Yleinen Smackdown keskustelu
- Jani Panos
- Viestit: 303
- Liittynyt: Ti 15.04.2008 15:08
Tuo Smackdownin joukkue näyttää kyllä melko mitättömältä, kun vertaa tuohon Raw'n vertaiseen.
Olisivat nyt pistäneet Hart Dynastyn ja Matt Hardyn tuohon otteluun. En Cryme Tymessa näe yhtään mitään vikaa ja pieni markituskin alkanut syntyä hitaasti sisällä näitä kahta kohden, mutta Hart Dynasty olisi voinut olla paljon mielenkiintoisempi nähdä samassa kehässä D-Generation X:n ja kumppanien kanssa. Matt taas olisi todellakin ansainnut enemmän paikkansa Smackdownin joukkueessa kuin Escobar, joka vasta matsasi debyyttiottelunsa.
Olisivat nyt pistäneet Hart Dynastyn ja Matt Hardyn tuohon otteluun. En Cryme Tymessa näe yhtään mitään vikaa ja pieni markituskin alkanut syntyä hitaasti sisällä näitä kahta kohden, mutta Hart Dynasty olisi voinut olla paljon mielenkiintoisempi nähdä samassa kehässä D-Generation X:n ja kumppanien kanssa. Matt taas olisi todellakin ansainnut enemmän paikkansa Smackdownin joukkueessa kuin Escobar, joka vasta matsasi debyyttiottelunsa.
- harmaakarhu
- Viestit: 55
- Liittynyt: Ke 11.07.2007 13:21
Teet kiitettävän hyvin päätelmiä painijan tylsyydestä kolmen minuutin matsin perusteella :) Ei sillä, että Escobar olisi minuakaan pahemmin vielä vakuuttanut, mutta eipä se tuossa ajassa ollut mahdollistakaan.Jäbä kirjoitti:Matt näytti energisemmältä kuin aikoihin, harmi vain että Eerik Eskopaska voitti hänet. Ja että tuota tylsyyttä joutuu vielä katsella PPV:ssä. :S
Keskiverto jakso. Karsintaelementti toi kylläkin mielenkiintoa muuten epäkiinnostaviin matseihin - jopa luoja ties kuinka mones Hartien ja Cryme Tymen matsaus muuttui jännittäväksi ottelun panoksen myötä. Ylipäätään olen suuri kaikenlaisten ykköshaastajuus- yms. karsintamatsien fani - ne tuovat TV-matseihin merkityksellisyyttä, joka niistä tuntuu valitettavan usein kokonaan puuttuvan.
Tuolla tiimillä ei kyllä SD tule Raw'n tähtisikermää voittamaan. Propsit silti uusien tähtien esiin tuomisesta.
Dirt Sheet oli hieno. Miz on nykyään helposti WWE:n top 10:ssä promotaitojen osalta, ja onhan tuo Morrisonkin ihan vakuuttava, etenkin kun nuo tummat lasit peittävät miehen epävarmuutta ihan kiitettävästi. PPV:ssä sitten 15-20 minuuttia aikaa näille, kiitos.
- Shanghai Kid
- Viestit: 41
- Liittynyt: Su 09.07.2006 15:20
- Paikkakunta: Urjala
Tai sitten Jäbä on nähnyt Escobarin aiempaa materiaalia esim. FCW'ssä?harmaakarhu kirjoitti:Teet kiitettävän hyvin päätelmiä painijan tylsyydestä kolmen minuutin matsin perusteella
"If you weren't a WWE Superstar, what would your occupation be?"
"I think I would be an olympian, the president or the second coming of Jesus.... Or Chuck Norris. Maybe all four, I don't know."
-John Morrison
"I think I would be an olympian, the president or the second coming of Jesus.... Or Chuck Norris. Maybe all four, I don't know."
-John Morrison
- harmaakarhu
- Viestit: 55
- Liittynyt: Ke 11.07.2007 13:21
Jaa. Muistelin kyllä (ilmeisesti väärin) Jäbän olleen suopea Escobaria kohtaan ennen tätä viikkoa.
Viimeksi muokannut harmaakarhu, Ma 19.10.2009 18:38. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Sandz painiskelemassa makuuhuoneessaan hikisten vähäpukeisten äijien kanssa, tätä en halunnut tietää.Sandz kirjoitti:Mun makuuhuoneessa.Riveni kirjoitti:Mitä, onko painia WWE:n ulkopuolellakin?![]()
![]()
If <s>God</s> Vince has a masterplan, that only he understands?
Trisu kirjoitti:Kratos on kyllä ihana badass.![]()
![]()
-
Show_Stopper
- Viestit: 1353
- Liittynyt: Pe 15.09.2006 15:46
Ohhoh, lienenkö ensimmäinen kommentoimassa eilistä jaksoa? Näitä kertoja on harvassa.
