Gurunne tulee taas latelemaan sitä sun tätä tänne PPV-ketjuun. Tietyllä tavalla aika samoilla linjoilla kanssanne koko PPV:stä, mutta ehkä hieman positiivisimmin ajatuksin. Jätetään se kuitenkin tuonne loppu tiivistelyyn, sillä tiiä vaikka mitä ajatuksia tämä tarkempi pohdiskelu nostaa pinnalle. Krizskin arvostelua käytän pohjana. BTW naurettavia salkkarissa nää kohtaukset, missä tää muija puhuu jotain ton jätkän kanssa yhteen muuttamisesta, siirappinen musiikki. "Sä et rakasta mua".
Triple Threat Tag Team Match for The WWE Tag Team Championship
PPV aloitettiin matsilla, joka selvästi oli se kaikista varmin suorittaja. Matsi myös toimitti ja saatiin melkoisen kiva Triple Threat, vaikka selostajatkin olivat hieman pihalla säännöistä. Ehkä osaltaan olisin kaivannut hieman pidemmän ajan ja jotain lisää, mutta toisaalta, jos tällä kolmikolla otetaan uudestaan yhteen ei haittaisi ollenkaan. Kokonaisuudessa todella hyvä ja loistava opener. Superplex spotista täytynee sanoa, että kuinkahan sattumaa on, että muuan Trent Barretta ja Nick/Matt Jackson on tätä spottia viljelly parissa indytapahtumassa. Tiedän, oon ärsyttävä indysmarkki. Hieno spotti anyway.
Miz ja Wyatt Family
Tykkäilin tästä segmentistä semisti. Toisaalta vähän sama ongelma kuin TNA:n Bound For Gloryn Bad Influencen ja Abyssin välisessä segmentissä, että olisiko tämän paikka kuitenkin ollut jossain Raa'assa? Mielestäni kyllä ja sinne olisi sopinut paremmin. Toisaalta nyt pääsee miettimään, että mitäs toi Kanen jälkeenpäin iskemä Chokeslam Mizille meinasi. Toivottavasti WWE on oikeasti bookkaamassa tästä hienon kuvion ja Bray on esimerkiksi erittäin mielissään tästä ja ajaa Kanea yhä väkivaltaisempaan käyttäytymiseen. Kanen ei tarvi liittyä Wyattin joukkoon vaan voi jopa taistella näitä vastaan, mutta mieluusti näkisin Kanen muuttumassa yhä arvaavattomammaksi Brayn mindgamesien vuoksi. Tää on ihan mielenkiintonen kuvio.
The Great Khali and Natalya vs Fandango and Summer Rae
Tää oli paskaa. Lähinnä rukoilin wardrobe malfunctionia Summer Raelle, mutta edes sitä ei nähty. Pjaskaa huumorishittiä ja kaiken lisäksi impromtu. Toisaalta eipä sitä voi sanoa ennen PPV:tä, että tämmösellä paskalla täytetään, siinähän saatettaisiin lippu tai toinen menettää..
viiminen osa oli puolivitsi näin ilmoituksena teille idiooteille
WWE United States Championship: Dean Ambrose (c) vs Big E Langston
Tykkäilin tästä, mutta enemmän olisin tykkäillyt, jos minuutteja olisi ollut about 5 lisää. Tynkä pituus vain ei antanut tälle matsille juurikaan mahdollisuuksia, mutta toimi Big E:n pushaajana ihan okei. Tällä pituudella tämä vain olisi kuulunut olla siellä hiton Raa'assa eikä PPV:ssä. Se 5 minuuttia lisää eli toisinsanoen kunnollinen lopputaistelu ja kunnollinen lopetus niin tästä oltaisiin saatu varsin kiva matsi aikaan. Spear köysien läpi oli ihan jees spotti, vaikka toteutus olisi voinut olla parempikin. Lisäksi tämä matsi olisi mieluusti kaivannut puhtaan lopetuksen.
Handicap Hell In a Cell Match
Tästä on sanottu aika pitkälti kaikki. Heymanin nosto katolle tuntui olevan vain joku hassun hauska idea, josta ei sitten oikeastaan ollut mitään iloa. Rybackin ja Punkin matsi oli jopa melko virkamiesmäinen rykäisy, joka ei ollut huono, mutta ei kyllä mitenkään erityisen hyvä. Koko shitin olisi voinut pelastaa Heymanin raakalaismainen teloitus, mutta nyt saatiin tuommonen, millä ei ole oikeen mitään väliä. Ei oikein toiminut varsinkin, jos tämän piti olla feudin päätös ainakin hetkeksi. Punkille on huhuiltu sitä lomaa tähän väliin, kun Cena ja Bryan ovat nyt kummatkin terveenä. Tämä matsin lopetus ei ainakaan lomaa pohjustanut. Mitä toivon jatkosta? Heyman voisi heivata Rybackin helvettiin ja joku suhtkoht helvetisti parempi jätkä tuotaisiin Paul E. Dangerouslyn rinnalle.
Los Matadores vs Real Americans
Tätä voisi verrata ihan yks yhteen Big E:n ja Ambrosen otteluun. Samoja elementtejä on tässä ottelussa. Liian vähäinen aika, liian vähän pohjustusta, joka muuten osuu myös Langston/Ambrose -matsiin myös ja rykäisi oli semmoinen TV-tyylinen. Hienoin hetki oli tuo Cesaron hullu big swing, joka oli melko päätähuimaava. Tekisipä WWE miehestä tähden, antaisi kunnon mahdollisuuden. Matadoresejen voitto oli tehty tavalla, jolla feudia voitaisiin, vaikka jatkaa, mutta ennemmin tahtoisin nähdä Real Americansejen välien tulehtumisen. Matadoresit voitaisiin siirtää vaikkapa mestaruuskamppailuun, jos sinne saataisiin joku TLC tai Ladder matsi värkättyä.
