Haluaisitko joskus itse vapaapainijaksi?

[ColdBlood]

Haluaisitko itse vapaapainijaksi ja mikä olisi gimmickisi,entrancesi,liikkeitäsi yms yms.
Jos rupeasit vapaapainijaksi, niin kuka tai ketkä olisivat esikuviasi?

Itse haluaisin joskus tulla vapaapainijaksi. Voisin kouluttautua tuolla FightClubFinlandissa kehänimellä "ColdBlood".
Gimmick vois olla semmonen omien etujen tavottelija, opportunisti ja vähän salaperäinen heppu.

[TupsuVeitikka]

menisin tna:han ja mun nimi ois niko saarinen. oisin superstraight superstar

[Darien Fawks]

Haluaisitko itse vapaapainijaksi ja mikä olisi gimmickisi,entrancesi,liikkeitäsi yms yms.
Jos rupeasit vapaapainijaksi, niin kuka tai ketkä olisivat esikuviasi?

Itse haluaisin joskus tulla vapaapainijaksi. Voisin kouluttautua tuolla FightClubFinlandissa kehänimellä "ColdBlood".
Gimmick vois olla semmonen omien etujen tavottelija, opportunisti ja vähän salaperäinen heppu.

Paljonkos kaverilla oli ikää? Eli kuinka vankalla pohjalla tämä halu on. Ei sillä, en minä ole koskaan haaveillut vapaapainijan urasta. Rankka ja epäoikeudenmukainen bisnes monessa mielessä. Suomessa nyt ei tietysti niin paljon joudu tuossa kehoaan rasittamaan, mutta elämäntapa se silti olisi tavalla tai toisella.

[ColdBlood]

Haluaisitko itse vapaapainijaksi ja mikä olisi gimmickisi,entrancesi,liikkeitäsi yms yms.
Jos rupeasit vapaapainijaksi, niin kuka tai ketkä olisivat esikuviasi?

Itse haluaisin joskus tulla vapaapainijaksi. Voisin kouluttautua tuolla FightClubFinlandissa kehänimellä "ColdBlood".
Gimmick vois olla semmonen omien etujen tavottelija, opportunisti ja vähän salaperäinen heppu.

Paljonkos kaverilla oli ikää? Eli kuinka vankalla pohjalla tämä halu on. Ei sillä, en minä ole koskaan haaveillut vapaapainijan urasta. Rankka ja epäoikeudenmukainen bisnes monessa mielessä. Suomessa nyt ei tietysti niin paljon joudu tuossa kehoaan rasittamaan, mutta elämäntapa se silti olisi tavalla tai toisella.

Kyllä tätä on tullut aika paljon mietittyä ja kyllä mä tiedän, että siihen liittyy monta riskiä, ja se voi olla henkisesti ja fyysisesti rankkaa, mutta siihen mä pyrin!

[Darien Fawks]

Haluaisitko itse vapaapainijaksi ja mikä olisi gimmickisi,entrancesi,liikkeitäsi yms yms.
Jos rupeasit vapaapainijaksi, niin kuka tai ketkä olisivat esikuviasi?

Itse haluaisin joskus tulla vapaapainijaksi. Voisin kouluttautua tuolla FightClubFinlandissa kehänimellä "ColdBlood".
Gimmick vois olla semmonen omien etujen tavottelija, opportunisti ja vähän salaperäinen heppu.

Paljonkos kaverilla oli ikää? Eli kuinka vankalla pohjalla tämä halu on. Ei sillä, en minä ole koskaan haaveillut vapaapainijan urasta. Rankka ja epäoikeudenmukainen bisnes monessa mielessä. Suomessa nyt ei tietysti niin paljon joudu tuossa kehoaan rasittamaan, mutta elämäntapa se silti olisi tavalla tai toisella.

Kyllä tätä on tullut aika paljon mietittyä ja kyllä mä tiedän, että siihen liittyy monta riskiä, ja se voi olla henkisesti ja fyysisesti rankkaa, mutta siihen mä pyrin!

