WWE Over the Limit 20.5.2012

[Merovingi]

Tuplaposti enkä jaksa muokata vanhaan, mutta aika ironista miten kaikkien pikku Jimmyjen valkoinen ja puhtoinen ritari John Cena julmasti kiusasi Big Johnnya, vaikka olisi voinut lopettaa ottelun saman tien.

Samaan aikaan WWE:llä on menossa Be a Star -kampanja.

[RoadWarrior]

Kenen päästä on lähtöisin idea siitä, että melkein puolet otteluista julkistetaan vasta tapahtuman aikana ja sitten niistäkin otteluista puolet ovat squashauksia.

Seuraavassa PPV:ssä on tällä menolla selvillä tapahtuman alkaessa 3 ottelua ja itse tapahtuman aikana julkistetaan 5-6 matsia ja lopulta mennään siihen, että kaikki PPV:ssä käytävät ottelut julkistetaan vasta PPV:n alettua ja siinä onkin sitten yleisöllä ihmettelemistä kun eivät tiedä otteluista muuta kuin sen, että päämestaruuksien haltijat puolustavat titteleitään PPV:ssä.

Olisi varmasti helppo saada Wrestlemanialle paljon katsojia mainostamalla sitä tyyliin, Wrestlemaniassa mm. ottelut Brock Lesnar vs Mr X, Rock vs Mr X ja John Cena vs Mr X sekä ottelu WWE:n mestaruudesta CM Punk vs Mr X ja ottelu Raskaansarjan mestaruudesta Sheamus vs Mr X ja tietenkin näet myös kuinka Mr X yrittää katkaista Undertakerin voittoputken.

Jos WWE ei keksi Rybackille ja Claylle muuta tekemistä kuin squashaamisen, niin laittaisivat heidät ottelemaan keskenään, niin ei tarvitsisi bookata jokaiseen PPV:n kahta squashaamista tai sitten heistä voisi muodostaa joukkueen ja sitten laitetaan heidät ottelemaan Tag Team mestaruudesta.

WWE:n pitäisi tajuta, että PPV:iden myyntilukuja ei saada nousemaan tunkemalla jokaiseen PPV:hen useita squashauksia, koska ketään ei kiinnosta katsoa kuinka Ryback ja Clay käyvät jokaisessa PPV:ssä squashaamassa joko jonkun jobberin tai mid-carderin.

Kyllähän Rybackille ja Claylle on helppo saada pitkä voittoputki jatkuvilla jobbereiden ja mid-cardereiden squashauksilla, mutta se ei tee heistä kiinnostavia yleisön silmissä, eikä sellaisella voittoputkella kannata kehuskella jossa voitettujen painijoiden joukossa ei ole ainuttakaan kovaa nimeä.

[The Jigsaw]

Kahden ottelun PPV. Ei yhtään mitään muuta.

Jokaikinen onkin jo kertonut mielipiteensä näistä fillereistä ja allekirjoittanut on täysin samaa mieltä. Aluksi esim. Brodus Clay oli semikiinnostava koska saatiin jotain uuttaa, mutta nykyään kun miehen tunnarinkin kuulee niin yksi suoni lisää räjähtää päästä ja kelausnappulalle tulee käyttöä. Ja myös tämä miten Clay pieksi Mizin oli naurettavaa. Mizin paikka ei todellakaan ole olla ottamassa pataan huumorihahmoilta vaan jossain ihan muualla.

Ja sitten tapaus Goldberg RVD:n vaatteisa nimeltään Ryback. Powerliikkeet ovat kieltämättä näyttäviä se on pakko myöntää, ja myös se murhaavan kaunis lariat. Kuitenkin tähän Jatkuvaan squashailuun on alkanut jo kyllästyä. Pikku hiljaa olisi parempi alkaa keksimään miehelle jotain feudin tynkää tai käy niin kuin Claylle. Hassua muuten verrata kahta eri planeetalta olevaa showpainijaa.

.
.
.

Mutta sitten tapahtuman positiivisiin puoliin!

Fatal Four Way oli juuri oikea merkki siitä, että mitä saadaan kun hiotaan timantti kunnolla. Tylsä ajatus Del Rio-Sheamuksesta muutettiin nelintanssiksi ja lopputulos oli oikein mukava. Jericholle on pakko nostaa hattua. Y2J veti ottelun parhaan suorituksen ja vaikkei sitä uskonutkaan että hän tittelin veisi nimiinsä, niin silti Sheamukselle tehdyn koodinmurtajan aikana tuli pieni " toivon " pilkahdus. Tavallaan ottelun tähtihetkihän oli se ettei Orton tällä kertaa botchannut sitä RKO:taan Walls of Jerichosta : D ! Mutta todella menevä ja ytimekäs mittelö ja näitä SD'n puolelta toivoisi saavan lisääkin.

****

Ja sitten se illan suurin timantti. Punkin mestaruuskaudelle tosiaan on nostettava hattua. Survivor Seriesistä saakka jokaikinen PPV-puolustus on ollut Vähintään neljää tähteä paitsi Ziggler-ottelu. Punkin ja Bryanin kemiat kolahtavat aivan loistavasti. Nyt on hankala edes mennä miettimään WWE:n puolelta Punkille parempaa taisteluparia. Kehätoiminta oli aivan loistavaa ja tässähän oli tähän asti vuoden paras tekninen ottelu! Lopetuksesta pidin, toisin kuin muutamat muut. Feudi saa luojankiitos (toivottavasti) jatkoa No Way Outiin. Teräshäkki-ottelu miesten välille
Molemmilta ottelijoilta täyden kympin suoritus!

****1/2 MOTYC


Ja loppuosa PPV:stä lukeutuukin siihen kuuluisaan "v***u mitä paskaa" osastoon ( ei tietty lasketa tag team ottelua ja Christianin mestaruusvoittoa)

[Wanhus]

Show oli suurimmaksi osaksi roskaa, jonka olisi voinut huoletta esittää vaikka NXT:ssä. Eli komppaan aiempia postaajia, kahden ottelun PPV ja niistä tietty Bryan vs Punk MOTYC.

[MR.Off Topic]

Kahen matsin PPV, jossa oli myös hyvä joukkuemestaruuskamppailu. Tosin eikö WWE voisi vain luovuttaa ne vyötä Swaggerille ja Zigglerille, koska niiden kavereiden vyötäsillä nois hienot. Kingston ja R-Truth ei minuun oikein kolahda, kun Kingston on väritön hymypoika ja R-Truth mukahauska feissi. Kehitelkää jotain parempaa kiitos.