Anyhow, paini/WWE-innostuksen ollessa taas aikalailla huipussaan (HiaC:ista on toivuttu) ja jäisten syyspakkasten riehuessa ulkona, on lauantai vietetty mukavasti ruudun äärellä. Sekalaisia (ja väsymyksen iskiessä myös sekavia) mietteitä Smackdownista:
- Batista kusipäisenä monsteriheelinä. Siinä vain on sitä jotain. Vaikka samaa videopakettia Bragging Rightsistä huorattiinkin turhaantumiseen asti, backstage-kohtaus Mattin kanssa pelasti. Ehkä taas siksi, että Batista murjomassa jobbereita päin seiniä on ollut odotuslistalla jo sen muutaman vuotta. Segmentti Reyn kanssa oli hieman puuduttava, mutta tästä ei voida syyttää ketään muuta kuin Mysteriota. Jonkun on oikeasti toteutettava juomapeli, jossa joka kerta Reyn sanoessa joko sanat "man", "dawg", "brother" tai "family/familia", yksi snapsi lähtee naamaa kohti. Taatut lärvit pienen ajan sisään.
- Jerichon obsessio voittamiseen ja paremmuuteen on viihdyttävää katseltavaa. Voi, miten loistavasti tämä kaikki toimisikaan käytettynä Danielsonin debytoidessa. Jerichon nykygimmick oikein huutaa kilpailevaa sielua vastaansa.
- Morrisonin ja Zigglerin kanssa ei oikein osata edetä. Miehet kohtaavat toisensa kerta toisen jälkeen, mutta feudi ei koskaan nouse ensimmäistä tasoa korkeammalle. Se ei kehity. Nyt ainoa keino tehdä asialle jotain on viimeinkin tiputtaa vyö Zigglerille ja lisätä IC-mestaruskuvioihin muutama hassu nimi loppurosterista.
- Escobar on vähän turhan fcw otettavaksi tosissaan. Tilannetta ei auta myöskään keskivertoa tylsempi kehätyöskentely, saati Vickien kanssa hengailu. Saisivat nyt ainakin ehostaa miehen gimmickiä ja ottaa kaikki irti hänen latinojuuristaan. Kuvio miehen yrityksestä nousta historian kolmanneksi latinomaailmanmestariksi saattaisi jopa toimia.
- Cryme Tyme on oikeasti varsin hauska tapaus. Läppää lentää aiheesta kuin toisestakin, ja useimmiten vitseille saattaa jopa hymähtää kerran jos toisenkin. Perinteinen pukusekoilu oli segmenttinä turha, mutta se ei tarkoita sitä etteikö Mickie James olisi näyttänyt harvinaisen pantavalta Electrana. Would.
- Herra nimeltään Drew McIntyre iskee, vaikka uskottavuuden rakentelu pistämällä porukkaa lakoon jo ennen kellonsoittoa alkaa vähitellen riittämään. Hahmona mies toimii, mutta saisi myös vähitellen alkaa näyttää kyntensä nuoratun kehikon sisällä. Enkä vieläkään pysty sulattamaan miehen sukunimen ääntämistä. Kaikkihan nyt tietävät että se i kuuluisi painottaa mäkin sijaan. Pjärkkele.
- Punk veti rooliaan mainiosti matsissaan Scott "Judge" Armstrongia vastaan. Teki välillä oikein pahaa katsoa Armstrongin tapaisen sympaattisen olennon ottavan turpaan tuolla lailla. Grishamin heitto oli osuva: "Scott Armstrong looks like he's heading to the guillotine - probably is."
Mitäpä tässä muuta. Jericho ja Kane vetivät lopussa varsin perinteisen matsin, jonka tosin kruunasti hienohko Code Breaker suoraan sukellusliikkeestä. Varsin hyvä jakso.
Anyhow, paini/WWE-innostuksen ollessa taas aikalailla huipussaan (HiaC:ista on toivuttu) ja jäisten syyspakkasten riehuessa ulkona, on lauantai vietetty mukavasti ruudun äärellä. Sekalaisia (ja väsymyksen iskiessä myös sekavia) mietteitä Smackdownista:
- Batista kusipäisenä monsteriheelinä. Siinä vain on sitä jotain. Vaikka samaa videopakettia Bragging Rightsistä huorattiinkin turhaantumiseen asti, backstage-kohtaus Mattin kanssa pelasti. Ehkä taas siksi, että Batista murjomassa jobbereita päin seiniä on ollut odotuslistalla jo sen muutaman vuotta. Segmentti Reyn kanssa oli hieman puuduttava, mutta tästä ei voida syyttää ketään muuta kuin Mysteriota. Jonkun on oikeasti toteutettava juomapeli, jossa joka kerta Reyn sanoessa joko sanat "man", "dawg", "brother" tai "family/familia", yksi snapsi lähtee naamaa kohti. Taatut lärvit pienen ajan sisään.
- Jerichon obsessio voittamiseen ja paremmuuteen on viihdyttävää katseltavaa. Voi, miten loistavasti tämä kaikki toimisikaan käytettynä Danielsonin debytoidessa. Jerichon nykygimmick oikein huutaa kilpailevaa sielua vastaansa.
- Morrisonin ja Zigglerin kanssa ei oikein osata edetä. Miehet kohtaavat toisensa kerta toisen jälkeen, mutta feudi ei koskaan nouse ensimmäistä tasoa korkeammalle. Se ei kehity. Nyt ainoa keino tehdä asialle jotain on viimeinkin tiputtaa vyö Zigglerille ja lisätä IC-mestaruskuvioihin muutama hassu nimi loppurosterista.
