Politiikka

[What]

Oikeasti mitä järkevää Sipilä on ehdottanut tai antanut? Hän vain patsastelee julkisuudessa ja saa kannatusta, koska on tuore vaihtoehto kulahtaneiden joukossa, jotka kusevat asiansa. Sanoo vain välillä, että hallitus ei osaa asiaansa.

Koko Sipilän suosiohan perustuu siihen, että hänet nähdään räyhäävän ja mesoavan oppositiojohtaja Timo Soinin vastakohtana. Rakentavana neuvottelijana, joka tarjoaa myös ratkaisuehdotuksia perinteisen räyhäämisen sijaan. Toki, oppositiopolitiikkaan kuuluukin hallituksen haukkuminen tasaisin väliajoin, jota Sipilä on toki myös tehnyt.

Mutta onhan Sipilällä myös ollut ihan konkreettisia ehdotuksia. Miljardiluokan kasvurahaston perustaminen pk-yrityksiä tukemaan, alle 500€ osinkojen verovapaus ja kotikunta-maakuntamalli soteuudistuksen. (tämä tosin taitaa olla enemmän kepun yhteinen, kuin Sipilän oma ajatus)

Iso osa suosiosta perustuu kyllä tuohon Meron pointtiin: Sipilä ilmestyi mestoille yllättävästä suunnasta, eikä ole (ollut) perinteinen voissa paistettu ammattipoliitikko, joihin kansa tuntuu tympääntyneen.

[Merovingi]

Oikeasti mitä järkevää Sipilä on ehdottanut tai antanut? Hän vain patsastelee julkisuudessa ja saa kannatusta, koska on tuore vaihtoehto kulahtaneiden joukossa, jotka kusevat asiansa. Sanoo vain välillä, että hallitus ei osaa asiaansa.

Mutta onhan Sipilällä myös ollut ihan konkreettisia ehdotuksia. Miljardiluokan kasvurahaston perustaminen pk-yrityksiä tukemaan, alle 500€ osinkojen verovapaus ja kotikunta-maakuntamalli soteuudistuksen. (tämä tosin taitaa olla enemmän kepun yhteinen, kuin Sipilän oma ajatus)

Mistä tuohon miljardiluokan kasvurahastoon saadaan rahat? Budjetti on alijäämäinen sellaiset 10 miljardia, valtio velkaantuu vauhdilla ja tämä on Sipilän ehdotus? Joo, tarkoitushan olisi rahoittaa tuo myymällä viimeisetkin valtion omistukset, mutta uskoisin että tuo kasvurahasto pk-yrityksille olisi pelkkää rahantuhlausta - jos yrityksen liikeidea on hyvä, niin rahoitus hoituu kyllä myös yksityiseltä sektorilta ja jos se on huono, niin miksi valtion pitäisi sitä tukea?

Kotikunta-maakuntamallin kuvauksen luin pikaisesti Keskustan sivuilta ja koko malli on vaikuttaa aika nihkeältä. Se ei vähennä byrokratiaa ja poista kuntien työntekijöitä, vaan jopa tuntuu lisäävän byrokratiaa, mitä tuota pikaisesti tarkastelin. Tuossahan vain lisätään yksi hallinnon kerros lisää kuntien ja valtion väliin, joten puhuminen byrokratian vähenemisestä on hilpeää. Olisi ihan kiva tuostakin löytää jotain kriittistä keskustelua, eikä Keskustan yksisarviset lentävät ja puroissa juoksee kulta -propagandaa, jossa tuo malli luo paratiisin maan päälle.

Keskustahan vastustaa tuota kuntauudistusta ihan puhtaasti siksi, koska se uhkaa heidän valta-asemiaan virkamiehistössä ja kuntahallinnossa. Oikeasti - tarvitaanko Suomessa näin hitosti kuntia kuin nykyään?

Iso osa suosiosta perustuu kyllä tuohon Meron pointtiin: Sipilä ilmestyi mestoille yllättävästä suunnasta, eikä ole (ollut) perinteinen voissa paistettu ammattipoliitikko, joihin kansa tuntuu tympääntyneen.

Jep. Ihan hyvä, että tuolla on oikeasti edes joku isompi poliitikko, joka tajuaa jotain yksityisestä sektorista eikä ole pelkkä järjestöbroileri.

Sipilän lestadiolaisuus on myös ihan mielenkiintoinen kysymys. Mitenköhän se vaikuttaa politiikkaan, kun vallankahvaan pääsee?

Ainiin, jos Keskusta seuraavat vaalit voittaa, niin takkihan kääntyy toisen kerran ja Euroopan rappiomaiden tukeminen ja vastuunkanto jatkuu yhtä iloisesti kuin ennenkin. Ainakaan Eurooppa-politiikassa ei ole Keskustasta vaihtoehtoa nykyhallitukseen.

[What]

Mistä tuohon miljardiluokan kasvurahastoon saadaan rahat? Budjetti on alijäämäinen sellaiset 10 miljardia, valtio velkaantuu vauhdilla ja tämä on Sipilän ehdotus? Joo, tarkoitushan olisi rahoittaa tuo myymällä viimeisetkin valtion omistukset, mutta uskoisin että tuo kasvurahasto pk-yrityksille olisi pelkkää rahantuhlausta - jos yrityksen liikeidea on hyvä, niin rahoitus hoituu kyllä myös yksityiseltä sektorilta ja jos se on huono, niin miksi valtion pitäisi sitä tukea?

Rahat saataisiin kasaan myymällä ei-strategisia valtion omistuksia ja loput vaikka sitten velalla. Lisävelka tietysti kuulostaa pahalta, mutta talouden sakatessa pitää osata myös elvyttää ja tuohan sitä juuri olisi. Enkä nyt välttämättä allekirjoita sitä, että hyvä liikeidea kyllä pärjää yksityisellä rahoituksellakin. Valtion tarjoama kädenojennus juuri siinä ratkaisevassa vaiheessa voi tehdä ihmeitä, onhan asiasta tehty useita tutkimuksiakin. Kyllä se maksaa itsensä takaisin siinä vaiheessa kun yritys alkaa työllistää useampia ihmisiä, eli veronmaksajia.