Bryanin ja CM Punkin matsi oli varmaan paras matsi miehiltä ikinä. Puhuttiinkin aiemmin tässä Koshceckin kanssa juuri siitä, kuinka nämä miehet ei ehkä olleet se paras paritus indyissä eikä WWE:ssäkään vaan semmonen varma neljän tähden matsi paritus. Esimerkiksi itse pidän Ziggleriä paljon parempana vastustaja Bryanille tai siis heillä tuntuu kolahtavan paremmin. Se miksi tämä ottelu oli parempi kuin miehen indykohtaamiset johtuu pitkälti mielestäni Punkin kehityksestä. CM on nimittäin nykyää parempi, mitä hän oli indyissä, siis ihan puhtaasti kehässä.

4 Way oli kiva. Saa nähdä, mitä WHC-tittelille keksitään ensi PPV:hen.

Cenan ja Laurinaitiksen ottelu oli täysin p**ka. Chanttasiko yleisö muuten "This is Awful" vai "This is Awesome". Itse olin kuuntelivani, että juuri tuota ensimmäistä ja se olisi juuri oikein tälle matsille. Sanotaan nyt, että itse sinänsä ymmärsin, miksi Big Show ei tullut heti ottelun alussa paikalle ja paininut matsia Cenan puolesta, koska Cenahan voitti Lesnarin viime PPV:ssä, joten ei se Showkaan olisi paha pistää maihin. Oli varmempaa yllättää Johnnyboy, koska Show vapaan lyönnin heittäessään tyrmää kenet tahansa. Tosin, kun tämän näki kilometrin päästä niin ei se katsojalle kovin nautinnollista ole.

[Tirkka]

Kuten Raw:n, tämän kohdalla oli kans sama juttu eli ei tää nyt noin huono PPV ollut kuin mitä täällä väitetään. Ei silti mikään hirveän hyväkään sinänsä. Suhteessa siihen miten vähän tää ennakkoon kiinnosti (johtuen pohjustuksen puutteesta) oli tää ihan katsottava. Loppuvaiheessa oli kyllä pakko katsoa tuplanopeudella kun alkoi tän tapahtuman kesto puuduttamaan (katsoin siis putkeen preshow:n, OTL:n ja Raw:n).

PPV:n tapahtumista nyt jotain siinä järjestyksessä kun tulee mieleen:

- Punk-Bryan oli hyvä ottelu. Alkoi hitaasti mutta kun ukot pääsi vauhtiin niin hieno ottelu oli. Tätä lisää! Ei niiden kemiat iskeneet ihan niin hyvin kuin aiemmin tänä keväänä TV-ottelussa mutta mukavaa katseltavaa tää alun jälkeen silti oli.

- Naisten ottelu taas tuntui hirveän puuduttavalta, koska kestoa oli ehdottomasti liikaa. Tykkäisin katsella naisten otteluja, mutta tässä näki liian hyvin että Beth joutui rajoittamaan ihan valtavasti koska Layla oli vastustajana vaan NIIN huono. Tai siis liian paljon huonompi kuin Beth, ja tasoero ei varmasti saanut näyttää isolta ainakaan noin päin. Laylan ja Even tai Laylan ja KK:n ottelu olisi tämän takia näyttänyt todennäköisesti samalla pohjustuksella paremmalta vaikka Beth onkin noista aktiividiivoista paras näkemäni.

- Cenan ja Laurinaitisin ottelu oli kyllä ihan typerä. Näki selvästi että Lauri oli mukana koska häntä kohtaan on niin paljon heatia. Olisi silti ollut parempi ajatus jos joku heel-painija, ei Tensai olisi otellut Laurin sijasta. Onneksi ottelun jälkipyykki hoidettiin sitten hyvin eikä tämä jäänyt sen kummemmin juonikuviollisesti ainakaan itseäni kaivelemaan.

- Mukavaa että Christiania pushataan vaihteeksi facena, koska toimii siinä roolissa paremmin kuin tuossa sen iänikuisessa itkupilliheel-roolissa ikinä. IC-mestaruuden voitto tosin tuntui pahalta arvonalennukselta, mutta se kertoo lähinnä siitä miten huonosti tuota mestaruutta on viime aikoina viety juonikuvioissa eteenpäin (tosin sama hommahan se on kaikkien muidenkin mestaruuksien kohdalla).

- AJ:n ja Punkin segmentti oli erittäin hyvä. Ja oli se AJ kyllä seksikkään näköinen ja oloinen tuossa. Mukavaa että sen hahmoon on saatu munaa, se kiltti naapurintyttö -rooli oli aika p****estä ja mutuenkin toki tuollaiset vähän munakkaammat face-hahmot toimii hyvin, eritoten diivojen puolella.

Muutapa nyt ei äkkipäätä mieleen tulekaan.

[Hellhound]

Joo tuli Over The Limit katsottua ja kyllähän tämä PPV akalailla WWE:n viikottaisten tasoa jatkoa eli aika syvällä suossa WWE tällähetkellä rypee.

1. People Power Battle Royal

- Aika perus viihdyttävä battle Royal. Tykkäsin kyllä Mizin ja Christianin välisestä lopputaistelusta. Christianin voitto ja comeback ylipäätänsä oli positiivinen yllätys ja ainahan face-Christian kiinnostaa. Regal oli myös yllättävän over ja toivottavasti saakin vielä pushia tulevaisuudessa.
Arvosana:***

2. Kofi Kingston & R-Truth vs. Jack Swagger & Dolph Ziggler

- Tämä ottelu oli hyvää menoa niin ottelun aivan alussa kuin ottelun loppupuoliskolla, mutta tässä ottelussa oli uuvuttava keskivaihe, jossa tuli vain odoteltua sitä täysin varmaa hot tagia, jota ennen tiesi ettei ottelu etene, ja vaikka tämä onkin yleistä monissa tag otteluissa niin tässä se onnistui vaan pistämään pahasti silmään.
Arvosana:***+

3. Layla vs. Beth Phoenix

- Perus diiva actioniä niin hyvässä kuin huonossa. Enimmäkseen huonossa. Eniten tätä ottelua haittasi ajoittain erittäin huonoksi luokiteltava liikkeiden myyminen.
Arvosana:**½