- Escobar on vähän turhan fcw otettavaksi tosissaan. Tilannetta ei auta myöskään keskivertoa tylsempi kehätyöskentely, saati Vickien kanssa hengailu. Saisivat nyt ainakin ehostaa miehen gimmickiä ja ottaa kaikki irti hänen latinojuuristaan. Kuvio miehen yrityksestä nousta historian kolmanneksi latinomaailmanmestariksi saattaisi jopa toimia.
- Cryme Tyme on oikeasti varsin hauska tapaus. Läppää lentää aiheesta kuin toisestakin, ja useimmiten vitseille saattaa jopa hymähtää kerran jos toisenkin. Perinteinen pukusekoilu oli segmenttinä turha, mutta se ei tarkoita sitä etteikö Mickie James olisi näyttänyt harvinaisen pantavalta Electrana. Would.
- Herra nimeltään Drew McIntyre iskee, vaikka uskottavuuden rakentelu pistämällä porukkaa lakoon jo ennen kellonsoittoa alkaa vähitellen riittämään. Hahmona mies toimii, mutta saisi myös vähitellen alkaa näyttää kyntensä nuoratun kehikon sisällä. Enkä vieläkään pysty sulattamaan miehen sukunimen ääntämistä. Kaikkihan nyt tietävät että se i kuuluisi painottaa mäkin sijaan. Pjärkkele.
- Punk veti rooliaan mainiosti matsissaan Scott "Judge" Armstrongia vastaan. Teki välillä oikein pahaa katsoa Armstrongin tapaisen sympaattisen olennon ottavan turpaan tuolla lailla. Grishamin heitto oli osuva: "Scott Armstrong looks like he's heading to the guillotine - probably is."
Mitäpä tässä muuta. Jericho ja Kane vetivät lopussa varsin perinteisen matsin, jonka tosin kruunasti hienohko Code Breaker suoraan sukellusliikkeestä. Varsin hyvä jakso.
JDub kirjoitti:Cock_Sucker sopisi kyllä sinulle paremmin..
-
Sliditanko
- Viestit: 100
- Liittynyt: Su 21.05.2006 22:10
- Paikkakunta: Seinäjoki
Mihinkäs koira karvoistaan pääsisi. Äännettiinpä tuo jo FCW-aikoihin juurikin painotus mäkissä eikä i:ssä.Show_Stopper kirjoitti:Enkä vieläkään pysty sulattamaan miehen sukunimen ääntämistä. Kaikkihan nyt tietävät että se i kuuluisi painottaa mäkin sijaan. Pjärkkele.
Sliditanko laskeutui taas jälleen kerran rankaisemaan kaikkia tympeillä puheillaan.
- Shanghai Kid
- Viestit: 41
- Liittynyt: Su 09.07.2006 15:20
- Paikkakunta: Urjala
Minä en tuollaista huomannut.KOmus101 kirjoitti:Minkä takia uusimmassa SD:ssä katsomossa oli useasti -Hogan- chantteja?
"If you weren't a WWE Superstar, what would your occupation be?"
"I think I would be an olympian, the president or the second coming of Jesus.... Or Chuck Norris. Maybe all four, I don't know."
-John Morrison
"I think I would be an olympian, the president or the second coming of Jesus.... Or Chuck Norris. Maybe all four, I don't know."
-John Morrison
- Phenomenon
- Viestit: 1971
- Liittynyt: Pe 15.02.2008 11:35
- Paikkakunta: Itä-Helsinki
Shanghai Kid kirjoitti:Noh, jokatapauksessa... Jos fanit epätoivoisesti haluavat että Hogan vaihtaisikin TNA'sta WWE'hen?KOmus101 kirjoitti:Minkä takia uusimmassa SD:ssä katsomossa oli useasti -Hogan- chantteja?
Phe-no se on, sai hän suosion
fanilauma perässänsä on jo loputon
Mah-do-ton, ownausputki on
nörttejä lakos, voimansa on rajaton
fanilauma perässänsä on jo loputon
Mah-do-ton, ownausputki on
nörttejä lakos, voimansa on rajaton
Eipä tarjonnut Smackdownikaan mitään kultaista viihdettä tällä viikolla. Jerichon ja Undertakerin segmentti oli toki mahtava, mutta muuten jaksosta ei jäänyt oikein mitään käteen. Bookkaajat saisivat jotenkin värittää Morrisonin ja Zigglerin tylsää feudia, lopettaa ikuisuusfeudi Cryme Tyme vs. Hart Dynastyn, antaa Drew McIntyren vihdoinkin otella kunnolla ja keksiä Matt Hardylle jotain kunnollista tekemistä. CM Punkin juonikuvio Scott Armstrongin kanssa on kyllä kieltämättä melko mielenkiintoinen, sillä ainakaan minulla ei ole mitään aavistusta siitä, miten se päättyy. Niin, ja Batista on vihdoinkin taas mielenkiintoinen. Heel-turn teki todellakin miehelle terää. Mysteriokin on nyt kiinnostavampi kuin aikoihin, ja hän saikin Mike Knoxin kanssa hienon matsin aikaan.
Toivottavasti Burchill häviää ensi ECW:n matsinsa Hurricanea vastaan ja siirtyy siskonsa kanssa SD:n riveihin. Katie pääsisi painimaan vihdoinkin mestaruusvöistä, ja Paul sen sijaan voisi loikata Zigglerin ja Morrisonin sekaan taistelemaan IC-mestaruudesta. Esimerkiksi Ziggler vs. Matt Hardy vs. Burchill vs. Morrison kuulostaisi kivenkovalta matsilta.