Kuinka vanha olet? Et taida vielä olla FCF-iässä?

[ColdBlood]

Ai joo. Se jäi tosta. Sori
En oo vielä ihan ilmoittautumisiässä, olen 16.

[CrossTheLine]

Onhan tuota tullut mietittyä, ehkä pitäisi lähtä FCF:n koulutukseen ja katsoa riittääkö rahkeet/kiinnostus enään sen jälkeen.

[Dorian]

Kyllähän tota leikkimielisesti tulee joskus päässä pyöriteltyä. Todellisuudessa huono motoriikka ynnä pieni koko ja karisman totaalinen puuttuminen lopettaisi touhut alkuunsa.

Yläasteella kaverin kanssa käytiin pari keskustelua että jos oltaisiin menty jonkun silloisen suomalaisen promootion (en nyt muista nimeä, FCF:n edeltäjä kaiketi) leirille tag teamiksi jahka silloin vaadittu 16 vuoden ikä olisi tullut täyteen. Ei koskaan edennyt kyllä minkään konkretian tasolle vaan olipahan jotain mistä keskustella tylsillä bilsan tunneilla

[The Blasterpiece]

Paini nimi: "The Smasher" McMaster
paino: sellanen 120 kilonen mörssäri et pääsis main eventiin
pituus: olen sellanen 180cm, mutta kuuluttaessa 190cm

finisher liike: ehkä F-5 tai joku vastaava
sisääntulo musiikki: metallican unforgiven (ja alussa tietysti kunnon räjähykset)
paini asu: sellanen jhon cena -tyylinen räppäri. löysät farkut, kalastajahattu, joku siisti ketju kaulassa ja kädet täynnä tatskoi

[Dedu]

Ongelmahan tuossa on se että vaatimus huipputasolle on kova, ja se palkka jossain pienessä yhdistyksessä ei ole suuri, yleensä teet enemmänkin tappiota ja sinne huipputasollekin valittavien määrä on rajallinen. Mielenkiintoista ja siistiähän se varmaan olisi seistä jossain Wrestlemaniassa yli 50 000 paikallaolijan ja miljoonien kotikatsojien edessä, mutta sinne jopa WWE:hen päässeistä eivät kaikki pääse, ja pelkästään WWE:hen tai TNA:han pääseminen on aivan mielettömän iso juttu.

Muutenkin ala on todella rankka ja moniltaosin epäoikeudenmukainen; se kuluttaa painijan kehoa, monet showpainitjathan ovat juuri sen takia koukussa kipulääkkeisiin, ja se vaatimustaso tuntuu nykyään olevan liian paljon ulkonäköpainotteinen; edes hyvän karisman ja komean tai kovanaamaisen ulkonäön ja lihaksikkaan kropan omaava, sekä hyvät paini- ja showtaidot omaava painija, joka vaan sattuu olemaan alle 180cm pitkä, ei tunnu saavan mahdollisuuksia alalla, tai ainakaan yhtä helpolla saatika niin suuria ja monia mahdollisuuksia, kuin yli 190senttiset, täysin osaamattomat jantterit. Katsokaa vaikkapa WWE:nkin maineventporukkaa; siellä on monia taitavia painijoita, mutta myös monia henkilöitä jotka eivät ole mitään keskivertoa parempia painijoita, sekä myös kaikilla osa-alueilla täysin osaamattomia jätkiä, jotka ovat siellä main event-porukassa vain ison kokonsa takia. Juuri nämä äijät joiden liikearsinaali koko ottelun aikana menee jotakuinkin näin: lyönti, lyönti, potku, vastustaja köysiin ja clothesline, peitto, ylös, lyönti, lyönti, lyönti, vastustaja on nurkassa, olkapäätä vatsaan, lyönti" jne.