4. Sheamus vs. Alberto Del Rio vs. Randy Orton vs. Chris Jericho

- Illan ensimmäinen päämestaruusottelu oli perus hyvää painia, jota valitettavasti haittasi hieman se, että tästä puuttui se ison matsin tunne ja se saatiin aikaan vasta ottelun aivan loppupuolella, kun päästiin lopputaisteluun, joka sitten olikin varsin hyvää menoa. Ottelun kirkkain tähti oli selvästi Jericho ja hieman harmillista, että hän luultavasti lähtee aivan lähiaikoina. On myös jotenkin ironisti, että tässä pyrittiin rakentamaan Ortonin ja Sheamuksen tulevaa ottelua, mutta itseäni ainakin rupesi kiinnostamaan enemmän mimmoisen ottelun Jericho ja Del Rio saisivat aikaan. Luulen, että Del Rion ja Jerichon kemiat pelaisi hyvin yhteen ja Jericholla on muutenkin paljon kokemusta Meksikolaisesta painista.
Arvosana:***½

5. Brodus Clay vs. The Miz

- Vaikka tämä ottelu olikin aika perusvarmaa painia niin olihan tämä jo niin nähty ja voitaisiiinkin kehittää jotakin hieman kiinnostavampaa PPV:hin kuin improvisoituja TV-matsi uusintoja. Olisivat mielummin vaihtanut tämän ja Kane vs. Ryderin paikan.
Arvosana:***-

6. Christian vs. Cody Rhodes

- Kiva pikku välipala, jota sentään oltiin rakennettu. Painillisesti varsin hyvää menoa ja face-Christian jaksoi kiinnostaa toisenkin kerran ottelemassa illan aikana. Tykkäsin myös Christianin voitosta, koska nyt Rhodes voi keskittyä kunnolla feudaamaan Santinon US-mestaruudesta ja saatiin over IC-mestari, joka pystyy varmasti nuorempia heelejä kantamaan hyviin otteluihin.
Arvosana:***+

7. CM Punk vs. Daniel Bryan

- Illan toinen päämestaruusottelu oli sitten ylivoimaisesti illan paras ottelu ja yksi koko tähänastisen vuoden parhaita otteluita. Teknisesti aika loistava suoritus, vaikka muutama pienempi botch sinne mahtuikin. Tässä oli myös hyvää kamppailun tuntua. Ottelun suurin virhe oli se miten ottelu loppui ja varsinkin, kun siihen vielä ottaa huomioon, että se vielä epäonnistui tehtävässään olla jotenkin kiistanalainen.
Arvosana:****½

8. Ryback vs. Camacho

- Ryback squash, jossa valitettavasti Camachon myyminen oli hieman ailahtelevaa.
Arvosana:**

John Cena vs. John Laurinaitis

- Että tällä tapahtumalla pystyikin olemaan huono main event. Koko ottelu oli aivan kamalaa katsottavaa. Siihen vielä kaikkien aikojen läpinäkyvin swerve niin ei auta, kun sanoa arvosanaksi sen minkä tämä ansaitsi.
Arvosana:Dud

Hieman ailahteleva PPV, jossa nähtiin peräti kolme ns. negatiivisen arvosanan saanutta ottelua (alle 3 tähteä) ja yksi vuoden parhaista otteluista, mutta se ei riitä tekemään tästä PPV:stä hyvää. Arvosana: 7+

[takaovi]

Niin paljon jälkijunassa tullaan, että kaikki oleellinen on jo sanottu, mutta jospa jotain pointteja vielä nostelen.

+++ Nelinottelu oli todella hyvä! Uskalsin odottaa menevää toimintaa, mutta tämä pisti vielä asteen paremmaksi. Chris Jericho näytti jälleen, miksi hän on niin perkeleen hyvä. Illan ehdottomasti sykähdyttävin hetki, kun luulin miehen varastavan voiton roll upilla. Sheamuksen voitto ei minuakaan suuremmin ilahduta, mutta menkööt nyt näin hienon koitoksen pääteeksi.

+++ CM Punk vs Daniel Bryan oli myös erittäin hyvä. Miehet painivat vahvuuksillaan ja nähtiin paljon vähän harvinaisempaa liikettä. Aikaa annettiin tarpeeksi ja molemmat saatiin näyttämään erittäin hyviltä voittajasta huolimatta. Intensiivistä menoa alusta loppuun. Hienoa!

++Christian ansaitsee hienosta illastaan vähän kunnioitusta. Mies näyttää palanneen facena, joka ainakin itseäni ilahduttaa. Veti Codyn kanssa hyvän impro matsin ja otti samantein kultaa vyötäisilleen! Mikäs tämän hienompaa.

+ Eikä ollut diva matsikaan mitään täyttä kuraa, pieni tunnustus siitäkin.

--- Clay vs Miz, Ryback vs Camacho turhaakin turhempaa täytettä PPV lähetykseen. En voi sietää.

-- Cena vs Lauria pitkitettiin turhan paljon ja sen sekaantumisen näki kilometrin päähän. Big Showta veikkasin ja sieltähän mies kehään laahusti. Shokeeraavasti iski Cenan tajuttomaksi ja Late vei. Yhdyn moneen muuhun siinä, että kyllähän tuo Cenan loputon nöyryyttäminen ja "tappoiskun" pitkittäminen sai miehen näyttämään tyhmältä. Aika laimeaksi tämä jäi ja sellainen ison matsin tuntu jäi täysin pois, vaikka sellaista selvästi koitettiin rakentaa.

Kahden huippusuorituksen myötä tästä ihan positiivinen fiilis jäi.

[bookert]

Noniin MM24Seiska sekä meikäläisen BarneyStinsonmaisen sinkkuilun yllättäen keskeyttänyt yllättävän täydellinen nainen ovat vieneet aikani jopa sen verran häijysti että ensimmäistä kertaa ties kuinka moneen vuoteen jäi kokonainen SD-jakso täysin katsomatta. OTL:iä edeltäny jakso nimittäin enkä sitä nyt enää jälkeenpäin jaksa tiirailla kun rynnistin heti keritessäni PPV:n kimppuun.