Toivottavasti Burchill häviää ensi ECW:n matsinsa Hurricanea vastaan ja siirtyy siskonsa kanssa SD:n riveihin. Katie pääsisi painimaan vihdoinkin mestaruusvöistä, ja Paul sen sijaan voisi loikata Zigglerin ja Morrisonin sekaan taistelemaan IC-mestaruudesta. Esimerkiksi Ziggler vs. Matt Hardy vs. Burchill vs. Morrison kuulostaisi kivenkovalta matsilta.
Katsastin tuon Jericho&Undertaker segmentin ihan mielenkiinnosta. Oli kyllä mahtavaa settiä ja varsinkin Jericho veti hienosti. Feudia miesten välille kaipailen. Big Show tuntuu väkisinkin ylimääräiseltä tuossa SS matsissa.
Oli hieno kertausvideo Batista/Rey feudista.
Oli hieno kertausvideo Batista/Rey feudista.
Kuullmma mylsän koulujen opetussuunnitelmaa on muutettua ja seksivalistusvideona näytetään tästälähin HJK-Schalke otteluNo anna kakkua, anna sakkoa, s****na. Hymyile, hymyile oikein. Mä en kestä näitä s****nan mikkihiiriä. KAKS TUOMARIA, KUMPIKIN SANOO, EN NÄHNY!-Harri Ahola
Onko Smackdownissa joku juonikuviokin menossa? Oli kai tämä ihan OK jakso, mutta eipä jäänyt mitään muuta mieleen kuin keskinkertaista ottelua keskinkertaisen ottelun jatkeeksi. Jericho VS. Undertaker oli kyllä melko laimeaa menoa ollakseen Jericho VS. Undertaker, ja totaalinen jännityksen puute lopputuloksen suhteen vielä latisti katseluinnostusta.
Brothers Of Destructionin yhteenpaluu kiinnostaa yhtä paljon kuin huomisaamuinen 05.30 herätys.
Brothers Of Destructionin yhteenpaluu kiinnostaa yhtä paljon kuin huomisaamuinen 05.30 herätys.
Hieno SmackDown. Tosin vaikka kaksikolla Grisham-Striker pelaa kemiat, alkaa tässä olla Jim Rossia ikävä. 
Show'n briteissä avasi CM Punk, joka tarjosi show'n aloitukseksi hyvän promon. R-Truth taasen tappoi aivosoluja ärsyttävyydellänsä, onneksi hän sentään kehässä on suht kelvollinen.
Punkin ja Truthin ottelu oli ''ihan kiva'', puhdasta voittoa Punksterille vaadin, mutta ei sentään Ron voittanut.
Natalya vs. Mickie James oli oikein hyvä naisten mättö, kumpikin kuitenkin hoitaa asiansa ja on naispainijoiden saralla todella hyviä. Natalya etenkin sytyttää. Nattyn voitto teki minut entistä iloisemmaksi.
JoMoa - joka on ollut muutamana viime viikkona vähän tylsä, uutta kunnon kuviota ja feudia kaipaisi - haastateltiin backstagella. Mikäs siinä, menevää settiä hän suustaan laukoi.
Wuhuu, McIntyre! Tuota herraa markkaan, ja tuo aksentti on kertakaikkiaan mahtava! Drewin ja Finlayn ottelu jäi vähän tyngäksi, mutta asiansa ajoi. Drewin antama selkäsauna oli hyvä päätös, ja Finlay on varmasti mainio feudikumppani ''The Future World Championille''.
Sitten Mysterion ja Batistan ottelusopimuksen allekirjoitus. Varsin mehevä segmentti oli, ja Reyn yllätyksestä Batistalle pidin. Aika hienosti lensi se pöytä Daven päälle.
John Morrison vs. Dolph Ziggler oli toki hyvä, mutta ei todellakaan HIAC-PPV:ssä käydyn kohtaamisen vertainen. Kivasti feudia vielä venytettiin, ensi viikon paras kolmesta tulee olemaan hieno ottelu. Sen voin sanoa.
Huoh, taas Beth sitten jatkoi squashejansa. Saa nähdä, mitä Glamatsoonille tullaan keksimään.
Jerichon haastattelu oli perushyvää Jerichoa, kelpo promo.
Jericho vs. Undertaker tuntui todella suurelta, ja oikeastaan niin hyvä se olikin, kuin odotin. Eiköhän sitä isoa kohtaamista vielä säästellä, PPV:ssä sitten räjähtäisi pankki. En ainakaan odottanut telkkariin heiltä mitään klassikkoa. Hyvää äksöniä tämä oli, ja buukkaus toimi. Big Show'n saapuessa olin varma, että Jericho niittaa hänetkin, mutta sieltä tulikin... Kane. Toivottavasti ei jälleen Kanelle turnia. Ehkä jopa pettää ensi viikolla UT:n? Tosin Takerin ja Ison Punakoneenkaan feudi ei olisi nyt se mielenkiintoisin vaihtoehto.
Ahaa, Vincentiä vielä loppuun. Saas nähdä, mitä itse pääpirun ja T'Lon välillä ensi viikolla tapahtuu.