Kotikunta-maakuntamallin kuvauksen luin pikaisesti Keskustan sivuilta ja koko malli on vaikuttaa aika nihkeältä. Se ei vähennä byrokratiaa ja poista kuntien työntekijöitä, vaan jopa tuntuu lisäävän byrokratiaa, mitä tuota pikaisesti tarkastelin. Tuossahan vain lisätään yksi hallinnon kerros lisää kuntien ja valtion väliin, joten puhuminen byrokratian vähenemisestä on hilpeää. Olisi ihan kiva tuostakin löytää jotain kriittistä keskustelua, eikä Keskustan yksisarviset lentävät ja puroissa juoksee kulta -propagandaa, jossa tuo malli luo paratiisin maan päälle.

Tämän mallinhan hallitus itse asiassa otti käyttöön toisessa asiassa, eli pk-seudun metropolihallinnon luomisessa. Ajatuksenahan tässä on se, että Joensuussa tiedetään Kiteen asiat paremmin kuin Helsingissä. Tällä tavalla päätöksenteko olisi lähempänä sitä kiteeläistä mummoa kuin siinä, että muutokset sanellaan valtioneuvoston kansliasta. Vähentäisikö vai lisäisikö byrokratiaa, en tiedä. Lähtökohtana tuossa kuitenkin on sen pikkukunnan mummelin paras.

Keskustahan vastustaa tuota kuntauudistusta ihan puhtaasti siksi, koska se uhkaa heidän valta-asemiaan virkamiehistössä ja kuntahallinnossa. Oikeasti - tarvitaanko Suomessa näin hitosti kuntia kuin nykyään?

Ja samalla tavalla voidaan väittää, että Kokoomus ajaa kuntauudistusta keskittääkseen kaiken vallan maakuntakeskuksiin, joissa heillä on perinteisesti ollut vahva jalansija. Ainahan näistä voi lukea esiin puoluepoliittisia agendoja kun mielikuvitusta tarpeeksi käyttää.

[The Rocker]

http://japed.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... kehitysmaa

Vähän ehkä yliammuttua tekstiä mutta ei tuo tyyppi täysin väärässä ole.

[Marshallsaaret]

http://japed.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... kehitysmaa

Vähän ehkä yliammuttua tekstiä mutta ei tuo tyyppi täysin väärässä ole.

Ainoa asia missä tuo täti on oikeassa on se periaate, että ketään ei lähtökohtaisesti pitäisi suosia muiden kustannuksella. Toki vaikkapa työssäkäymättömien maahanmuuttajien kotouttamiseen varmasti kuluu lähtökohtaisesti resursseja enemmän kuin vastaavan työssäkäymättömän "kantaväestön" tavanomaisiin sosiaalitukiin. Kantaväestöön kuulumisen tai kuulumattomuuden ei kuitenkaan pitäisi näkyä millään tavalla henkilöille itselleen jaettavissa tuissa.

Kaikki muu olikin sitten rasistista mutuilua ja yletöntä uhkakuvien maalailua. 2/5, ei jatkoon.

[Merovingi]

Ongelman juurihan on hyvinvointivaltion ja julkisen sektorin liiallinen laajentuminen niin monille eri alueille, ettei kaikkeen riitä raha, vaikka veroja kuinka nostettaisiin. Onko se ihme, jos tiet ja putkistot hajovat käsiin ja julkiset rakennukset homehtuvat, kun valtiolla ja kunnilla on niin järkyttävästi erilaisia tehtäviä? Jos alettaisiin vaikka putkistoja kunnostamaan ihan tosissaan, niin se tarkoittaisi joko A) lisää verorasitusta B) joistain palveluista leikkaamista. Kumpikaan ei tietysti kelpaa jollekin.

Enkä myöskään oikein usko julkisen sektorin ammattitaitoonkaan. Viime viikolla Liikenneministeri Kyllönen mokasi taas vaihteeksi, kun meni leikkaamaan yksityisten teiden rahoitusta 23 miljoonasta 5 miljoonaan ja siirsi rahat julkisten teiden puolelle. Ainoana motivaationa tälle oli teiden yksityisyys. Nyt sitten Kyllöselle myöhemmin kerrottiin, että niin tuota niitä yksityisiä teitä on 55 000 kilometriä Suomessa, niiden varrella asuu 500 000 asukasta, 40% loma-asunnoista on niiden alueella ja ovat myös hyvin merkittäviä metsäteollisuudelle (ja varmasti muulle teollisuudelle). Tälläistä saadaan aikaan, kun ministerin pestiin pääsee vaikka siivooja.

Lukekaa Henri Heikkisen ja Antti Vesalan pamfletti "Elämää hyvinvointivaltiossa". Karua kertomaa siitä, mihin jamaan valtion talous on mennyt hyvinvointivaltion seurauksena ja miten yksityinen sektori on kärsinyt valtion sääntelystä ja verotuksesta. Hyvinvointivaltiossa on vain yksi valuvika ja se valuvika on, että se on itsensä tuhoava systeemi jatkuvalla laajentumisellaan - ja nyt se raja joko ollaan ylitetty tai sen lähellä ollaan. Seuraavista 10-15 vuodesta tulee melko rajut, kun joudutaan pakosta tekemään isoja rakenneuudistuksia, kun hyvinvointivaltion kustannuksiin ei ole varaa.