On kieltämättä sääli että cruiserweight mestaruuskin vietiin WWE:stä ja IC ja USA mestaruuksista on tehty täisin arvottomia; ennen niistä kamppailivat alan kovemmatkin nimet ja he tavoittelivat myös näitä mestaruuksia. Entä nykyään? Storyline menee monien painijoiden kohdalla tyyliin "en välitä siitä mestaruudesta, maailmanmestaruus on ainoa asia mikä minua kiinnostaa". Eli sen sijaan että nähtäisiin vaikkapa samankaltaisia otteluita kuin ennen, lennokkaita ja/tai nopeatempoisia otteluita US, IC, tai cruiser vöistä, jotka olivat "suuria saavutuksia" ja jotka toivat mestaruusotteluihin sitä tärkeydentuntua ja panosta, näytetään ennemmin kun yli 190cm pitkät miehet tekevät ihan perusliikkeitä 2min, halailevat toisiaan seuraavat 3min ja sitten makaavat matossa muutaman minuutin ja sitten jompikumpi iskee finisherin ja matsi oli siinä, ja kaikki tämä ilman minkäänlaista panosta.

Eli toisinsanoen lyhyt supertalentti tuntuu lähtevän showpainissa kilpailuun palkan, painipaikan, kuuluisuuden, pushaamisen ja kaiken suhteen altavastaajana ihan avuttomia ja surkeita 190cm äijiä vastaan.

[Darien Fawks]

Mikäs heebo tämä Dedu on? Hyvää tekstiä mieheltä! Ja siis tarkoitan nyt etenkin kirjoitustaitoja ja pohtivaa tyyliä. Mutta aika vähän siellä WWE:ssä tuntuisi nykypäivänä noita taidottomia hosseja olevan. Aika keveitä kavereita valtaosa.

[Dedu]

Mikäs heebo tämä Dedu on? Hyvää tekstiä mieheltä! Ja siis tarkoitan nyt etenkin kirjoitustaitoja ja pohtivaa tyyliä. Mutta aika vähän siellä WWE:ssä tuntuisi nykypäivänä noita taidottomia hosseja olevan. Aika keveitä kavereita valtaosa.

Joo siis onhan WWE:n tähtikastissa nykyään vähemmän niitä rekankokoisia janttereita, joita jokainen voi pelkästään vilkasemalla päätellä onko tullu vedettyä muutakin kuin perussafkaa ja palautusjuomaa, ja tämä on mielestäni erittäin hieno asia, sillä mielestäni WWE:hen huipulle pääsemiseen ei tulisi vaatia sitä, että painijat joutuvat horkkaamaan itsensä aivan mielettömän kokoisiksi, ja samalla kuluttavat omaa kehoaan. Ja toki samaa mieltä siitäkin, että taidottomia äijiä ei sieltä WWE:stä nykyään enää niin paljon löydy, mutta ennen kylläkin löytyi ja vertasin juuri lyhyitä painijoita näihin herroihin. Eli vaikkei WWE:ssä näitä huonon painitaidon omaavia tyyppejä niin paljon olekaan, niin silti mikäli rosterista vapautuisi paikka/paikkoja, eikä sitä paikkaa täyttäisi joku taitava 188-200cm pituinen painija, nähtäisi todennäköisesti, ikävä kyllä, pitkä ja kehnot painitaidoit omaava jantteri, kuin "uusi Rey Mysterio". Mutta onhan Sin Cara/Mistico (170cm) myös noussut WWE:hen, eli kaikki on mahdollista.