****
Show'n briteissä avasi CM Punk, joka tarjosi show'n aloitukseksi hyvän promon. R-Truth taasen tappoi aivosoluja ärsyttävyydellänsä, onneksi hän sentään kehässä on suht kelvollinen.
Punkin ja Truthin ottelu oli ''ihan kiva'', puhdasta voittoa Punksterille vaadin, mutta ei sentään Ron voittanut.
Natalya vs. Mickie James oli oikein hyvä naisten mättö, kumpikin kuitenkin hoitaa asiansa ja on naispainijoiden saralla todella hyviä. Natalya etenkin sytyttää. Nattyn voitto teki minut entistä iloisemmaksi.
JoMoa - joka on ollut muutamana viime viikkona vähän tylsä, uutta kunnon kuviota ja feudia kaipaisi - haastateltiin backstagella. Mikäs siinä, menevää settiä hän suustaan laukoi.
Wuhuu, McIntyre! Tuota herraa markkaan, ja tuo aksentti on kertakaikkiaan mahtava! Drewin ja Finlayn ottelu jäi vähän tyngäksi, mutta asiansa ajoi. Drewin antama selkäsauna oli hyvä päätös, ja Finlay on varmasti mainio feudikumppani ''The Future World Championille''.
Sitten Mysterion ja Batistan ottelusopimuksen allekirjoitus. Varsin mehevä segmentti oli, ja Reyn yllätyksestä Batistalle pidin. Aika hienosti lensi se pöytä Daven päälle.
John Morrison vs. Dolph Ziggler oli toki hyvä, mutta ei todellakaan HIAC-PPV:ssä käydyn kohtaamisen vertainen. Kivasti feudia vielä venytettiin, ensi viikon paras kolmesta tulee olemaan hieno ottelu. Sen voin sanoa.
Huoh, taas Beth sitten jatkoi squashejansa. Saa nähdä, mitä Glamatsoonille tullaan keksimään.
Jerichon haastattelu oli perushyvää Jerichoa, kelpo promo.
Jericho vs. Undertaker tuntui todella suurelta, ja oikeastaan niin hyvä se olikin, kuin odotin. Eiköhän sitä isoa kohtaamista vielä säästellä, PPV:ssä sitten räjähtäisi pankki. En ainakaan odottanut telkkariin heiltä mitään klassikkoa. Hyvää äksöniä tämä oli, ja buukkaus toimi. Big Show'n saapuessa olin varma, että Jericho niittaa hänetkin, mutta sieltä tulikin... Kane. Toivottavasti ei jälleen Kanelle turnia. Ehkä jopa pettää ensi viikolla UT:n? Tosin Takerin ja Ison Punakoneenkaan feudi ei olisi nyt se mielenkiintoisin vaihtoehto.
Ahaa, Vincentiä vielä loppuun. Saas nähdä, mitä itse pääpirun ja T'Lon välillä ensi viikolla tapahtuu.
****
Joo eipä jaksossa muuta kiinnostavaa ollut kuin CM Punkin promo ja Batista/Reyn Contract Signing.
Punkin promo oli ihan hyvä, en vaan tiedä mihin vertailla, kun viimeisestä SD-jaksostani on jo tovi aikaa. R-Truth vähän latisti promoa turhilla fraaseillaan, mutta kyllähän se meni näinkin.
Sitten toinen IMO kiinnostava asia oli Batistan ja Reyn sopimuksen kirjoitus. Sillä saatiin feudille pikkaista särmää ja lopun pöydän kaato oli nätti. Batistakin esitti melko hyvin vihaista.
Sai odottamaan entistä enemmän herrojen Survivor Series -kohtaamista.
Muuten jakso oli aikalailla perussettiä, McIntyrestä saadaan vielä suuri tekijä btw. No, ensi viikon ohjelmatarjonta näyttää mielenkiintoiselta: Raw'ssa Triple Threat Tag Team ja Smackdownissa Brothers Of Destruction vs. Jerishow.
Punkin promo oli ihan hyvä, en vaan tiedä mihin vertailla, kun viimeisestä SD-jaksostani on jo tovi aikaa. R-Truth vähän latisti promoa turhilla fraaseillaan, mutta kyllähän se meni näinkin.
Sitten toinen IMO kiinnostava asia oli Batistan ja Reyn sopimuksen kirjoitus. Sillä saatiin feudille pikkaista särmää ja lopun pöydän kaato oli nätti. Batistakin esitti melko hyvin vihaista.
Muuten jakso oli aikalailla perussettiä, McIntyrestä saadaan vielä suuri tekijä btw. No, ensi viikon ohjelmatarjonta näyttää mielenkiintoiselta: Raw'ssa Triple Threat Tag Team ja Smackdownissa Brothers Of Destruction vs. Jerishow.
- Darien Fawks
- Viestit: 3765
- Liittynyt: Pe 09.04.2004 15:04
- Paikkakunta: Pääkaupunki
"What did Punk do to deserve this?"
Matt Striker on niin loistava.
Erittäin mainio SmackDown. Heel-Batista on (ainakin vielä) kiinnostavaa seurattavaa (promot, "body language", kehätyöskentely) ja hänen suorituksensa illan avausmatsissa Matt Hardya vastaan olikin normaalia viihdyttävämpi. Rajut Spinebusterit, komea Batista Bomb ja auennut ylähuuli – huh, mitä intensiivisyyttä!