[What]

Lähdin Itä-Suomen Yliopiston edustajistovaaleihin ehdolle. Jos joku on kirjoilla niin minua saapi äänestää. Ehdokasnumero on helposti muistettava

Spoiler: näytä

111

#vaalimainos

[What]

Kävin tuossa kuuntelemassa tällä hetkellä maailmalla vaikutusvaltaisinta suomalaista poliitikkoa eli Olli Rehniä. Vastoin median maalaamaa mielikuvaa olen nyt sitä mieltä, että samaa puuroa ja leipää se syö kun kaikki muutkin. Yllättävän "tolkku" tyyppi, oikeasti jotkut yliopiston professoreista ovat paljon enemmän elitistejä

[Riveni]

Kävin tuossa kuuntelemassa tällä hetkellä maailmalla vaikutusvaltaisinta suomalaista poliitikkoa eli Olli Rehniä. Vastoin median maalaamaa mielikuvaa olen nyt sitä mieltä, että samaa puuroa ja leipää se syö kun kaikki muutkin. Yllättävän "tolkku" tyyppi, oikeasti jotkut yliopiston professoreista ovat paljon enemmän elitistejä

Ääni Rehnille on ääni hukkaan. Tyyppi on loistava hommassaan, eli EU:n ammattikomissaarina, mutta parlamentissa ei edusteta EU:ta vaan Suomea ja Omaa Europuoluetta. Jännä nähdä kenen pussiin Rehn pelaisi, äänestäjän vai EU-koneiston.

[Dorian]

Vai since day one in opposition EU-critical Keskustan?

[What]

Itse en Rehniä kyllä äänestä juurikin siitä syystä, että hänen asemansa on aika lailla sementoitu. Auktoriteettia ja uskottavuutta on jo siinä määrin, että mikään ei sitä enää horjuta. Mieluummin annan ääneni uudelle tyypille, jolla paloa ja intohimoa suomalaisten asian puolesta taistelemiseen riittää.

[Merovingi]

Itse en Rehniä kyllä äänestä juurikin siitä syystä, että hänen asemansa on aika lailla sementoitu. Auktoriteettia ja uskottavuutta on jo siinä määrin, että mikään ei sitä enää horjuta. Mieluummin annan ääneni uudelle tyypille, jolla paloa ja intohimoa suomalaisten asian puolesta taistelemiseen riittää.

Ja näin Rehn tippuu parlamentista.

Kävin tuossa kuuntelemassa tällä hetkellä maailmalla vaikutusvaltaisinta suomalaista poliitikkoa eli Olli Rehniä. Vastoin median maalaamaa mielikuvaa olen nyt sitä mieltä, että samaa puuroa ja leipää se syö kun kaikki muutkin. Yllättävän "tolkku" tyyppi, oikeasti jotkut yliopiston professoreista ovat paljon enemmän elitistejä

Ääni Rehnille on ääni hukkaan. Tyyppi on loistava hommassaan, eli EU:n ammattikomissaarina, mutta parlamentissa ei edusteta EU:ta vaan Suomea ja Omaa Europuoluetta. Jännä nähdä kenen pussiin Rehn pelaisi, äänestäjän vai EU-koneiston.

Tämä. En äänestäisi Rehniä missään nimessä, mutta en olekaan federalisti ja vastustan liittovaltiokehitystä.

Viime vuonna tuli itse kuultua Jyrki Kataista yliopistolla. Huomasi kyllä miksi on hyvä poliitikko, sillä osasi jauhaa paskaa ja olla vastaamatta mihinkään suoraan. Kaikkiin kysymyksiin alkoi vastaamaan, mutta sai hyvin vietyä homman sivuraiteille ja "fantastista" -linjalle, ja lopulta kukaan ei muistanut kysymystä.

[What]

Ja näin Rehn tippuu parlamentista.

Hienosti tahallaan väärin ymmärretty

Tämä. En äänestäisi Rehniä missään nimessä, mutta en olekaan federalisti ja vastustan liittovaltiokehitystä.

Niin. Tänään mies kyllä kovasti halusi tehdä selväksi, että ei kannata liittovaltiokehitystä. Kovasti myös tuntui iloitsevan siitä, että Alden (eli euroopan liberaalidemokraattien, johon keskustakin kuuluu) periaateohjelmaa on saatu muutettua siten, että siinä ei puhuta liittovaltiokehityksen puolesta. Toki välillä teot ovat olleet hieman epäsuhdassa tuon "vastustan liittovaltiokehitystä" lausahduksen kanssa. Ehkäpä on niin, että asioidenhoitajan roolissa Rehn on joutunut toimimaan ideologiaansa vastoin saadakseen "homman hoidetuksi". Se nyt ei poliitikassa mitään ennenkuulumatonta ole.

[Japeet]

Itse en Rehniä kyllä äänestä juurikin siitä syystä, että hänen asemansa on aika lailla sementoitu. Auktoriteettia ja uskottavuutta on jo siinä määrin, että mikään ei sitä enää horjuta. Mieluummin annan ääneni uudelle tyypille, jolla paloa ja intohimoa suomalaisten asian puolesta taistelemiseen riittää.

En kauheasti ole seurannut ehdokkaita, mutta pikatarkastelulla tämävaikuttaa ihan asialliselta häiskältä.

[What]

Asiakeskustelu pois roskakorista, eiksjee

Lähidemokratia on mielekäs idea, mutta pitää niissä yksikköjen koossakin olla järkeä. Mitä v***n järkeä on pitää pystyssä 2500 kuntaa kaikkine virkamiehineen ja kaupunginjohtajineen, kun kaikki rahoitetaan valtion antamilla tukirahoilla? Pitäisi niiden yksikköjen olla myös taloudellisesti järkeviä.

Esimerkkitapaus jota käytin oli entinen kotikuntani Valtimo, joka on valtakunnan mittakaavassa erikoinen poikkeus. Valtimolla nimittäin ei ollut senttiäkään velkaa ennen viime vuotta, jolloin se oli "pakotettu" ottamaan sitä palvelutalon rakentamista varten. HS:n artikkeli viime kesältä selventää asiaa hieman http://www.hs.fi/kotimaa/a1374292874412

Väestörakenne on tietysti huolestuttava, työpaikkoja niukalti ja verotulot pienet. Näin ollen Valtimokin on valtionosuuksista riippuvainen. En kuitenkaan usko, että tuo riippuvaisuus katoaisi minnekään, vaikka se liitettäisiin suurempaan yksikköön. Naapurikunnat ovatkin sitten velkaisia ja valtimolaistenkin (harvojen) veronmaksajien tulot uppoaisivat isompien naapurikuntien kehittämiseen. Säästö, mikä hallintokuluista saataisiin (jotka on muuten vedetty äärimmäisen tiukalle) ei tulisi auttamaan yhtään tuohon valtionosuus riippuvuuteen. Ihmisethän ei sieltä katoa minnekään, eivätkä nuorene. Haittapuolena tuossa isommassa yksikössä taas olisi ihan ne samat asiat mitä Kauniaisten esimerkissä jo luettelin: lähidemokratian heikkeneminen, lähipalvelujen katoaminen isompaan keskukseen jne...