Kieltämättä (mainitsin tämän jo aiemminkin), olisihan se siistiä seisoa jossain Wrestlemanian rampilla valokeilassa ja katsoa ympärilleen, kun yli 50 000 katsojaa paikalla seuraa sinua, ja miljoonat television välityksellä, eikä se palkkakaan mitään huonoa ole. Kuitenkin, kuten sanoin jo aiemmassa viestissäni, WWE:hen pääsee vain harva, Wreslemaniaan vielä harvempi. Ja vaikka tekisit kuinka paljon töitä, on WWE:hen (sekä TNA:han) vaikea päästä, sillä siihen ovelle on pitkä jono, sillä kaikki showpainijat tähtäävät sinne, ja siitä pääsee sisään vain harvoin ja vaikeasti, ulos siitä ovesta sen sijaan lentää helposti.

Kannattaa miettiä haluatko todella lähtä leikkiin mukaan. Haluatko todella sitä niin paljon? Ja kuinka paljon olet valmis uhraamaan vain saadaksesi mahdollisuuden päästä ammattilaiseksi? Voit päästä ammattilaispainiin mukaan, jonne pääsevät vain harvat, mutta voi myös olla, että et pääse mihinkään, mutta kehosi kuluu siitä huolimatta. Myös painilisenssit ovat kalliita ja palkkaa ei tule, tai se on todella alhainen, eli maksat painisi omasta pussistasi. Oletko valmis pulittamaan rahaa ja aikaa johonkin mistä et voi todellakaan olla varma? Johonkin sellaiseen, missä sinun kanssasi kilpailee monia satoja, tai varmaan pikemminkin monia tuhansia painijoita, jotka toivovat että saisivat edes mahdollisuuden näyttää kykynsä. Oletko valmis siihen, että et mahdollisesti tienaa penniäkään, vaan menevät rahaa lisensseihin? Ja ennen kaikkea: oletko valmis laittamaan likoon myös oman kehosi?

Mieti tarkkaan. Mikäli olet varma että haluat yrittää, yritä, ja tee se koko sydämelläsi, mutta pidä myös järki mukana; ymmärrä treenata oikein ja kuitenkin maltillisesti. Ja ennen kaikkea; muista kuitenkin lopettaa ajoissa. En tarkoita vuotta tai kahta, mutta seuraa kehitystäsi ja mahdollisuuksiasi; pääsetkö mihinkään organisaatioon josta saattaisit nousta jne, äläkä luovuta liian helpolla, mutta muista ennen kaikkea, osaa lopettaa ajoissa. Älä tuhlaa 20 vuotta elämästäsi mikäli sinulla ei ole mahdollisuuksia.

Tähteyteen vaaditaan mielettömästi töitä, sinne ei pääse ilmaiseksi, sekä myös karismaa ja tietenkin hiukan onneakin, sillä olet kuitenkin vain yksi niistä kaikista ammattilaistasolle pyrkivistä painijoista, ja siinä porukassa on myös monta lupaavaa tähteä.

Tulipas jonkinverran tekstiä, mutta halusin sanoa kaiken mitä tunsin tarpeelliseksi (olisi ollut ehkä enemmänkin, mutta en halua kirjoittaa niin pitkää viestiä, mitä kukaan ei jaksa lukea )

[Darien Fawks]

Aika paljon on FCF:ssä debytoinut uusia lupauksia ihan viimekin aikoina. Tulkaapahan varjoista ja kertokaa fooruminimenne! Pienet piirit, joten tiedämme kyllä, että kirjoittelette joukossamme.

[Dedu]

Teksti on aika pitkä, mutta toivottavasti jaksatte lukea.

Haluan nostaa tämän keskustelun jälleen, koska näen sen tällähetkellä ajankohtaiseksi, sekä jollakin tavalla minuakin koskevaksi. Aiemmat viestini olivat juuri sen takia niin pohtivia, koska ajattelin niitä omasta näkökulmastani, ja millainen painimaailma olisi minun kohdallani.