World Heavyweight Championship: Alberto Del Rio (c) vs John Cena
John Cena tuli takaisin ja veti melekosen rutiinilla hyvä ottelun, joka kuitenkin kaipasi vielä lopetukseen lisää. Tämä matsi kaipasi Del Rion irti potkaisua FU:sta, joka olisi nostanut matsin sen yhden portaan ylemmäs. Nyt jäätiin hieman vaillinaiseksi ja Cenan voitto sai semmoisen tavallaan huonon maun, kun Del Rio ei pistänytkään mitään erityisen kovaa taistelua vastaan. Itse olisin ehkä jopa nauttinut enemmän Del Rion voitosta, vaikka se olisi sitten tullut jollain pienoisella huijauksella. Tämä olisi kuitenkin tarvinut sen, että Del Rio olisi potkaissut siitä FU:sta irti. Hieman jäätiin vajaaksi.
WWE Divas Championship: AJ Lee (c) vs Brie Bella
Lainaan sanoja EWR-pelin Scotsmanilta hieman niitä muokaten: "Perfectly acceptable womens wrestling", mutta ei yhtään sen enempää eikä yhtään sen vähempää. Ottelu ei siis ollut huono, mutta eipä se ollut oikeastaan hyvääkään. Rutiinisuoritus, TV-matsi tasoa, ym. Eikö tämä ole jo tuttu tarina tässä PPV:ssä?
Hell In a Cell Match for The WWE Championship: Daniel Bryan vs Randy Orton
Hyvä ottelu ehdottomasti, mutta taas kerran pääsen sen sanomaan, hieman vajaaksi jäätiin. Ottelu oli hyvä niin kauon kuin se kesti, mutta missään vaiheessa ei saavutettu eeppisyyden ilmakehää. Ei saatu luotua mitenkään erityisen jänniä near falleja, olisiko ollut yhtään, jossa olisi pitänyt miettiä, että voiko se potkaista ylös. SCM jälkeen jopa odotin irti potkaisua, mutta sitä ei saatu. Ennakossani toivoin sekaantumista ja sain sen. Ei tämä vain oikein toiminut. Matsi olisi tarvinut helposti jopa 10 minuuttia lisäaikaa ja sitä eeppisyyttä olisi pitänyt hakea. Mutta tällä kertaa jäi fiilikseksi "Naaaa nigga" eikä saatu sitä "Badabim Badabum" vaihdetta silmään. Hieno matsi, mutta ensi kerraksi voisivat vaikka opiskella McGuinnes/Danielson otteluja ja hakea sen tyylistä taistelufiilistä ja eeppisyyttä matsiin.
Miten tästä odotan jatkoa? No HHH:lla ei minun mielestäni ole nyt mitään tarvetta antaa Bryanille uutta mahdollisuutta. Mitä jos pistettäisiin mies kaivamaan se tsäänsi kynsin ja hampain? Miten olisi Royal Rumble, spotti numero yksi, ihmeteko ja WM main eventtinä Orton/Bryan numero mones. Mitä, jos lähtisittä sille linjalle, että Bryan alkaisi kaivamaan itsestään sitä brutauliutta itsestään irti. Turha toivo Offari, ei tuu tapahtuun. Ei sitten, mutta WM WWE-title otteluksi silti ennustelisin Bryan/Ortonia ja Daniel voittaa Rumblen. Kuulostais ihan hyvältä, vaikka ottelupari sinänsä on läpikoluttu, jos eivät tosiaan ala opiskelemaan "vs McGuinner" nauhoja tai no nyt jollain keinolla saa sellaisen todellisen taistelun fiiliksen näihin matseihin, sillä se näistä puuttuu.
--
Kokonaisuutena nautin PPV:stä. Tosin olen viimeaikoina nauttinu SD:stä ja Impactista, joten voi myös olla, että itsellä on menossa hyvä vaihde wrästlingin suhteen. Ei tää ollu edes lähellä pannukakkua nimeltä Battleground. Toisaalta PPV:tä vahvasti vaivasi se, että ottelut jäivät puolitiehen ja ne eivät saavuttanut sitä leveliä, mikä PPV:ssä pitäisi saavuttaa. Mitä asialle oltaisiin voitu tehdä? No tapahtumassa oli 8 ottelua ja 1 isompi segmentti. Miten olisi ollut Khalidango sekoilujen karsiminen pois ja vaikka Matadorsien ja Real Americansien siirtäminen preshowhun? Taikka Khalidango ja Wyatt jutut oltaisiin karsittu raa'alla kädellä pois. Minuutteja olisi tarvinut joka tapauksessa useampi matsi enemmän kuin mitä ne nyt saivat. Pienehkoa matsien uudelleen järjestämisestä ei myöskään olisi ollut haittaa. PPV:ssä oli potenttiaalia, mutta tässä oli liikaa kaikenlaista ja aikaa puuttui niiltä, jotka olisivat sitä lisää tarvinneet.
Itse ottelusta ei hirveästi mieleen jäänyt, mutta se onnistui olemaan ihan perusviihdyttävä välimatsi kahden isomman ottelun välissä. Hoiti roolinsa.