Jotta asia ei vahingossakaan olisi liian yksinkertainen, niin jos minä olisin diktaattori, niin olisin liittänyt Valtimon Nurmekseen jo PARAS-hankkeen aikana. Syystä että yhteistyö näiden kuntien välillä on jo terveyskeskus kuntayhtymän, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ja muiden tahojen kautta todella tiivistä. Valtimon ja Nurmeksen kuntaliittymän tuloksena olisi saatu aikaan noin 11 000:n asukkaan kunta, ja tuo on vielä sen kokoinen yksikkö, että myöskään valtimolaisten lähidemokratia ei olisi liiaksi kärsinyt. Tiiviin yhteistyön vuoksi myös Valtimon ja Nurmeksen kuntapäättäjät tuntevat toisensa erittäin hyvin ja tietävät kummankin kunnan intressit. Ainoaksi esteeksi tuolle kuntaliitokselle muodostui valtimolaisten itsekkyys. Nurmeksella kun on velkaa ja Valtimolla ylijäämää, niin ei vahingossakaan haluttu auttaa naapuria, joka on kuitenkin lukemattomia kertoja itse auttanut Valtimoa.

Sinällään Valtimo ei toki tuossa sulhasen kosinnasta kieltäytyessään mitään menettänyt, koska nykyiselle hallituksellehan myös tuo 11 000:n asukkaan on ihan liian pieni. Nyt siellä on tehty kuntaliitosselvitystä Pielisen Karjalan kunnasta Valtimon, Nurmeksen, Juuan ja Lieksan kesken, mutta tuo nyt mitä todennäköisemmin ei muutu sanoista teoiksi, kun Joensuun seudullakin kuntaliitosselvittäjän esitys tyrmättiin lähes yksimielisesti.

Elikkäs Merovingin viestiin vielä vastauksena: riippuvaisuutta valtionosuuksista en kiistä, mutta kuten tuo velattomuus kertoo, niin hyvin pienikin yksikkö voi hoitaa asiansa mallikkaasti. Ei ole olemassa mitään tutkimusta siitä, että isompi yksikkö pystyisi järjestämään esimerkiksi päivähoidon tai peruskoulun laadukkaammin ja tehokkaammin kuin tuollainen 2500:n hengen yksikkö.

[Merovingi]

Väestörakenne on tietysti huolestuttava, työpaikkoja niukalti ja verotulot pienet. Näin ollen Valtimokin on valtionosuuksista riippuvainen. En kuitenkaan usko, että tuo riippuvaisuus katoaisi minnekään, vaikka se liitettäisiin suurempaan yksikköön. Naapurikunnat ovatkin sitten velkaisia ja valtimolaistenkin (harvojen) veronmaksajien tulot uppoaisivat isompien naapurikuntien kehittämiseen. Säästö, mikä hallintokuluista saataisiin (jotka on muuten vedetty äärimmäisen tiukalle) ei tulisi auttamaan yhtään tuohon valtionosuus riippuvuuteen. Ihmisethän ei sieltä katoa minnekään, eivätkä nuorene. Haittapuolena tuossa isommassa yksikössä taas olisi ihan ne samat asiat mitä Kauniaisten esimerkissä jo luettelin: lähidemokratian heikkeneminen, lähipalvelujen katoaminen isompaan keskukseen jne...

Hallintokuluista on hankala säästää, kiitos SDP:n, koska virkamiehillä on viiden vuoden irtisanomissuoja joka alkaa juoksemaan aina uudestaan, jos uusi kunta liitetään yhteen. Lopputuloksena liitoksista on nykymuodossa ettei hallintokulut vähene yhtään vaan listoille jää paperinpyörittäjiä, joilla ei ole mitään tekemistä.

Lähipalvelujen katoamiseen voin vain todeta, että onko mitään järkeä rakentaa terveyskeskuksia jokaiselle 2500 asukkaan kunnalle?

Kuntatalouden suurin ongelma on liiat lakisääteiset tehtävät. Vuoden vaihteessa taisi paukahtaa 600 raja rikki eli kunnilla on pakko järjestää tuollaiset rapiasti yli 600 asiaa, koska laki määrää. Oli varaa tai ei. Esimerkiksi kasarilla tilanne oli 50-60 tehtävän rajoissa, mutta varmaan silloin hyvinvointivaltio oli pelkkä unelma ja ihmiset kuolivat kadulla nälkään.. Sarkasmi sikseen, mutta kuntien yhdistämisiä voisi välttää lakisääteisten tehtävien rankalla karsimisella, joka parantaisi kuntien taloutta. Myös turhaa hallintoa ja byrokratiaa voisi vähentää, jos lakisääteisiä tehtäviä olisi vähemmän.

Faktahan on, että tulevaisuus on tarkoitettu isoille yksiköille. Kaiken maailman Valtimot, Ristijärvet ja Posiot käyvät väistämätöntä kuolemaa, koska ne eivät millään voi kokonsa puolesta tarjota kattavia julkisia saatika yksityisiä palveluita. Uskoisin esimerkiksi Posion muuttuvan aavekaupungiksi 30-40 vuoden sisällä.

[Dorian]

Harvemmin tulee varmaan oltua Merovingin kanssa politiikasta samaa mieltä, joten rasti seinään.