Kirjoittelin tähän topiciin melkein kaksi vuotta sitten kuinka painimaailman fantasia ja realismi eroavat toisistaan, sekä sen epäreiluudesta ja ankaruudesta. Totesin kuinka moni osaamaton 190cm painija pärjää helpommin huipulla kuin pienikokoinen supertalentti, sekä siitä, kuinka hienoa ajatus kovasta työstä ja noususta WrestleManian main eventiin on, jossa kymmenet tuhannet fanit seuraisivat stadionilla, ja miljoonat kotona. Jos haluatte tietää enemmän, niin lukekaa aiemmat viestini tästä ketjusta.

No miten tämä liittyy tähän hetkeen tai miten se koskee minua? No ensinnäkin se liittyy tähän hetkeen erittäin paljon Daniel Bryanin ja CM Punkin osalta. Toista yritetään haudata, vaikka yleisö on hänestä aivan pähkinöinä, ja toinen taas lähti (todennäköisesti) lätkimään firmasta, koska ei saavutuksistaan huolimatta saanut haluamaansa/ansaitsemaansa meriittiä. Samaan aikaan firmaan tuodaan entisiä painijoita ja joitakin johtoportaan saunakavereita, joille maine ja kunnia ojennetaan hopeatarjottimella.

Itseeni tämä taas liittyy siten, että olen oikeasti miettinyt miltä tuntuisi olla painija, sekä harkinnut kyseisen lajin aloittamista ja katsoa mihin asti rahkeet (sekä onni) riittävät. Totean nyt tähän väliin, etten todellakaan ole siinä kunnossa, että voisin olla painija, tai ainakaan mielettömän hyvä sellainen, mutta puhun nyt ajatuksesta, että saisin itseni parempaan kuntoon ja aloittaisin vaikkapa FCF:ssä. Tiedän, että minulla on tietynlainen halu ja polte näyttää mihin pystyn. Omaan sen tietynlaisen ajatusmaailman, ettei minua haittaa vaikka joutuisin näyttämään heikolta, vaan olisin valmis myymään liikkeitä kuten Dolph Ziggler, kunhan se opetettaisiin minulle. Minua ei sinänsä kiinnostaisi olla fiktiivisesti maailman paras (kuten John Cena), vaan olla oikeasti maailman paras painija (kuten CM Punk, Daniel Bryan jne), ja tätä kautta kivuta ylemmäs ja ylemmäs, jossa WWE World Heavyweight mestaruus ja WrestleManian main event olisivat ne kaikista suurimmat saavutukset.

Mutta sitten tullaan todellisuuteen: siihen, että olen noin 170cm pitkä, sekä siihen, että WWE:hen pääsyyn vaaditaan myös tuuria. Tulisin tuskin koskaan pääsemään WWE:hen, puhumattakaan siitä, että saavuttaisin siellä mitään, koska en ole 190cm goljatti. Katsokaa Daniel Bryania. Mies on minua noin 8cm pidempi, ja häntä yritetään haudata kuin viimeistä päivää. Tämä kaikki vain siksi, ettei mies ole yhtä suuri kuin muut. Toki itsekin voisin korvata lyhyyttäni vetämällä horkkaa mielettömät määrät, mutta haluaisinko sitä? Eddie Guerrero oli 173cm, ja voitti mestaruuden vasta niihin aikoihin kun painoa oli noin 100kg. Kaikki varmaankin muistavat mitä miehelle kävi ja miksi.

Tottakai aloittaisin wrestlingin vain harrastuksena, mutta kyllä siinä silti piilisi se halu edetä alalla ja saada ehkä jonkinlainen korvaus. Kuitenkin todennäköisyys siihen, että pääsisin TNA:han tai WWE:hen on todella pieni, kun taas indyissä painiminen ei yleensä riitä elämiseen, ellet ole main event-tasolla.

Huhut painijoiden palkoista:
WWE, TNA ja ROH: http://answers.yahoo.com/question/index ... 341AAjKD5L
NJPW: Parhaimmillaan noin 500-1000 dollaria per matsi.

Tietenkin huhut ovat vain huhuja, mutta ehkä niissä on jonkinlaista totuusperääkin. Kannattaa muistaa, että ROH-painijoistakin suurin osa maksaa (ilmeisesti) matkakustannuksensa, lisenssit sun muut tarvikkeet itse.

