Kirjallisuus

[Hautsi_]

Millenium-sarjan nelososaa lukenut nyt yli puolen välin. Ihan viihdyttävä. Ja hyvä, että Kalle Blomkvistin ja Saladerin tarinat saivat jatkoa. Kyllähän tuo sarja on ihan hyvä Saa nyt sitten nähdä onko sieltä tulossa vielä lisääkin jatkoa. Ilmeisesti puhetta siitä on ainakin ollut.

[The Rocker]

Millenium-sarjan nelososaa lukenut nyt yli puolen välin. Ihan viihdyttävä. Ja hyvä, että Kalle Blomkvistin ja Saladerin tarinat saivat jatkoa. Kyllähän tuo sarja on ihan hyvä Saa nyt sitten nähdä onko sieltä tulossa vielä lisääkin jatkoa. Ilmeisesti puhetta siitä on ainakin ollut.

Eikös tuota kirjaa haukuttu melko paljon? Ainakin lukemani arvostelut olivat vähemmän rohkaisevia.

Witcher kirjat vaikuttavat melko hyviltä lukukokemuksina. Last Wish tuli luettua läpi ja sai janoamaan lisää. Nyt laitoin luentaan Sword of Destiny novellikokoelman. Kohta hankkia vielä vähän parempi tietokone niin voi niitä pelejäkin pelata ensimmäistä osaa pidemmälle.

[The Rocker]

Sword of Destinyn tarinat ovat kivuliaita. Ainakin Yenneferin ja Geraltin väliset. Ajattelin etukäteen kirjojen olevan totaalisen badass matskua jossa Geralt teurastaa hirviöitä tuhansittain ja menee välillä panemaan naisia. Olen kuitenkin positiivisesti yllättynyt siitä miten paljon syvyyttä ja herkkyyttä tässä on. Hahmoista oppii välittämään todella merkityksellisellä tavalla. Hahmot vaikuttavat alkuun vain luonnoksilta paperilla, mutta kehittyvät nopeasti mestariteoksiksi.

[MR.Off Topic]

Lukenut olen hieman kirjoja viimeaikoina. Aloitin Murakamin "south of the border, west of the sun" -kirjalla, jatkoin sitten Susanna Clarken tiikiskivellä "Jonathan Strange & Herra Norrel", jossa kuluikin hieman pidempi aika. Tässä viikonloppuna sitten luin ensin Bukowskin "kuuman veden musiikkia" novellikokoelman ja aloitin beat-sukupolven kirjoittajiin tutustumisen Burroughsin ja Keroaucin yhteiskirjalla "ja virtahevot kiehuivat altaissaan". Murakamin kirjasta tuli ehdottomasti yksi suosikeistani ja Joonatanin ja Norrelin seikkailut olivat kiehtovaa luettavaa. Yksi suosikki fantasiateoksistani ehdottomasti! Bukowski oli tuttua settiä eli löytyi aivan surkeita novelleja ja pirun nerokkaita novelleja.

"Ja virtahevot kiehuivat altaissaan" ei ehkä kuulu mihinkään top5 suosikkeihini (kirjan nimi kuitenkin menee ihan kärkeen), mutta se onnistui luomaan mielenkiintoa kahden kirjailian muihin teoksiin. Jatkankin näiden kahden lukemista luultavasti seuraavaksi lainaamalla Keroaucin kirjan Matkalla (On the road) ja Burroughsilta aattelin Alaston Lounas -kirjaa tai mahdollisesti Lännen Maat. Katotaan.

[The Rocker]

Alaston Lounas kannattaa lukea. Ellei homoilu haittaa.

[MR.Off Topic]

Alaston Lounas kannattaa lukea. Ellei homoilu haittaa.

Lännen Maat lainasin nyt tässä. Alaston Lounas ei ollu hyllyssä enkä jaksellut kysellä. Tällä hetkellä luen Keroaucin On the Roadin erikoispainosta, jossa kirja on Keroaucin alkuperäismuodossa ilman myöhemmin tehtyjä sensurointeja ym. Tämä myös tarkoittaa sitä ettei kirjassa ole kappaleen vaihdoksia ollenkaan, koska Keroauc ei semmosia käyttänyt kirjaa kirjoittaessa. Tekstistä tietyllä tapaa huokuu se hektisyys, mikä miehillä on elämässä ollut menossa sekä se täydellinen älyttömyys. Kirja toimii myös mahtavana ajankuvana jaaa noh itseeni on osunut se huolettomuuden filosofia, joka kirjan sivuilta hiipii takaraivoon. Samaan aikaan haluaisi kuitenkin jotain enemmän kirjalta, ehkäpä kaipaisi juonta, jota ei siis ole. Tämä vain kertoo kaveruksista ja siinä onnistuukin hyvin!