[What]

Hallintokuluista on hankala säästää, kiitos SDP:n, koska virkamiehillä on viiden vuoden irtisanomissuoja joka alkaa juoksemaan aina uudestaan, jos uusi kunta liitetään yhteen. Lopputuloksena liitoksista on nykymuodossa ettei hallintokulut vähene yhtään vaan listoille jää paperinpyörittäjiä, joilla ei ole mitään tekemistä.

Aamen.

Lähipalvelujen katoamiseen voin vain todeta, että onko mitään järkeä rakentaa terveyskeskuksia jokaiselle 2500 asukkaan kunnalle?

Ei rakentaa, mutta jos sellainen on jo olemassa ja toimii tarkoituksenmukaisesti, niin kannattaa aika tarkkaan punnita onko järkeä sitä lakkauttaakaan. Käytän Valtimoa edelleen esimerkkinä, koska sen tilanteen tiedän. Terveyskeskushan siellä on ja väestö vanhenee koko ajan. Tarvetta siis palvelulle on, ja tulevaisuudessa yhä vain enemmän. Ja tietysti lisäksi se, että jos terveyskeskus lakkautetaan, niin sitten palvelua joudutaan hakemaan kauempaa. Yksittäiselle henkilölle (joka on vielä sairas) tämä on tietysti varsin ikävää ja toisekseen heidän on pakko kulkea sinne taksilla, jonka matkan Kela korvaa joko kokonaan tai osittain. (en tiedä tarkkoja lukuja, enkä kehtaa nyt tarkistaa) Matkakorvauksia siis joudutaan maksamaan paljon enemmän, vaikka ei se tietenkään syö kokonaan sitä summaa, mikä terveyskeskuksen lakkauttamisella säästettäisiin. Tuohon kun lisää sen inhimillisen puolen, niin päättäjien kannattaa kyllä käyttää tarkkaa harkintaa noissa tapauksissa.

Kuntatalouden suurin ongelma on liiat lakisääteiset tehtävät. Vuoden vaihteessa taisi paukahtaa 600 raja rikki eli kunnilla on pakko järjestää tuollaiset rapiasti yli 600 asiaa, koska laki määrää. Oli varaa tai ei. Esimerkiksi kasarilla tilanne oli 50-60 tehtävän rajoissa, mutta varmaan silloin hyvinvointivaltio oli pelkkä unelma ja ihmiset kuolivat kadulla nälkään.. Sarkasmi sikseen, mutta kuntien yhdistämisiä voisi välttää lakisääteisten tehtävien rankalla karsimisella, joka parantaisi kuntien taloutta. Myös turhaa hallintoa ja byrokratiaa voisi vähentää, jos lakisääteisiä tehtäviä olisi vähemmän.

Samaa mieltä. "Normitalkoothan" tässä on jo aloitettu.

Faktahan on, että tulevaisuus on tarkoitettu isoille yksiköille. Kaiken maailman Valtimot, Ristijärvet ja Posiot käyvät väistämätöntä kuolemaa, koska ne eivät millään voi kokonsa puolesta tarjota kattavia julkisia saatika yksityisiä palveluita. Uskoisin esimerkiksi Posion muuttuvan aavekaupungiksi 30-40 vuoden sisällä.

Tähän nyt on hankala sanoa mitään, koska kristallipalloa en omista, ja vaikka omistaisinkin niin en osaisi sitä tulkita. Pääpointtina on se, että mielestäni suomalaisella on suvereeni oikeus valita oman kotinsa sijainti valtakunnan rajojen sisällä ja valtiovallan tehtäväksi jää varmistaa että missä tahansa on mahdollista asua, elää ja yrittää. Voi tietysti olla, että Posio autioituu ihan itsekseen (kukaan ei yksinkertaisesti halua asua siellä) ja jos niin käy, niin sitten se on ihan ok. Syy autioitumiseen ei kuitenkaan saa olla se, että paikkakunnalta hävitetään kaikki palvelut ja olemassaoleva väki pakotetaan muuttamaan lähimpään isompaan keskukseen.

Edit: ja lisätään vielä, että itsehän olen maalta lähtenyt kaupunkiin ihan vapaaehtoisesti. Osa ikätovereista on kuitenkin päättänyt toisin ja asettunut kotiseudulle asumaan. Ei minulla tai kenelläkään valtioneuvoston kansliassa ole oikeutta heitä sieltä vastentahtoisesti muualle häätää.

[Merovingi]

Ei rakentaa, mutta jos sellainen on jo olemassa ja toimii tarkoituksenmukaisesti, niin kannattaa aika tarkkaan punnita onko järkeä sitä lakkauttaakaan. Käytän Valtimoa edelleen esimerkkinä, koska sen tilanteen tiedän. Terveyskeskushan siellä on ja väestö vanhenee koko ajan. Tarvetta siis palvelulle on, ja tulevaisuudessa yhä vain enemmän. Ja tietysti lisäksi se, että jos terveyskeskus lakkautetaan, niin sitten palvelua joudutaan hakemaan kauempaa. Yksittäiselle henkilölle (joka on vielä sairas) tämä on tietysti varsin ikävää ja toisekseen heidän on pakko kulkea sinne taksilla, jonka matkan Kela korvaa joko kokonaan tai osittain. (en tiedä tarkkoja lukuja, enkä kehtaa nyt tarkistaa) Matkakorvauksia siis joudutaan maksamaan paljon enemmän, vaikka ei se tietenkään syö kokonaan sitä summaa, mikä terveyskeskuksen lakkauttamisella säästettäisiin. Tuohon kun lisää sen inhimillisen puolen, niin päättäjien kannattaa kyllä käyttää tarkkaa harkintaa noissa tapauksissa.