Eli jos itse aloittaisin showpainin, olisi se vain ja ainoastaan harrastuksena ja jonkinlaisena haluna näyttää. Mutta riittääkö se? Tällähetkellä vastaukseni on ei. Miksi? Koska en näe kaikkia niitä maksuja ja riskejä sen arvoisena. Joudut maksamaan itse lisenssit ja muut välttämättömät tarvikkeet, ehkäpä jopa mahdolliset lääkärikulut. Mutta se suurin syy ei ole raha, vaan terveys. On monia muitakin lajeja joita on kiva harrastaa, mutta jotka eivät ole lähellekään yhtä vaarallisia. En vain näe omaa haluani näyttää ja harrastaa painia sen arvoisina. Pienet kivut, ilmat pihalle, venähdyksen sun muut ovat ihan perushuttua showpainin maailmassa. Myös aivotärähdysten, luumurtumien ja lihasrevähdysten/-repeäminen riski on suuri.

Yksinkertaisesti en vain halua ottaa moisia terveysriskejä pelkän harrastuksen vuoksi. Jos haluat elää painilla koko elämäsi, tulisi sinun päästä TNA:han tai WWE:hen, jotta sinulla olisi rahaa painiuran jälkeenkin. Ja aktiiviurahan päättyy (yleensä) viimeistään 40-vuoden iässä, eikä tuo jenkeissä tai muissa maissa tienattu raha taida tuoda samanlaisia eläketuloja kuin mitä perustyö Suomessa. Eli tarvitsisit hyvin merkittävät säästöt painiuraltasi, jolloin edes 3000 euron kuukausitulot tuskin riittäisivät. Muussa tapauksessa tarvitset jonkin muun työn, sekä täten myös (mitä todennäköisimmin) koulutuksen, nykymaailmassa kun ihan kaikkeen (paitsi kauppaan ja siivoamiseen) tunnutaan vaadittavan jonkinlainen aiempi työkokemus tai koulutus, sekä tarvittavat oikeudet (tulityö- työturvallisuus-, ja muut kortit, hygieniapassit, anniskeluluvat, rekan ajokortin jne).

Tarvitset siis jokatapauksessa jonkin työn ja/tai koulutuksen, mikäli et pääse painiurallasi tarvittavalle tasolle. Työ ja/tai koulutus tulee olemaan myös iso osa elämääsi painin ohessa "urasi" alkutaipaleella. Mitä tapahtuu, jos murrat käden tai jalan? Se tulee rajoittamaan opiskeluasi ja joudut kuromaan menettämääsi aikaa myöhemmin takaisin, tai joudut olemaan sairaslomalla ja elämään sairaslomakorvauksilla, kunnes olet toipunut. Tämän lisäksi joudut itse maksamaan siitä, että saat painia.

Ammattina showpaini on rankka ja kuluttaa kehoa, harrastuksena se ei ole niin rankka, mutta riskit ovat aivan samanlaiset; yksi epäonnistunut liike voi johtaa loukkaantumiseen, joka voi olla mitä vain pienestä mustelmasta ja aivotärähdykseen.

En halua edes kuvitella miltä tuntuisi olla taidollisesti maailman paras, ja tehdä kaikki se työ ja kohdata kaikki ne riskit, ja kaikki se päättyisi siihen, etten tulisi ikinä tekemään elantoani painilla, koska en ole tarpeeksi iso.

En todellakaan sano, ettei painia kannata aloittaa, tai sitä, ettenkö koskaan hyppäisi itse kehään. Tässä vain on niitä mietteitä miksi en ainakaan tällähetkellä halua painikehään nousta.