Rakastin Finlay vs. Drew McIntyren tarinaa.
Finlay pieksee McIntyrea kuin räsynukkea koko matsin ajan, kunnes Drew tekee sikamaisen tempun sokaisemalla Finlayn ja heti sen jälkeen murhaamalla tämän – kerrankin hienosti onnistuneella – Double Underhook DDT:llä. Matsi siis todisti, että Finlay kykenee kyllä pieksemään ja voittamaankin McIntyren, mutta McIntyre onkin niin taidokas ja viisas nuorukainen, että kykenee heel-tempuillaan yllättämään jopa 51-vuotiaan kehäveteraani Finlayn. (Ja Finlayhän tunnetaan juuri lukuisista heel-taktiikoistaan, eli nuori McIntyre jallitti lajin mestarin.) Hyvää nuoren painijan pushaamista ja rakentelua.
Pelkäsin CM Punkin segmentin olevan yksi streittaripromo muiden joukossa, mutta siitä muodostuikin erittäin iloinen yllätys: WWE on tosissaan bookkaamassa R-Truthia korkeammalle cardissa! Tämä oli vähän niin kuin Raw'n Orton–Kofi, jossa siinäkin midcard-painija nöyryytti main eventeriä ja sai yleisön taakseen paremmin kuin koskaan ennen. Loistavaa!
Intercontinental-mestaruusmatsi oli ikävä kyllä melkoinen pettymys. No, olihan ottelussa lukuisia kuvankauniita liikkeitä (mm. Starship Pain, Springboard Sommersault ja se näyttävä jalkasaksi-DDT) ja muutenkin tempo oli alusta loppuun erittäin nopea, mutta tästä matsista (vähän niin kuin Turning Pointin ME:stäkin) puuttui se kadonnut aika kaikkien näiden lukuisten spottien välistä. Itse paini ja tarinankerronta jää taka-alalle, kun tuntuu siltä, että painijat vetävät sovitut liikkeet niin nopeasti kuin mahdollista, jotta pääsevät pois ruudulta. Miinusta vielä siitä, ettei tässä ottelussa käytetty yhtään hyväksi sitä, että tämä todella oli Best of Three Falls, vaan pikemminkin heitettiin vaan ne kaksi ensimmäistä pinnausta alta pois mahdollisimman nopeasti. Sitten olikin helppo vetää sitä viimeistä erää, kun koko matsi tuntui pelkältä normaalilta singles-ottelulta. Hyvät painijat ja kuuma yleisö, mutta päätöntä bookkausta.
Mickie Jamesin ja Laylan matsi ei kiinnostanut, mutta onnekseni se pidettiinkin hyvin lyhyenä. Matsin jälkeinen "Piggy James" -segmentti sen sijaan oli (mauttomuudestaan huolimatta) hieno; se sai varmastikin monen tunteet pintaan ja se vahvisti niin Mickie Jamesin face-hahmoa kuin Michelle McCoolin heel-hahmoa.
"- - and joining us here on commentary is 'The Animal' Batista. Dave, um, welcome. Thanks for joining us." Batistan vastaus: kunnon "you gotta be shitting me" -ilme.
Batistan heel-turn lienee yksi tämän vuoden viisaimmista bookkauspäätöksistä. Kasasta vanhentunutta paskaa luotiin kultainen hahmo, joka on paitsi uskottava, myös huvittava. Lisää hulvatonta komiikkaa saatiin Mysterion ja Tyson Kiddin (lyhyeksi jääneen) ottelun jälkeen, kun Rey sai Batun näyttämään varsin vähä-älyiseltä. Markkasin myös Batun räjähdysmäiselle pikajuoksulle. 
Ja ME vasta positiivinen yllätys olikin! Tässä, hyvät naiset ja herrat, oli paljon sitä pahamaineista kehäpsykologiaa. Paperilla näiden neljän "vanhuksen" kohtaaminen ei miltään herkulta kuulostanut, mutta juuri sen kokemuksen tuoman kehäpsykologian avulla tästä saatiin oikein viihdyttävä ja juoneensa koukuttanut matsi aikaan. Etenkin Kane ja Jericho omistivat loistavilla ilmeillään, ja lisäplussaa matsi saa siitä, että matsissa oli todellakin kliimaksi ja se todellakin oli vasta matsin lopussa. Hienoa tag-team-painia.
Unohtakaa kaikki wanhan kansan uskomukset ja poppakonstit; SmackDown on paras lääke lauantaiaamun krapulaan!
Erittäin mainio SmackDown. Heel-Batista on (ainakin vielä) kiinnostavaa seurattavaa (promot, "body language", kehätyöskentely) ja hänen suorituksensa illan avausmatsissa Matt Hardya vastaan olikin normaalia viihdyttävämpi. Rajut Spinebusterit, komea Batista Bomb ja auennut ylähuuli – huh, mitä intensiivisyyttä!
Rakastin Finlay vs. Drew McIntyren tarinaa.
Pelkäsin CM Punkin segmentin olevan yksi streittaripromo muiden joukossa, mutta siitä muodostuikin erittäin iloinen yllätys: WWE on tosissaan bookkaamassa R-Truthia korkeammalle cardissa! Tämä oli vähän niin kuin Raw'n Orton–Kofi, jossa siinäkin midcard-painija nöyryytti main eventeriä ja sai yleisön taakseen paremmin kuin koskaan ennen. Loistavaa!