Kiinnostus ei verrattuna yleiseen PrePPV-odotukseen ollut mainittava, mutta siihen nähden tässä onnistuttiin ihan hyvin. Silti vuoden kehnoin PPV tähän mennessä ja veikkaanpa sen jäävän myös sille sijalle. Ehkä. Silti, eihän tätä voi huonoimpana päivänäkään niin alas manata kuin Darra innostui tekemään

Pidin historiallisen erilaisesta tavasta avata show. Battle Royal oli ihan pätevä ottelu, jossa Christian käännettiin mukavasti naamaksi vaivihkaa. **+

Kun Ziggler & Swagger laitetaan Kofia ja melkeinpä ketä tahansa vastaan ottelemaan Tag-vöistä on laatu taattu heti kättelyssä. Ei tämä mitään ihmeellisyyksiä tarjonnut, mutta varmaa ja vauhdikasta suorittamista jokaiselta jäbältä. Erikoismaininta tuolle Zigglerin ja Kofin kemialle. Dolph on firman paras myymään noita Kofin lentäviä liikkeitä! ***+

Naisten otteluun en tällä kertaa jotenkin onnistunut keskittymään, vaikka PPV-ottelu olikin kyseessä. Kai se ihan ok oli silti. *½

Juu Miziä tuikkaillaan kakkoseen huolella ilman liukuvoidetta, mutta kaippa sieltä kontalta vielä ylös päästään. Brodus alkaa tällä bookkauksella tylsistyttää mikä on harmi. Matsina ei sentään huonointa Claytä. *½

Nelinpeli oli parasta lajissaan pitkään aikaan. Täydellisiä ajoituksia ja JR:n sanoin saatu aika maximoitiin. Iso käsi jokaiselle neljälle. Voittajakaan ei ketuttanut, koska Sheamus on ansainnut saman rispectinsä takaisin meikäläiseltä, jonka voitti aikoinaan joskus Morrison-feudin aikana ja kadotti huonon bookkauksen takia Manian aikoihin. ****+

Koska Battle Royalin aikana jo noteerasin Christianin selkeän naamakääntymisen, olin varma hänen vaihtavan vielä mielensä Santinon ja Codyn suhteen. Hyvä noin. Kiva matsihan siitä tuli vaikka yleisö heti alusta lähtien yritti muuta uskotella johtuen ottelun randomiudesta sekä kaikille SELKEÄn facen puutteen johdosta. Kaikki eivät näköjään osanneet vielä sisäistää CC:stä sankarin roolissa. ***-

Mutta nyt jumaleissan näitten teddymäisten puskamatsien kanssa! Miksen jo osannut odottaa Rybackin turhakeottelua tähänkin PPV:hen. Paskaa purkissahan tämä oli, vaikka olenkin alkanut diggailla tuota wannabeGoldbergia. *

Punk vs. Bryan..........Parhautta! Jo kolmas PPV putkeen kun meille tarjoillaan täydellisyyttä hipovia otteluita. Ei tämä nyt ihan HHH-Takerin rinnalle pääse, mutta ihan älyttömän kova PAINIottelu ja vuoden toiseksi paras matsi jääden ainoastaan ihan muutamaa moovia vaille viiden tähden. Hienoa nähdä miten WWE:ltä löytyy jo näin paljon luottoa näille exIndyUikkareille, että antavat vetäistä yli 20 minuutin PAINIottelun keskenään. Kiitos yleisölle tunnelmasta, mm. sen ansiosta tätä tullaan 100 prossan varmuudella näkemään lisääkin. *****-

ME oli melko hirveää. Olihan tuo osittain ihan semiviihdyttävää ja myönnän naureskelleeni Laurin koheltaessa naama punaisena ympäriinsä, mutta olihan tämä ME:n roolissa ihan hirvittävä ottelu. Lauri ei kuitenkaan ole mikään Vince McMahon. Big Shown turni oli ihan jees sinänsä, että noita Attitude Eralle ominaisia "ylläri"turneja on nykyään melko vähän. Olihan tuo nyt nähtävissä, mutta periaatteessa puskista tullut käännös kun Shown käytös ei ole tähän mennessä mitään heelmäisiä merkkejä antanut. Moneskohan turni tämä muuten oli jätin kohdalla. Pahintahan tässä oli se, että saamme taas vaihteeksi nauttia Cena vs. Show-otteluista. Oi sitä hunajaa kun Cena saa kuin saakin tehtyä AA:n Wightille Kingin kiljuessa ettei ole ikinä nähnyt vastaavaa ja Bookman yhdessä Colen kanssa huutaa "Oh My" ja "Oh My Goodness". **-

Eli kaikkine impromptuineen todellinen väli-PPV, mutta mestaruusottelut lunastivat toden teolla ja Tag-ottelu oli kuuma. Christianin bookkaus myös miellytti, joten ei tästä nyt ihan paskakaan maku jäänyt suuhun.

[C2W]

Battle Royal tuli ihan puskista, mutta oli kiva tapa kääntää Christian faceksi. En tälle taida nyt arvosanaa sen tarkemmin antaa.

Kofi/Truth vs. Ziggler/Swagger oli oikein hyvä tag team-ottelu, ja ihmettelenkin että miten Dolph ja Jack eivät ole vöitä voittaneet! Dolphin ja Kofin meno oli vaihteeksi vauhdikasta ja viihdyttävää, ja lopetuskin oli oikein mainio. ***

Beth vs. Layla oli yllättävän hyvä, ja kesti yllättävänkin pitkään (ja PPV-veikkauksen 5min ylittyi, perhana). Mutta oikein miellyttävää katseltavaa, asennetta ja puhdas voitto Laylalle! **

Clay vs. Miz tuntui olevan melkein täydellinen uusintaotos miesten kohtaamisesta RAW:sta. Nyt tarvittaisiin jotain mielenkiintoa Broduksen otteluihin. *

4-waystä ei jostain syystä ole kovin paljoa muistikuvia, mutta taisi olla ihan hyvä ottelu. Lopetus oli ainakin hyvinkin arvattavissa, Chris tuli takaisin vain pistääkseen uusia tähtiä overiksi. Thank you, Chris! Oikeastaan kaikki nämä neljä hahmoa tuntuvat vähän junnaavan paikallaan tällä hetkellä, mitä nyt Sheamuksen ja Ortonin kilpailu herättää jonkin verran kiinnostusta. ***½

Christianin ja Codyn ottelusta en kyllä muista yhtään mitään. Iloitsin kuitenkin Christianin paluuta mestariksi, vaikka ei se isoin mestaruus olekaan. Haluan silti ONE MORE MATCHin Chrisselle, damn it.

Ryback, naaah.