No kannattaako sitä olemassaolevaa terveyskeskusta pyörittää, jos saat tuotettua saman palvelun halvemmalla vähän kauempana matkakorvaukset laskettuna? Kyllä se pelkkä rakennus jo aiheuttaa isot kustannukset, kun se pitää lämmittää jne. Päälle vielä hoitohenkilökuntaa, jolle ei välttämättä ole tarpeeksi töitä, jotta isoa palkkaa kannattaisi maksaa ja eri asia miten houkuttelet sinne työntekijöitä. Tuskin lääkäriä paljon nappaa tuhannen asukkaan perähikiä vailla mitään tekemistä, mutta 11 000 asukkaan keskus voisi esimerkiksi tarjota myös muita palveluita paremmin. Jos pienemmässä keskuksessa halutaan terveyskeskusta pitää pystyssä, niin hoitohenkilökunnalle pitää mahdollisesti maksaa paljon enemmän, jotta sinne niitä edes saataisiin.

Samaa mieltä. "Normitalkoothan" tässä on jo aloitettu.

Saa nähdä miten siinä käy. Mistään saavutetuista eduista ei haluta luopua ja mielellään tahdotaan lisää sille tietylle ryhmälle, mihin itse kuuluu.

Tähän nyt on hankala sanoa mitään, koska kristallipalloa en omista, ja vaikka omistaisinkin niin en osaisi sitä tulkita. Pääpointtina on se, että mielestäni suomalaisella on suvereeni oikeus valita oman kotinsa sijainti valtakunnan rajojen sisällä ja valtiovallan tehtäväksi jää varmistaa että missä tahansa on mahdollista asua, elää ja yrittää. Voi tietysti olla, että Posio autioituu ihan itsekseen (kukaan ei yksinkertaisesti halua asua siellä) ja jos niin käy, niin sitten se on ihan ok. Syy autioitumiseen ei kuitenkaan saa olla se, että paikkakunnalta hävitetään kaikki palvelut ja olemassaoleva väki pakotetaan muuttamaan lähimpään isompaan keskukseen.

Ihmisellä on oikeus valita asuinpaikkansa, mutta jos minä muutan keskelle Lapin korpea, niin ei minulla ole kyllä mitään oikeutta toivoa viereen terveyskeskusta. Jos haluat asua keskellä ei mitään, niin sitten myös hyväksyt sen että tiettyjä palveluita ei ole ja ne ovat kauempana. Valtiovallalla ei ole mitään velvoitteita sinne niitä palveluita pistää ja tuhlata verorahoja.

Posiolla kyllä osa tahtoo asua, koska puhdas luonto ja rauhaa, mutta kyseessä on keskellä ei mitään oleva tuppukylä, josta kaikki nuoret lähtevät pois. En ymmärrä miksi sinne kukaan tahtoisi jäädä, koska palvelut ovat olemattomat ja töitä ei ole. Tuo lopulta tuon paikan näivettää, vaikka joku siellä jostain kumman syystä tahtoisi asua. Varmaan tulevaisuudessa kunta jaetaan Rovaniemen ja Kuusamon kesken. Posion "keskusta" saattanee jäädä jonkinlaisena autioituneena paikkana henkiin muutaman asukkaan ja kyläkaupan takia turisteille. Mökkejähän siellä on, mutta palveluiden heikkous ei varmaan heitäkään liiemmin houkuttele. Uskoisin kuitenkin tulevaisuudessa realistisemman vaihtoehdon olevan täysi Posion kuoleminen, vaikka alueelle joitain jääräpäitä jäisikin.

[What]

No kannattaako sitä olemassaolevaa terveyskeskusta pyörittää, jos saat tuotettua saman palvelun halvemmalla vähän kauempana matkakorvaukset laskettuna? Kyllä se pelkkä rakennus jo aiheuttaa isot kustannukset, kun se pitää lämmittää jne. Päälle vielä hoitohenkilökuntaa, jolle ei välttämättä ole tarpeeksi töitä, jotta isoa palkkaa kannattaisi maksaa ja eri asia miten houkuttelet sinne työntekijöitä. Tuskin lääkäriä paljon nappaa tuhannen asukkaan perähikiä vailla mitään tekemistä, mutta 11 000 asukkaan keskus voisi esimerkiksi tarjota myös muita palveluita paremmin. Jos pienemmässä keskuksessa halutaan terveyskeskusta pitää pystyssä, niin hoitohenkilökunnalle pitää mahdollisesti maksaa paljon enemmän, jotta sinne niitä edes saataisiin.

Tämän takia nuo pitää aina arvioida tarkkaan tapauskohtaisesti. Onko sitten esimerkiksi niin, että väestön vanhetessa entisestään tuon isomman keskuksen terveyskeskusta joudutaan laajentamaan ja palkkaamaan lisää henkilökuntaa? Hankalia päätöksiä, ei käy kateeksi kuntapäättäjiä. Mitä taas tulee tuohon lääkärin työhön, niin aika samanlainen se flunssa tai osteoporoosi on Helsingissä kuin Suomussalmellakin. Sitä paitsi kun toimitaan kuntayhtymän kautta, niin lääkärit usein kiertävät mikä taas estää tuota leipääntymistä. Osaavan ja motivoituneen hoitohenkilökunnan löytyminen saattaa toki olla haastavaa, en tiedä. Oman kokemuksen mukaan kaupungissa koulut käyneitä paluumuuttajia noihin kyllä on löytynyt.

Ihmisellä on oikeus valita asuinpaikkansa, mutta jos minä muutan keskelle Lapin korpea, niin ei minulla ole kyllä mitään oikeutta toivoa viereen terveyskeskusta.

Ei niin, mutta tietyt peruspalvelut pitää olla saatavissa kohtuullisen (ihanan väljä termi ) matkan päässä. Enkä nyt tarkoita sitä, että Lapin metsään askeesiin vetäytyvälle shamaanille pitäisi S-Market, terveyskeskus ja kirjasto naapuriin rakentaa. Se on sitten hänen ratkaisunsa.

