Oli kyllä mukava katsella showta kahden painifanin kanssa, jotka ymmärtävät lajin saloja. Tuli kyllä monta kertaa huudettua ja naurettua shown aikana. Mutta sitten mietteisiin.
PPV:n avaajana Sheamus vs. Christian toimi erinomaisesti. Heidän ottelunsa ovat viihdyttävää katsottavaa, Christian kun on kehäotteidensa puolesta tämän hetken parhaimmistoa, ja Sheamus on faceksi käännyttyään saanut aivan uudenlaisen draivin päälle. Isosta Valkoisesta on kyllä tehty melkoinen supermies, eihän hän kaatunut edes kahteen Speariin, mutta toisaalta hyvä näin. Christian pysyy edelleen korkealla kortissa, ehkä tämä feudi jatkuu vielä.
Seuraavaksi nähtiin sitten odotettu Sin Carojen kohtaaminen. Ottelu lähti menevästi käyntiin, tykkäsin Hunicon ihmeasennoista. Hienoa luchailua, mutta sitten tapahtui jotain. Yhtäkkiä kaverit alkoivat hidastamaan tahtiaan ja botchailemaan. Yleisö huusi Booringia ja pojat sen kuin jatkoivat katastrofia. Nauroimme aivan kippurassa, eihän tämä ole mahdollista. No, pääsivät sentään loppuun. Uskon, että miehet pystyvät paljon parempaan, onhan heidän taitonsa tiedossa. He vain tarvitsisivat enemmän harjoittelua ja kokemusta, varsinkin Mistico. Jatkoa seuraa...
Tag Team -matsi oli jälleen askel parempaan suuntaan sillä rintamalla. Nyt, ensimmäistä kertaa pitkiin aikoihin olin havaitsevinani oikeaa Tag Team -henkeä. AirBoomin lennokas tyyli yhdistettynä Zwiggerin upeaan taktiseen osaamiseen on ehdottoman viihdyttävää katsottavaa. Plussat myöskin vöiden säilytyksestä.
Henryn ja Ortonin kohtaamiseen oli kaksijakoiset odotukset. Toisaalta en odottanut mitään kovin huikaisevaa kehätyöskentelyä, mutta toisaalta taas odotin jotain hienoa spottia ja järkevää kuvion rakentelua. No, kehätyöskentelyä tai spottia ei nähty, mutta kuvio rakentui silti hienosti. Henry ei ollut enää niin dominoiva kun viimeksi, mutta hoiti silti voiton kotiin saaden lopussa maistaa supermies-Ortonilta omaa lääkettään. Tämäkin kuvio jatkuu, hyvähyvä.
Sitten yksi illan kohokohdista. Uusvanha IC-vyö! Olin jo miltei unohtanut kuinka hieno tuo on. Toivottavasti jää nyt pysyvästi kuvioihin. Cody oli taas tavallisen ärsyttävä, mutta koska hänellä on niin mielenkiintoisia vastustajia, jaksaa segmenttejä ja matseja katsoa. Tällä kertaa Morrison pääsi testailemaan Disfiguredia. Voittoa ei tullut, mutta loistava matsi saatiin! Pohdittiin tuossa matsin aikana, että kyllä se Morrison on aina hyvä, ellei jopa loistava. Aivan sama kuinka kauan hän on ollut pois kuvioistsa, voidaan hänet nostaa vaikka ME:hen ja hän loistaa. Nyt äkkiä kunnon pushia miehelle! Siinähän ne mikkitaidot kehittyy.
Divojen matsi kelattiin ajan säästämiseksi. Jos oli yhtä hyvä kuin aikasemmat, täytyy tsekkailla jälkeenpäin. Mutta Bethin voitolle silti plussaa.
Sitten ME. Matsi oli juuri sellainen kuin Triple Threatin täytyykin olla. Välillä kolmoisspotteja, mutta suurimman osan ajasta yksi lepäilee kun toiset hakkaavat toisiaan. Näin pysyy nopea tempo yllä ja laatu hyvänä. Siinähän hakkasivat, pari hienoa spottia nähtiin, eniten pumppia taisi ottaa Punk. Ainakin lento häkin seinään sekä tippuminen pöydän läpi.
Matsin lopun käänne oli jopa shokeeraava. Ricardo on käynyt yhä rohkeammaksi ja nyt jo tyrmäsi tuomarin. Tämä oli nerokas tapa viedä Cenalta mestaruus, muuten se olisi kyllä ollut melko vaikeaa. Näinkö väärin, vai lensikö Rodrigues suoraan jonkin laatikon kulmaan selkä edellä? AU!
Loppu olikin sitten aivan täydellistä. Ensin Cena yritti epätoivoisesti päässä sisälle, mutta ei onnistunut. Alberto voitti, se hänelle suotakoon. MizTruth hakkaa kaikki kanveisiin metalliputkilla, loistavaa! Mr. COO:n raivostunut olemus on juuri omiaan tälle kuviolle. Hän ei kertakaikkiaan pysty hillitsemään itseään, kuinka kauan kestää ennen kuin koko firma romahtaa? Vielä lopun poliisihässäkät ja Hunterin kimppuun hyökäämiset, niin olipas täydellistä!
Olipa ainakin oikea Hell in a Cell.
ME: 5/5
PPV kokonaisuudessaan 4½/5
PS. Nyt pisteitä laskemaan