Punk vs. Bryan ei oikeastaan voi olla niin hyvä, kun uskalsin siltä odottaa. Tämän hetken kaksi isointa suosikkiani vastakkain, joten odotukset ovat kovat. Ensinnäkin, todella intensiivistä ja taitavaa menoa. En muista yhtään epäonnistunutta liikettä. Bryan pääsi esittelemään submissioneitaan, ja hurjia forearm-iskuja vaihdeltiin, huh! Onneksi yleisökin oli näin mukana tässä ottelussa, ehkä Gorilla positionissa oltiin myös hereillä. Kuulin jopa kahden tyypin chanttaavan ROHia kahden sekunnin ajan, JEE! Todella hyvä ottelu ja vieläpä hyvällä lopetuksella, mutta ei varmaan koskaan tule olemaan sitä mitä näiltä kavereilta uskaltaisin odottaa. Onneksi AJ:ta ei näkynyt ottelun aikana, annetaan kavereiden painia rauhassa. ****+

Johnny vs. Johnny siis ON main event, jipii! Okei, nauroin kyllä kun selostajatkin repeilivät urakalla Laurinaitikselle. Tulihan se Big Showkin "yllättäen" sekaantumaan ja aiheuttamaan Cenalle tappion. Oli vähän liian pitkä ottelu kyllä, olisi tämän voinut nopeamminkin hoitaa. Mutta Vince varmaan naureskeli ja laski alleen tämän ottelun aikana, joka on toki ymmärrettävää. ½*

[enska]

"People Power" Battle Royal Match

Lähdin katselemaan tapahtumaa vähän tylsistyneenä, sillä oletin, että illan avaa ennalta arvattava Kofi Kingstonin, R-Truthin, Dolph Zigglerin ja Jack Swaggerin matsi joukkuevöistä. Niinpä tämä puskista tullut People Power -ottelu tuntui kivalta piristysruiskeelta ja nosti PPV-fiilistäni kertaheitolla.

Jotkut ovat kritisoineet tätä matsia tylsäksi, mutta mielestäni tässä oli yllättävän värikästä menoa. Parhaiten mieleen jäi se, miten Tyson Kidd paini yleisön puolelleen. Näyttävää menoa kanukilta. Tykkäsin paljon myös pienistä yksityiskohdista, joita matsissa oli paljon. Yksi niistä oli William Regalin osallistuminen otteluun. Toivoin kovasti, että miehen ura olisi reinkarnoitunut. Niinpä Viljamin eliminoituminen oli varsin surullinen hetki.

Midcardin ystävänä nautin tästä matsista. Lopputaistelu oli kiva ja yleisö melko lämmin, joten pidän tätä onnistuneena koitoksena ja oivana opener-valintana.

P.S. Booker ja Cole olivat taas mahtavia. Ensin kuultiin tämä:

[list]Cole: "You know, Booker, during the pre-show, you were out here talking thrash about William Regal being involved in this thing."

Booker: "What are you talking about? – – I said William Regal told me he needs that one last ride, he needs a title around his waist. That's what I'm talking about."

Cole: "How did he tell you that when we didn't know about the Battle Royal until right before the show started?"[/list]
Ja sitten tämä:

[list]King: "Should William Regal win this thing, which championship do you think he'd go after?"

Booker: "Man, you know, that's hard to say, but William Regal, he's a fighter. I think he'd take on Cody Rhodes."

Cole: "I think he'd wanna take on Santino, the United States champion."

King: "Why is that?"

Cole: "Because Regal is from England, and I think he'd like to rub it in the face of the citizens of the United States."

King: "Oh, I see. That's your logic, right."

Booker: "What? What?"[/list]


Arvosana: * * ½

Dolph Ziggler & Jack Swagger (w/ Vickie Guerrero) vs. Kofi Kingston (c) & R-Truth (c) – WWE Tag Team Championship

Tässä on ottelu, josta haluaisin tykätä todella paljon, mutta josta en jostain syystä pysty kamalasti innostumaan. Vika lienee siinä, ettei yksikään tämän matsin painijoiden hahmoista kiinnosta minua. Jäljelle jää pelkkä kehä-äksöni, joka on tällä kokoonpanolla totta kai varsin hyvää, mutta joka ei tule koskaan nousemaan siitä ainaisesta keskinkertaisuuden suostaan ylös.

Pakko on kuitenkin taas kerran kehua muuan Dolph Ziggleriä. Tässä ottelussa mies häikäisi tag team -ottelijana; hän ei seissyt @_@-ilme kasvoillaan kulmauksessa koko ottelua, vaan osallistui toimintaan myös silloin, kun ei ollut kehävuorossa. Pidin myös siitä, miten nerokkaasti Dolph ja Swagger ottelivat. Puuman pojat pitivät kehävuoroja lyhyinä ja R-Truthin aisoissa. Perinteikäs "kuumaan vaihtoon" perustuva tarina on toki vähän kulahtanut juoni, mutta tässä se tuotti herkullista hedelmää. Ottelun hyvyys jäi yhtä kaikki vain kolmeen tähtöseen – kuten aina.

Arvosana: * * *

Beth Phoenix vs. Layla (c) – WWE Divas Championship

Booker T sen sanoi (vaikkakin tarkoitti eri asiaa kuin minä): "Layla, you came back in a wrong time!"

Laylan "ihan kiva" tuhkimotarina tapahtuu tosiaan ihan vääränä aikana. Nainen on toki varsin sympaattinen olio lusittuaan vuoden verran äksönistä sivussa, mutta kun jokainen haluaa sen Kharman. Bethistäkään ei ole tämän ottelun pelastajaksi, vaikka naaras kaikkensa tekee. Käteen jää hienosti suoritettu ja räjähtävällä lopetuksella varustettu (ja yllättävän pitkä: matsi kestää yli 10 minuuttia) suoritus. Sielua ottelulla ei ole.

Arvosana: * *

Alberto Del Rio (w/ Ricardo Rodriguez) vs. Chris Jericho vs. Randy Orton vs. Sheamus (c) – Fatal Four-Way Match – World Heavyweight Championship

Ennakossani ennustin, että tämä ottelu tulee muistuttamaan toimintaleffaa. Kristallipalloni oli oikeassa. Sheamus ja Randy Orton ovat kovaluonteisia ja lyhytpinnaisia sankareita, jotka kestävät kaiken, ja Alberto Del Rio ja Chris Jericho ovat armottomia opportunisteja, jotka voivat tehdä mitä tahansa saadakseen haluamansa. Näistä hahmoista syntyi koukuttava soppa. Oli mielenkiintoista katsella, kun ilkeät mulkvistit hakkasivat alakynteen ajautuneita sankareita, mutta yhtä mielenkiintoista oli nähdä mulkvistien – sekä sankareiden – suksien menevän keskenään ristiin.

Tarinapuolen lisäksi kehätoiminta oli kunnossa; eritoten Del Rio, joka on aina parhaimmillaan näissä tällaisissa monen miehen mestaruusmatseissa, loisti rajuilla hyppypotkuillaan. Laskelmoivana konkarina tunnettu Jericho oli myös liekeissä. Lopetuksesta tykkäsin paljon. Matsi ei kuitenkaan ollut mikään neljän tähden näytös.