Lyhyesti sanottuna: Painimaailma ei ole reilu, ja se vaatii osansa ollen hyvin riskialtis laji. Se on myös hyvin kallista, eikä se todennäköisesti tule riittämään yksittäisenä ammattina kattamaan kuluja. Showpainia ei pysty aloittamaan ammattina, vaan harrastuksena, mutta riskit ovat edelleen samat, vaikkakin hiukan pienemmät, ja ne voivat vaikuttaa muun muassa opiskeluihisi tai työhösi.

[Japeet]

Enempää en kommentoi, koska aihe ei ole itseäni koskaan oikeastaan liikuttanut millään tavalla, mutta pakko tulla noista palkoista sen verran huutelemaan, että Karl Anderson (NJPW:ssä tällä hetkellä joukkuemestarina) twiittasi viime marraskuussa tienaavansa sen 640 000 dollaria (+PPV-bonarit) vuodessa, ja veikkaisin että isommilla staroilla liikutaan suuremmissa numeroissa. En näe syytä epäillä tätä lausuntoa, joten olisi ihan kiva tietää mistä tuo 500-1000 dollaria/matsi tulee.

[The Rocker]

Enempää en kommentoi, koska aihe ei ole itseäni koskaan oikeastaan liikuttanut millään tavalla, mutta pakko tulla noista palkoista sen verran huutelemaan, että Karl Anderson (NJPW:ssä tällä hetkellä joukkuemestarina) twiittasi viime marraskuussa tienaavansa sen 640 000 dollaria (+PPV-bonarit) vuodessa, ja veikkaisin että isommilla staroilla liikutaan suuremmissa numeroissa. En näe syytä epäillä tätä lausuntoa, joten olisi ihan kiva tietää mistä tuo 500-1000 dollaria/matsi tulee.

Olisikohan peruspalkan päälle? Eli lähtöpalkka on vaikkapa 50 000 ja sitten jokaisesta matsista tulee vähän lisää.

[Dedu]

Enempää en kommentoi, koska aihe ei ole itseäni koskaan oikeastaan liikuttanut millään tavalla, mutta pakko tulla noista palkoista sen verran huutelemaan, että Karl Anderson (NJPW:ssä tällä hetkellä joukkuemestarina) twiittasi viime marraskuussa tienaavansa sen 640 000 dollaria (+PPV-bonarit) vuodessa, ja veikkaisin että isommilla staroilla liikutaan suuremmissa numeroissa. En näe syytä epäillä tätä lausuntoa, joten olisi ihan kiva tietää mistä tuo 500-1000 dollaria/matsi tulee.

Siis aiemmin heittämäni linkkikin on vuodelta 2006, joten todennäköisesti NJPW:stäkin lukemani tieto oli hiukan vanhempaa, ja palkat ovat tästä varmaan ainakin hiukan nousseet. Varsinkin NJPW:n kohdalla, kun lafkahan ei tainnut olla niin suuri juttu vielä 2006(?). Kyseessä saattoi olla muutenkin mid-cardereiden palkat. Muutenkin pitänee muistuttaa siitä, että nuo luvut ovat vain huhuja, koska virallisia tietoja painijoiden tuloista harvemmin paljastetaan. Tuossa listassa taitaa muutenkin olla WWE:n 2006 vuoden palkat itse painista, eli siitä puuttuu painijoiden merchandise-tulot.


Mutta noin muuten vielä asiaan liittyen:
Jokaisella on asiasta oma mielipiteensä, ja haluaako ryhtyä painijaksi vai ei on jokaisen oma valinta. Showpaini vaatii kuitenkin alemmillakin tasoilla jo aika paljon työtä ja harjoittelua ihan pelkän painiharjoittelun ja esiintymisen lisäksi, kuten kuntosalilla käymistä ja aerobista harjoitusta. Eli lajiin menee helposti se 5-10 tuntia viikossa, eikä vuosi showpainissa ole vielä aika eikä mikään. Sen sijaan jos luet pääsykokeisiin 5-10 tuntia viikossa vuoden ajan, on sinulla hyvät mahdollisuudet päästä haluamallesi alalle. Showpainissa sen sijaan menestys vaatii työn ja taidon lisäksi myös tuuria.