Intercontinental-mestaruusmatsi oli ikävä kyllä melkoinen pettymys. No, olihan ottelussa lukuisia kuvankauniita liikkeitä (mm. Starship Pain, Springboard Sommersault ja se näyttävä jalkasaksi-DDT) ja muutenkin tempo oli alusta loppuun erittäin nopea, mutta tästä matsista (vähän niin kuin Turning Pointin ME:stäkin) puuttui se kadonnut aika kaikkien näiden lukuisten spottien välistä. Itse paini ja tarinankerronta jää taka-alalle, kun tuntuu siltä, että painijat vetävät sovitut liikkeet niin nopeasti kuin mahdollista, jotta pääsevät pois ruudulta. Miinusta vielä siitä, ettei tässä ottelussa käytetty yhtään hyväksi sitä, että tämä todella oli Best of Three Falls, vaan pikemminkin heitettiin vaan ne kaksi ensimmäistä pinnausta alta pois mahdollisimman nopeasti. Sitten olikin helppo vetää sitä viimeistä erää, kun koko matsi tuntui pelkältä normaalilta singles-ottelulta. Hyvät painijat ja kuuma yleisö, mutta päätöntä bookkausta.
Mickie Jamesin ja Laylan matsi ei kiinnostanut, mutta onnekseni se pidettiinkin hyvin lyhyenä. Matsin jälkeinen "Piggy James" -segmentti sen sijaan oli (mauttomuudestaan huolimatta) hieno; se sai varmastikin monen tunteet pintaan ja se vahvisti niin Mickie Jamesin face-hahmoa kuin Michelle McCoolin heel-hahmoa.
"- - and joining us here on commentary is 'The Animal' Batista. Dave, um, welcome. Thanks for joining us." Batistan vastaus: kunnon "you gotta be shitting me" -ilme.
Ja ME vasta positiivinen yllätys olikin! Tässä, hyvät naiset ja herrat, oli paljon sitä pahamaineista kehäpsykologiaa. Paperilla näiden neljän "vanhuksen" kohtaaminen ei miltään herkulta kuulostanut, mutta juuri sen kokemuksen tuoman kehäpsykologian avulla tästä saatiin oikein viihdyttävä ja juoneensa koukuttanut matsi aikaan. Etenkin Kane ja Jericho omistivat loistavilla ilmeillään, ja lisäplussaa matsi saa siitä, että matsissa oli todellakin kliimaksi ja se todellakin oli vasta matsin lopussa. Hienoa tag-team-painia.
Unohtakaa kaikki wanhan kansan uskomukset ja poppakonstit; SmackDown on paras lääke lauantaiaamun krapulaan!
Loistava SmackDown!
Vaikka välillä on tasapaksumpia jaksoja ollut, ei se sinibrändi minnekkään lopullisesti uppoa. JoMon ja Zigglerin paras kolmesta oli hyvä TV-ottelu, jos arvostella pitäisi niin ehkä jotain kolmen tähden luokkaa, mutta odotin itseasiassa parempaa. Stipulaatio ei vaikuttanut aikaan mitenkään, ja kun tämä feudin päätösottelu luultavasti oli, niin olisin toivonut edes yli kymmenen minuuttia aikaa painimiselle, ja vähän innostavampaa menoa. Maukkaita tilanteita kuitenkin riitti, jo heti alussa, kun Morrison loikkasi uimahyppynsä. Tuon olisi kieltämättä mieluummin nähnyt myöhäisemmässä vaiheessa ottelua. Mutta hyvä matsi, Morrisonin voittokin miellytti. Voisi vielä vaikka jonkun kuukauden pitää vyötä, sitten hävitä vaikka McIntyrelle. Sen jälkeen kohti suurempia kuvioita.
Batistan ja Mysterion feudin pohjustus oli ehtaa kamaa jälleen. Hyvin on alkanut tämä heel run Davella. CM Punk pisti parhaan promonsa viikkoihin, kehän sisustus ja päihteiden roskikseen kippaaminen toivat omat mukavat lisänsä. R-truthin pushaus vähän kaksipiippuinen juttu minulle, hän on itse asiassa melkoisenkin rasittava gimmickiltänsä ja sisääntuloräppeineen ja höpinöineen kehässä, mutta mielenkiinnollahan uusia nimiä näkee pushattavan. Ja onhan Ron kehässä viihdyttävä kaveri.
BOD vs. JeriShow'sta - luultavasti massasta poiketen - itse asiassa odotinkin aika hyvää koitosta varovaisesti, mutta ihan syystä. Hieno, hieno Main Event. Ottelun loppuosassa sitten tapahtui vaikka mitä. Hyvää meininkiä ''pappanelikolta''.
Onpa WWE tarjonnut tällä viikolla hyvät jaksot! Superstarsin katsomiseen tosin ei aikaa ole löytynyt.