Arvosana: * * * ½

Brodus Clay (w/ Cameron & Naomi) vs. The Miz

Niin. Eipä näistä Broduksen matseista ole mitään sanottavaa. Alas on Miz vajonnut. Pidän kaikesta huolimatta kummastakin painijasta, joten toivon, että heille keksittäisiin jotain kiinnostavaa tekemistä. Tämä matsi ei moista tarjonnut. Lopun spotti tosin säväytti melko lailla.

Arvosana: *

Christian vs. Cody Rhodes (c) – WWE Intercontinental Championship

Sääli, että myös tämä ottelu oli kovin hengetön. Ottelua katsoessani melkeinpä unohdin, että käynnissä on tv-ohjelman sijaan maksu-tv-lähetys. Painissa ei tietenkään ollut mitään vikaa, mutta vaikeahan se on matsista kiinnostua, jos paikalla oleva yleisö ei ole siinä laisinkaan mukana. Koodin rähiseminen juuri ennen joutumistaan Killswitchin uhriksi oli parasta matsissa.

Arvosana: * ¾

Daniel Bryan vs. CM Punk (c) – WWE Championship

Bryan–Punk on ottelu, josta tämä tapahtuma tullaan muistamaan.

Minua vähän pelotti katsella tätä matsia. Halusin nimittäin niin palavasti sitä, että yleisö rakastaisi Bryanin ja Punkin matsaamista ja että siellä Connecticutin Stamfordissakin tajuttaisiin, notta näihin kehävelhoihin voi toden totta luottaa. Pelko johtui siitä, että jouduin koko ajan miettimään sitä, mitä miekkosille käy, jos katsojia ei heidän painiminen napostele laisinkaan ja jos jätkät sattuvat mokailemaan kehässä. (Niin kuin CM Punkilla on näissä isoissa otteluissa ollut tapana tehdä, vrt. esim. Money in the Bankin Cena–Punk.)

Vielä mitä! Yleisöhän rakasti tätä ottelua ja loi matsiin täysin uskomatonta tunnelmaa! Valtaisan intohimoinen "Let's go Bryan! Let's go Punk!" -sota väänsi kasvoilleni lapsenomaisen hymyn. Jokainen liike, jonka Punk tai Bryan teki, tuntui elämää suuremmalta hetkeltä. Tässä ottelussa oli sitä ihmeellistä taikaa, jota vain harvat painijat kykenevät otteluihinsa loihtimaan. Kaiken kukkuraksi kehässä otteli kaksi äärimmäisen sympaattista ihmistä, altavastaajien altavastaajaa. Se teki tästä ottelusta entistä liikuttavamman kokemuksen.

Eikä ottelussa botchattu ainuttakaan liikettä! Bryanin takaperinvoltti onnistui, haastavat ketjupainisarjat onnistuivat ja ihmeellinen Surfboard-lukotuskin sujui muitta mutkitta. Ja huh sentään, kuinka kivuliaalta ja sairaalta se modifioitu Surfboard näyttikään – Punkin keho venyi tavalla, jolla ihmiskropan ei kuuluisi venyä!

Nyt vaadin selityksiä tiskiin niiltä henkilöiltä, jotka eivät tästä matsista nauttineet. (En tiedä, onko ottelua kritisoitu täällä, mutta muualla internetissä vähän on.) Yleisö oli mukana paremmin kuin John Cenan matseissa, kehätoiminta oli suorastaan ihanaa ja jännitys voittajasta oli koko ajan läsnä – puhumattakaan draamasta eli AJ:n potentiaalisesta sekaantumisesta otteluun, joka piili taustalla kuin kummitus. Kyllä tämä on meikämannen mielestä tähän mennessä vuoden paras matsi.

Bryan–Punk on taistelijapari, jolla on rahkeita viiteen tähteen. Haluan nähdä näiden miesten välillä puolituntisen matsin, jossa taistellaan WWE-mestaruudesta ja jossa AJ on fyysisesti läsnä.

P.S. Nyt otettiin askel ihan oikeaan suuntaan! Oli hyvä, ettei AJ sekaantunut otteluun; vielä se olisi ollut liian aikaista, ja nyt olemme sillä nimenomaisella polulla, jota rukoilin ja toivoin, vaikkei AJ matsiin sekaantunutkaan:

2. b) AJ:n motiivina on Bryanin kusettamisen lisäksi nousta CM Punkin suosioon; nainen on ihastunut Punksteriin – tai vähintään esittää olevansa ihastunut häneen. (Motiivina tässä on siis tietysti se, että AJ satuttaisi Tanelia.) Bryan menee mustasukkaisuudesta sekaisin. Punk ei aluksi tiedä, miten hänen pitäisi tilanteeseen reagoida. Jos Punk ei lämpene AJ:lle, AJ muuttuu entistä hullummaksi ja tasapainottomammaksi henkilöksi. Jos Punk lämpenee AJ:lle ja alkaa paneskella (huomatkaa kontrasti: Danielin kanssa seurustellessaan AJ oli vielä kiltti naapurintyttö, mutta nyt nainen on valmis loikkaamaan saman tien likaiseen seksisuhteeseen) tämän kanssa, Taneli räjähtää. Kuvio saa siivet, joilla se voi helposti lentää SummerSlamin kulminaatio-otteluun saakka.

Ei voi muuta sanoa kuin , jos tämä feudi jatkuu SummerSlamiin saakka.

Arvosana: * * * * ½

Camacho (w/ Hunico) vs. Ryback

Ryytipakin ilmestyminen oli itse asiassa ihan myönteinen yllätysottelu (käytän mieluummin suomenkielistä ja yksinkertaisempaa sanaa yllätysottelu kuin impromptu-matsi, koska impromptu on hirvittävä sana eikä se periaatteessa edes täsmälleen tarkoita näitä tällaisia otteluja), koska miehen matsit ovat aina viihdyttäviä. Tämä oli lisäksi historiallinen matsi; nyt Pakki kaadettiin ensi kertaa kanveesiin. Alan tykästyä Rybackiin.