[Riveni]

Isompi ideologinen kysymys onkin, että miksi ihmeessä kenenkään (lue: eteläsuomalaisen, varsinaissuomalaisen, pirkanmaalaisen, oululaisen) tulisi rahoittaa joku metsän keskellä jumittaminen? Maaseutu tyhjäksi 2050 pitäisi olla se suurin ja merkittävin projekti tulevina vuosikymmeninä. Ja se on tehtävä antmalla sitä kuuluista keppiä, eli rahahanat kiinni, palvelut alas ja uutta, halpaa asuntoa pystyyn ja tarjolle suurkaupungeista ja niiden läheisyydestä. Keskellä hevon kuusea asumisesta on tehtävä kallista ja kannattamatonta - tai oikeammin, paljastettava sen kannattamattomuus ja kalleus lakkauttamalla nämä perusteettomat tulonsiirrot.

Tämä on toki mahdotonta niin kauan kun politiikan ikuinen mätäpaise, ja suomen taloudellisen pysähtyneisyyden ikoni ja kehityksen jarru, Keskustapuolue (os. Maalaisliitto) on pystyssä populistisine Persukavereineen, jotka kuvittelevat että raha kasvaa puussa ja rakennemuutosta ei tarvitse tehdä kunhan vaan istutaan nurkassa sormet korvissa ja ulistaan jotain älämölöä fiksujen argumenttien päälle.

Suomi ei ole maatalousyhteiskunta, joten populaation laaja levittäytyminen on tarpeetonta resurssien tuhlausta.

Onko olemassa mitään hyvää perustetta sille että Kauniainen on itsenäinen kunta?

On ja ei. Kielipolitiikkahan tämän pääkaupunkiseudun yhdistysvastaisuuden takana on (ja toki se että Helsinki ja Vantaa ovat PA). Ruotsinkielisen väestön osuushan Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Sipoossa on merkivän suuri, kun taas Espoossa, Helsingissä ja etenkin Vantaalla pieni. Kun Kauniaisissa ruotsinkieliset pitävät käsissään merkittävää valtaa, Espoon jäsenenä se pienenisi huomattavasti - Suur-Helsingistä puhumattakaan. Kauniaissa ja Sipoossa ruotsinkielisiä kun on se 36%, ja Kirkkonummella 18%, Suur-Helsingissä ruotsinkielisiä tulisi olemaan n. 4%. Tämä muutos olisi jo Espoon ruotsinkielisille (8%) merkittävä, Kauniaisista ja Sipoosta puhumattakaan.

[Merovingi]

Isompi ideologinen kysymys onkin, että miksi ihmeessä kenenkään (lue: eteläsuomalaisen, varsinaissuomalaisen, pirkanmaalaisen, oululaisen) tulisi rahoittaa joku metsän keskellä jumittaminen? Maaseutu tyhjäksi 2050 pitäisi olla se suurin ja merkittävin projekti tulevina vuosikymmeninä. Ja se on tehtävä antmalla sitä kuuluista keppiä, eli rahahanat kiinni, palvelut alas ja uutta, halpaa asuntoa pystyyn ja tarjolle suurkaupungeista ja niiden läheisyydestä. Keskellä hevon kuusea asumisesta on tehtävä kallista ja kannattamatonta - tai oikeammin, paljastettava sen kannattamattomuus ja kalleus lakkauttamalla nämä perusteettomat tulonsiirrot.

Maaseutu tyhjenee kyllä ajan kanssa, mutta silti pitää ehdottomasti pitää siitä huolta, että maaseudulle jää tärkein eli maanviljelijät. Ikinä ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, joten kansallinen ruokavarmuus pitää olla olemassa ja mahdollisuudet ruokkia kansalaiset kriisin sattuessa.

Mikä on muuten Rivenin kanta tähän kasvukeskus -ajatteluun? Pitääkö olla pohjoisessa vain Oulun kaltaisia suurkaupunkeja vai voiko olla esimerkiksi yksi iso alueellinen metropoli, jonka ympäristössä on sitten tälläisiä 15-20k asukkaan kuntia?

Omalta osaltaan uskoisin kotikaupunkini pysyvän pystyssä, vaikka väkiluku laskee alle 16 000 asukkaan tänä vuonna. Turismi ja mahdolliset kaivokset pitävät Kuusamon hengissä, mutta tulevaisuudessa myös Taivalkoski ja Posio (ehkä myös osia Sallasta) tullaan saattamaan Suur-Kuusamon vallan ja mahdin alle hallintobyrokraattien jumalallisesta käskystä.

Kuusamo toimisi tuossa mallissa Koillis-Suomen "metropolina" ja tekisi läheistä yhteistyötä Oulun kanssa.

Kielipolitiikkaan ja kuntauudistuksiin liittyen kannattaa lukea seuraava teksti Jussi Halla-aholta: http://www.halla-aho.com/scripta/kuntar ... lelta.html

[What]

Isompi ideologinen kysymys onkin, että miksi ihmeessä kenenkään (lue: eteläsuomalaisen, varsinaissuomalaisen, pirkanmaalaisen, oululaisen) tulisi rahoittaa joku metsän keskellä jumittaminen? Maaseutu tyhjäksi 2050 pitäisi olla se suurin ja merkittävin projekti tulevina vuosikymmeninä. Ja se on tehtävä antmalla sitä kuuluista keppiä, eli rahahanat kiinni, palvelut alas ja uutta, halpaa asuntoa pystyyn ja tarjolle suurkaupungeista ja niiden läheisyydestä. Keskellä hevon kuusea asumisesta on tehtävä kallista ja kannattamatonta - tai oikeammin, paljastettava sen kannattamattomuus ja kalleus lakkauttamalla nämä perusteettomat tulonsiirrot.

Tämä on toki mahdotonta niin kauan kun politiikan ikuinen mätäpaise, ja suomen taloudellisen pysähtyneisyyden ikoni ja kehityksen jarru, Keskustapuolue (os. Maalaisliitto) on pystyssä populistisine Persukavereineen, jotka kuvittelevat että raha kasvaa puussa ja rakennemuutosta ei tarvitse tehdä kunhan vaan istutaan nurkassa sormet korvissa ja ulistaan jotain älämölöä fiksujen argumenttien päälle.

Suomi ei ole maatalousyhteiskunta, joten populaation laaja levittäytyminen on tarpeetonta resurssien tuhlausta.