****1/2
Vaikka välillä on tasapaksumpia jaksoja ollut, ei se sinibrändi minnekkään lopullisesti uppoa. JoMon ja Zigglerin paras kolmesta oli hyvä TV-ottelu, jos arvostella pitäisi niin ehkä jotain kolmen tähden luokkaa, mutta odotin itseasiassa parempaa. Stipulaatio ei vaikuttanut aikaan mitenkään, ja kun tämä feudin päätösottelu luultavasti oli, niin olisin toivonut edes yli kymmenen minuuttia aikaa painimiselle, ja vähän innostavampaa menoa. Maukkaita tilanteita kuitenkin riitti, jo heti alussa, kun Morrison loikkasi uimahyppynsä. Tuon olisi kieltämättä mieluummin nähnyt myöhäisemmässä vaiheessa ottelua. Mutta hyvä matsi, Morrisonin voittokin miellytti. Voisi vielä vaikka jonkun kuukauden pitää vyötä, sitten hävitä vaikka McIntyrelle. Sen jälkeen kohti suurempia kuvioita.
Batistan ja Mysterion feudin pohjustus oli ehtaa kamaa jälleen. Hyvin on alkanut tämä heel run Davella. CM Punk pisti parhaan promonsa viikkoihin, kehän sisustus ja päihteiden roskikseen kippaaminen toivat omat mukavat lisänsä. R-truthin pushaus vähän kaksipiippuinen juttu minulle, hän on itse asiassa melkoisenkin rasittava gimmickiltänsä ja sisääntuloräppeineen ja höpinöineen kehässä, mutta mielenkiinnollahan uusia nimiä näkee pushattavan. Ja onhan Ron kehässä viihdyttävä kaveri.
BOD vs. JeriShow'sta - luultavasti massasta poiketen - itse asiassa odotinkin aika hyvää koitosta varovaisesti, mutta ihan syystä. Hieno, hieno Main Event. Ottelun loppuosassa sitten tapahtui vaikka mitä. Hyvää meininkiä ''pappanelikolta''.
Onpa WWE tarjonnut tällä viikolla hyvät jaksot! Superstarsin katsomiseen tosin ei aikaa ole löytynyt.
****1/2
- Darien Fawks
- Viestit: 3765
- Liittynyt: Pe 09.04.2004 15:04
- Paikkakunta: Pääkaupunki
Komppailen aiempia kirjoittajia. Todella mallikas SmackDown. CM Punkin promo oikeasti nauratti ja oli mielestäni miehen paras ja tunteikkain straight edge -promo koskaan. Ja kyllä vain, Batistasta on tullut aivan loistavaa seurattavaa. Elukka vetää roolinsa täydellisesti.
Finlayn ja Drew'n ottelu vakuutti minut lyhyydestään huolimatta. Todella intensiivistä nyrkkien lentelyä. On muuten mahtava promotusääni tuolla McInTyrella. Onkohan lie lähelläkin skotin aitoa puheääntä?
Morrisonin ja Zigglerin matsi tosiaan jäi vähän lyhyeksi, mutta kyllä se ihan asiansa ajoi. Vauhdikasta ja sulavaa menoa molemmilta herrasmiehiltä.
Mickie Jamesin kyynelehtiminen oli vähän omituista katsottavaa. Kuinka Mickie tuosta mauttomasta läpästä noin surustui? Ja miten muidu ylipäätään sai noin nopeasti kyyneleet silmiinsä? Kyllähän hyvä näyttelijä osaa itkeä tarvittaessa vaikka puolessa minuutissa, mutta että noin vuolaasti tyttö tiristi... Vähän tulivat mieleen viime aikaiset puheet siitä, että Mikki olisi muka lihonnut.
Illan pääottelu taisi olla aika hyvä. Enempää en uskalla sanoa, kun olin aivan äärimmäisen väsynyt matsia katsellessani.
Ja niin, erikoismaininta vielä tuolle perjantai-iltojen ilopillerille, kommentoijapöydän pollealle pukumiehelle, selostajien suvereenille supermiehelle, Matt "The Master" Strikerille! Matt Striker on todellinen Mr. Wrestling, pure ja simppeli.
Sata tähteä ja risat!
Finlayn ja Drew'n ottelu vakuutti minut lyhyydestään huolimatta. Todella intensiivistä nyrkkien lentelyä. On muuten mahtava promotusääni tuolla McInTyrella. Onkohan lie lähelläkin skotin aitoa puheääntä?
Morrisonin ja Zigglerin matsi tosiaan jäi vähän lyhyeksi, mutta kyllä se ihan asiansa ajoi. Vauhdikasta ja sulavaa menoa molemmilta herrasmiehiltä.
Mickie Jamesin kyynelehtiminen oli vähän omituista katsottavaa. Kuinka Mickie tuosta mauttomasta läpästä noin surustui? Ja miten muidu ylipäätään sai noin nopeasti kyyneleet silmiinsä? Kyllähän hyvä näyttelijä osaa itkeä tarvittaessa vaikka puolessa minuutissa, mutta että noin vuolaasti tyttö tiristi... Vähän tulivat mieleen viime aikaiset puheet siitä, että Mikki olisi muka lihonnut.
Illan pääottelu taisi olla aika hyvä. Enempää en uskalla sanoa, kun olin aivan äärimmäisen väsynyt matsia katsellessani.
Ja niin, erikoismaininta vielä tuolle perjantai-iltojen ilopillerille, kommentoijapöydän pollealle pukumiehelle, selostajien suvereenille supermiehelle, Matt "The Master" Strikerille! Matt Striker on todellinen Mr. Wrestling, pure ja simppeli.
Sata tähteä ja risat!

.jpg)