Arvosana: ¾

John Cena vs. John Laurinaitis

Parhaimmillaan tämä matsi oli viihdyttävää pelleteatteria, jota ei ole tarkoitus ottaa vakavasti, mutta käsikirjoituksen kompastuskivet, joista Darienkin jo kuuluisassa vihaviestissään puhui, pilasivat ottelun täysin. Miksi ihmeessä John Laurinaitis selvisi kahdesta 10 sekunnin STF-lukotuksesta? Eikö Big Show'ta yhtään pelottanut se, ettei Mr. Excitement pärjäisi yksinään kehässä Cenaa vastaan? Miksei Laurinaitis juossut pois paikalta silloin, kun sai Cenasta sen kaikkea muuta kuin realistisen yliotteensa? Oliko hän tosiaan niin tyhmä, että kuvitteli pärjäävänsä John Cenaa vastaan terästuolin avulla? Kaiken "kruunasi" se, mitä eniten pelkäsin, eli Big Show'n (vihaajat vihaavat) Wanhan Wrestlahmentin mukainen kääntyminen konventionaaliseksi hirweäxi inhimisexi. Ei todellakaan näin.

Arvosana: ¼

Fiilis PPV:n jälkeen: (mixed reactions, epätasainen kokonaisuus, huippuja ja rotkoja)

Ilman Punk–Bryania tämä olisi ollut (eli "same old shit"). Cena–Laurinaitis maalasi tulevaisuudesta synkän, Punk–Bryan valoisan. Fiilikset ovat tosiaan siis sekavat. Pääotteluun saakka pidin PPV:stä kuitenkin yllättävän paljon.

[ViiZei]

Tämä painin katselu alkaa olla kuin huono parisuhde; sitä vain roikkuu mukana vaikkei oikeasti voisi vähempää kiinnostaa. Ei ole kovin kaukana ettenkö ottaisi eroa. Toki pysyisimme vielä ystävinä ja ehkä joskus tulevaisuudessa olisin valmis kokeilemaan uudestaan.

[C2W]

CM Punk vs. Daniel Bryan “Any one that did not thoroughly enjoy Punk vs. Bryan last Sunday on PPV cannot be made happy as it relates to enjoying a wrestling match. Those who say that size primarily matters when evaluating main event talent are about a generation removed from reality.”

[eCiuj]

CM Punk vs. Daniel Bryan “Any one that did not thoroughly enjoy Punk vs. Bryan last Sunday on PPV cannot be made happy as it relates to enjoying a wrestling match. Those who say that size primarily matters when evaluating main event talent are about a generation removed from reality.”

Luulisi Rossin jos jonkun tietävän, etteivät kaikki katso Rässlinkiä matsien takia.

[C2W]

CM Punk vs. Daniel Bryan “Any one that did not thoroughly enjoy Punk vs. Bryan last Sunday on PPV cannot be made happy as it relates to enjoying a wrestling match. Those who say that size primarily matters when evaluating main event talent are about a generation removed from reality.”

Luulisi Rossin jos jonkun tietävän, etteivät kaikki katso Rässlinkiä matsien takia.

Eikös Ross tuossa sanokin, että nauttiakseen tuosta ottelusta pitää osata nauttia wrestling-ottelusta?

Ja niin, sinähän et tainnut tuosta ottelusta pitää. Minkäs takia sinä katsot Rässlinkiä?

[eCiuj]

Luulisi Rossin jos jonkun tietävän, etteivät kaikki katso Rässlinkiä matsien takia.

Eikös Ross tuossa sanokin, että nauttiakseen tuosta ottelusta pitää osata nauttia wrestling-ottelusta?

Ja niin, sinähän et tainnut tuosta ottelusta pitää. Minkäs takia sinä katsot Rässlinkiä?

Juonet, promot sekä komiikka. Mielestäni se kuukauden/kuukausia kestävä build-up, johon sisältyy nuo promot sekä juonenkäänteet (toki matsitkin, mutta ne TV:ssä ovat lyhyitä) on paljon mukavempi sekä mielenkiintoisempi kuin itse se matsi. Sitten matsin jälkeen taas mielenkiintoisuus herää entisestään, kun jälkipelit alkavat.

Hyvät matsit ovat mukavaa katseltavaa, mutta mielestäni hyvä matsi on se jossa suosikkini voittaa. Jos voitto on joku hikinen uloslasku tai jokin muu, niin siinä ei ole mitään intoa mutta jos matsi edes lähes puhtaaseen selätykseen (jossa siis suosikkini voittaa) pidän matsia kivana/hyvänä. Toki joku WrestleManian (Miz vs. Cena) tai Hell in a Cell 2010:n (Barrett vs. Cena) loppuratkaisu oli aika köyhä, mutta se että kaikki odottivat noissa tilanteissa Cenan voittoa ja heel voitti (vaikkei puhtaasti) niin silti pidin matseista. Muiden vittuuntuneet reaktiot ovat kultaa.

[Kenitys]

Paras juttu peruuntuneissa ylimääräisissä lomamatkoissa on varmaan sitten se, että on lisää aikaa painin katsomiseen. Jee. Niinpä kun sain tämän katsottua jo viime lauantaina, olin enää viikon myöhässä ihan reaaliaikataulusta. Näin lähellä todellista aikataulua en ole ollutkaan kuukausiin, sitä lyhyttä Miamin-visiittiä lukuun ottamatta. Tästäkin on kuitenkin aika lailla jo kaikki sanottu, joten yritän pitää kommentit tiiviinä.

1. CM Punk (c) vs. Daniel Bryan - WWE Championship - ****½
JR:hän sen tuossa yläpuolella jo aika täydellisesti sanoikin. Toki jos ei katsoa painia varsinaisten otteluiden viihdyttävyyden vuoksi, kuten ystävämme juice, voi asia olla hieman toisenlainen, mutta olihan tämä nyt kaikilla muilla kriteereillä aivan erinomaisen viihdyttävä painiottelu. Etukäteen pelkäsin aika paljonkin tämän puolesta, sillä tällä oli todella kovat paineet onnistumiseen. Tätä oli kuitenkin rakenneltu selvästi juuri sellaiseksi viiden tähden otteluksi, kun taustalle oli otettu kaikkea miesten indyhistorioita ja vastaavia. Ja olihan tämä samalla heidän ensimmäinen keskinäinen 1 on 1 -ottelunsa ppv:ssä. Onneksi näiden kahden puolesta ei kuitenkaan tarvitse pelätä. Mahtavaa tykitystä alusta loppuun. Jäi kuitenkin sen verran vielä vajaaksi täydellisyydestä, että odotan innolla sitä, jos pääsen näkemään näiltä vielä sen uusintaottelun... Vaikkapa SummerSlamissa? ;)

2. Sheamus (c) vs. Alberto Del Rio vs. Chris Jericho vs. Randy Orton - World Heavyweight Championship - ***½
Tämän ottelun kohdalla yhdyn muun muassa enskan mielipiteeseen siitä, että ei tämä nyt kyllä neljän tähden tasolle yllä. Olen itse asiassa aika yllättynyt tämän ottelun saamasta hypestä, sillä itse mietin jonkun aikaa sitäkin, olisinko antanut tälle arvosanaksi vain kolme tähtä. Lopulta kallistuin kuitenkin ***½:n puolelle, koska olihan tämä todella vauhdikasta ja energistä menoa, ja kaikki neljä hoitivat osuutensa oikein mallikkaasti. Erityisen hieno hetki oli toki Walls of Jericho -> RKO -hetki, varsinkin kun sitä ei tällä kertaa botchattu :-) Silti tässä ei minun silmiini vain ollut mitään niin ainutlaatuista tai erikoisen viihdyttävää, että tämä olisi noussut huippuotteluiden joukkoon. Silti hoiti osuutensa paremmin kuin toivoin. Sheamuksen vakuuttava mestaruuskausi jatkuu.