Sen lisäksi, että tuonkaltainen politiikka olisi perustuslain liikkumisvapauden hengen vastaista, niin tuo on ensinnäkin typerää ja lisäksi nähdäkseni mahdotonta.

Miksi typerää? Korvessa on luonnonvaroja. Jos 75% Suomesta autioituu on hieman hankalaa hyödyntää esimerkiksi metsää, kun tavaran kuljetusta varten jo olemassa oleva infrastruktuuri on rapistunut ja sitä täytyy ylläpitää asiakseen metsäteollisuuden tarpeita varten. Puhumattakaan sitten kaivostoiminnasta. Esimerkiksi Ilomantsissa sijaitsee Pampalon kultakaivos. Rivenin ehdottamassa mallissa joku Ilomantsi olisi autioitunutta umpikorpea, ja näin ollen on hieman vaikeampaa hyödyntää tuollaista esiintymää. Onpa hajallaan asumisesta myös hyötyä sellaisissa (myönnetään teoreettisissa ja epätodennäköisissä) uhkakuvissa kuten sotilaallisessa hyökkäyksessä tai maailmanlaajuisessa pandemiassa.

Miksi mahdotonta? Jos kysyy helsinkiläiseltä kaupunginvaltuutelta miksi kaupungissa on asunnoista pulaa, niin yksi vastaus tulee melkein jokaisen suusta: ei ole tonttimaata, kaupunki on kaavoitettu täyteen. Itsehän en tuota sellaisenaan niele, on poliittisesta tahdosta kiinni löytyykö sitä maata. Mutta se on ihan totta, että ei sitä rajattomia määriä ole. Toki tämä voidaan ratkaista siten, että laitetaan harpin kärki Helsinkiin, piirretään 50km säteelle ympyrä ja rakennetaan koko alue täyteen kuten nykyinen Helsingin kantakaupunki. Kyseessä olisi samanlainen operaatio kuin 1970-luvulla tehtiin. Ei toimi, ja uskokaa tai älkää, on paljon ihmisiä jotka eivät yksinkertaisesti halua asua kaupungissa.

Isompi ideologinen kysymys onkin, että miksi ihmeessä kenenkään (lue: eteläsuomalaisen, varsinaissuomalaisen, pirkanmaalaisen, oululaisen) tulisi rahoittaa joku metsän keskellä jumittaminen?

Koska perustuslaki ja ihmisen suvereeni oikeus valita asuinpaikkansa ja koska ihan kaikkea ei voi mitata rahalla.

Itse lupaan jatkaa kaikkein käytössä olevien voimavarojeni kanssa kädet korvilla nurkassa istumista ja "fiksujen" argumenttien päälle mölinää.

[Merovingi]

Sen lisäksi, että tuonkaltainen politiikka olisi perustuslain liikkumisvapauden hengen vastaista, niin tuo on ensinnäkin typerää ja lisäksi nähdäkseni mahdotonta.

Liikkumisen vapaus tosin tapahtuu vallisevan yhteiskuntamallin ja yhteiskunnan rajoissa, joka on Suomessa hyvinvointivaltio.

Niin kauan kun valtio hoitaa terveydenhuollon, koulutuksen ja niin edelleen, on valtiolla aivan täysi oikeus, ja myös järkevää, rajoittaa ja kontrolloida missä ihmiset asuvat.

Sama pätee myös terveydenhuollon kautta ihmisten syömistottumuksiin. Valtiolla olisi täysi oikeus ja perustelu nostaa kaikkien epäterveellisten ruokien hinnat kymmenkertaisiksi verotuksella ja keskittää näiden myynti valtion ruokaliikkeisiin, ja yksityiset saisivat ainoastaan myydä valtion virkamiesten terveelliseksi hyväksymää ruokaa.

Tähän pätee myös tietyllä tapaa moraalinen oikeus, sillä julkiset palvelut rahoitetaan yksilöiden rahoista korkealla veroasteella, joten eikö se ole väärin, että joku voi loiselää systeemissä eläen epäterveellisesti ja siirtäen siitä seuraavan laskun vaikkapa naapurilleen, joka elää kuin terveysfasisti? Miksi samalla perusteella pitäisi turkulaisen rahoittaa omilla rahoillaan jonkin elämäntapaintiaanin eläminen keskellä korpea?

Jos ja kun meille tarjotaan kattavia julkisia palveluita yksilöiden rahoista, niin valtiolla on moraalinen oikeutus rajoittaa yksilönvapauksia ja keskittää ihmiset metropoleihin ja vaikuttaa muutenkin heidän elämäänsä.

[What]

Hankala on Merovingille kommentoida mitään muuta kuin, että olen eri mieltä. Jos lähdetään valtion toimesta rajoittamaan niin spesifejä asioita kuten asuinpaikkaa tai ruokailutottumuksia, niin silloin ei voida kyllä enää puhua yksilönvapauteen perustuvasta hyvinvointivaltiosta, vaan se on jotain aivan muuta.

Se, että Suomen valtio esimerkiksi tarjoaa ilmaisia (tai lähes ilmaisia) terveyspalveluja tai tukee kaikkein heikommassa asemassa olevia toimeentulotuella on lähimmäisestä huolta pitämistä, joka on moraalinen velvoite. Se ei tarjoa moraalista oikeutusta siihen, että yksilönvapauteen puututtaisiin esittämässäsi mittakaavassa.

Edit: Tarkennetaan vielä, että mielestäni valtiolla on moraalinen oikeutus ohjata tietynlaiseen käyttäytymiseen esimerkiksi elintarvikkeiden suhteen. Esimerkiksi haitalliseksi todetun tupakan osalta verotus vaan nousee koko ajan ja sama trendihän on havaittavissa esim. makeisten ja limujen osalta. Ei kuitenkaan Merovingin esittämässä mittakaavassa. Asumisen osalta tuota moraalista oikeutusta ei ole, koska kyse on isomman mittaluokan asiasta. (oli siis itseltäni virhe niputtaa asuminen ja ruokailutottumukset samaan lauseeseen)