[Merovingi]

Enempää en kommentoi, koska aihe ei ole itseäni koskaan oikeastaan liikuttanut millään tavalla, mutta pakko tulla noista palkoista sen verran huutelemaan, että Karl Anderson (NJPW:ssä tällä hetkellä joukkuemestarina) twiittasi viime marraskuussa tienaavansa sen 640 000 dollaria (+PPV-bonarit) vuodessa, ja veikkaisin että isommilla staroilla liikutaan suuremmissa numeroissa. En näe syytä epäillä tätä lausuntoa, joten olisi ihan kiva tietää mistä tuo 500-1000 dollaria/matsi tulee.

Olisikohan peruspalkan päälle? Eli lähtöpalkka on vaikkapa 50 000 ja sitten jokaisesta matsista tulee vähän lisää.

Varmaan juuri näin. On ns. "guaranteed contract" eli juuri tuo pohjapalkka on 50 000 ja sitten siihen tulee ekstraa PPV-esiintymistä. Sama systeemihän on WWE:ssä, jossa painijat saavat X Summan rahaa varmasti ja sitten päälle bonuksia oheistuotteista, PPV-otteluista ja ainakin kansainvälisistä kiertueista tulojen perusteella. Kiertueista saavat kaikki osallistujat osansa, vaikka eivät painisi otteluakaan. House show'sta en tiedä.

Bret Hartin aktiiviaikoina sai myös rahaa osallistumisesta TV-nauhoituksiin, mutta silloin mitään taattua rahaa ei ollut, joten tv-esiintymisistä ei varmaan nykyään bonuksia makseta. Vasta ysärin puolenvälin jälkeen taisivat alkaa nämä tietyn palkan takaavat sopimukset alkaa. Goner varmaan näistä enemmän tietäisi.

Juuri nuo PPV-bonukset ovat aiheuttaneet viime aikoina kuhinaa WWE:n pukuhuoneessa, koska painijat ovat täysin epätietoisia miten Network vaikuttaa heidän tuloihinsa. Bonukset ovat kuitenkin iso tulonlähde ja Network saattaa viedä ne kokonaan, jolloin kyseinen rahaa meneekin pukumiesten taskuihin painijoiden sijaan.

Dedulta kyllä hyvää pohdintaa, miksi painijaksi alkaminen on aika järjetöntä. WWE on ainoa jenkkifirma, joka voi oikeasti maksaa niin paljon, että sillä elättää itsensä ja hyvin harvat tienaavat indyissä tarpeeksi elääkseen. Siksi WWE voi potkia painijoita päähän niin paljon kuin haluaa, koska se on ainoa firma P-Amerikassa, joka voi elättää sinut painilla. NJPW olisi sitten Japanissa yksi vaihtoehto, mutta Japanin painityyli on vaativa ja painijoilta vaaditaan aivan eri asioita kuin jenkeissä.

WWE:n monopoliasema jenkeissä vaikuttaa myös painin houkuttavuuteen ammattina, koska mahdollisia kunnon työnantajia on niin vähän ja laji on vaarallinen. Paini on tosin aina ollut kutsumusammatti, joten vaikutus ei välttämättä ole kovin radikaali.

EDIT: Tässä hyvä artikkeli asiaan liittyen: http://www.wrestlezone.com/editorials/4 ... -the-marks

[DeadManWalking]

En haluaisi. Etenkään WWE:ssä. Saisi luultavasti kärsiä erittäin paskasta buukkauksesta, ja sitten kaupan päälle kaiken maailman nörtit kirjoittaisivat (suomalaisilla) keskustelupalstoilla että se yksi tyyppi on ihan täysi säkki, ja silti sitä näytetään ruudussa koko ajan. Voitti jopa Tanelin!