3. Kofi Kingston & R-Truth (c) vs. Dolph Ziggler & Jack Swagger - WWE Tag Team Championship - ***
Jostain syystä minä viihdyin paremmin katsoessani tätä kuin Sacrificen joukkuemestaruusottelua. Se ei voi johtua edes painijoista, koska Kofi Kingstonin ja R-Truthin ennalta-arvattava joukkue on ehkä vähiten kinnostava joukkue koko WWE:ssä heti Juusojen jälkeen. Silti nämä neljä tempaisivat pystyyn oikein viihdyttävän joukkuemestaruusottelun, jossa oli vähän sellaista wanhan kunnon ajan (en tiedä, oliko wanha wrestlahmentti silloin kirjoitusprosessissa) vauhdikkaan ja energisen joukkuemestaruuspainin meininkiä, jota ei liian usein ole viime aikoina WWE:ssä nähty. Lisää tätä, ja minä olen iloinen.

4. Cody Rhodes (c) vs. Christian - WWE Intercontinental Championship - **½
Saatan jopa jonkun verran yliarvostella tämän, koska olin niin iloinen Christianin paluista kehiin. Täysin puskista tullut face-turn oli silti aika kummallinen ratkaisu. Tämä oli kuitenkin illan pahin pettymys. Saimou (?) taisi kuvaillakin jo hyvin tähän Christianin otteluun illan aikana liittyvät fiilikset:

1) Jee, Christian voitti!
2) Buu, Christian valitsi vastustajakseen Santinon, vaikka olisi voinut vetäistä hienon ottelun Codyn kanssa.
3) Jee, Christian tahtoo sittenkin otella Codya vastaan!
4) Buu, tämä otteluhan ei ole millään tavalla erikoinen.

Kyllähän Christian ja Rhodes ihan hyvää osaamista tässä ottelussa siis väläyttivät, mutta olisin minä heiltä odottanut aika paljon enemmän. Hankalaa edes sanoa, mistä heikkous johtuu, mutta tämä ei ollut näiden kahden ilta.

5. John Laurinaitis vs. John Cena - No DQ Match - **
Tässä sitten illan eniten tunteita jakanut ottelu. Ymmärrän kyllä tavallaan ihan hyvin sen kaiken parjauksenkin, mitä tämä ottelu on saanut osakseen, mutta minulle silti päällimmäiseksi fiilikseksi tästä ottelusta jää se, että alkuosuus ottelussa oli tosi viihdyttävää. Joo joo, Cena on mukana B A Starissa ja kiusasi nyt Laurinaitisia ja ties mitä ja mitä v**tua sitten. Se oli oikeasti pitkästä aikaa hauskaa katsottavaa. Niin ja ainakin Saimou ehti jotain mutisemaan Kingin kommenteista, kun se sattui heittämään hauskan kommentin Laurinaitiksen käsivarsista. Ehkä se on vain minun yksinkertainen huumorintajuni, mutta yleisesti kaikki nuo naruläpäthän ovat yleensä hiton hyviä. Allekirjoittanut on itse sellainen narukäsi, että kaikille noille kommenteille voin hyvällä omatunnollani hymähdellä. Erityisesti siksi, että näyttihän se Laurinaitis siinä naurettavassa asussaan ihan rimpulalta. Muutenkin diggasin selostajien työstä tässä ja koko ppv:ssä tosi paljon. Juuri tällainen King & Booker & Cole -kolmikko pelaa hemmetin hyvin yhteen.

Niin tosiaan, takaisin otteluun... Alkupuoli (huippuhetkenä tietty se selostuspöydän takana istuminen) oli tosi hauskaa. Jossain vaiheessa se kuitenkin kieltämättä venähti vähän turhan pitkäksi. Laurinaitiksen hallintahetki oli varsin outo, mutta minusta se ei ollut mitenkään epälooginen: Laurinaitis vihasi Cenaa selvästi niin paljon, että kun hän vihdoin pääsi niskan päälle, hän ei voinut olla yrittämättä ainakin kerran antaa tälle kunnon selkäsaunaa. Sitten kuitenkin haettiin Big Show apuun. Lopun kieltämättä silmiin pistävät Big Show -typeryydet ja keskikohdan hieman turhan pitkäksi venytetyt meiningit laskevat "ottelun" arvosanaa, mutta yleisesti tämä oli aika hauskaa katsottavaa kuitenkin. Ihan kiva fiilis jäi.

6. The Miz vs. Brodus Clay - **
Parempi kuin edellisessä ppv:ssä nähty Dolph Ziggler vs. Brodus Clay. En edes enää muista miksi, mutta parempi fiilis tästä vain jäi. Olen kirjoittanut muistiinpanoihin, että tämä alkoi ihan oikeasti jo muistuttaa perinteisen toimivaa tv-ottelua, joten uskokaamme siihen. Miz on kyllä tippunut alas. Se tanssi oli aika surullista katsottavaa. Ja mihin Brodus kaikilla näiden oikeasti näiden ME:n kynnyksellä olevien nuorten painijoiden pieksemisellä vielä pääseekään?

7. Layla (c) vs. Beth Phoenix - WWE Divas Championship - **
WWE:n versio Tessmatcher vs. Gailista. Jos tuossa TNA:n ottelussa Tessmatcher yllätti painikyvyillään, nyt Layla teki saman. Comeback-ottelu Belloja vastaan oli aika surullista katsottavaa, mutta oikean naispainijan kanssahan hän sai aikaan jo oikeasti ihan toimivan naisten mestaruusottelun. Ei tämä ihan tuolle Gailin ja Tessmatcherin ottelun tasolle yltänyt, mutta kyllä tämä silti vuoden parhaimpia naisten otteluita oli.

8. People Power Battle Royal - **
Hauska ja poikkeuksellinen tapa avata ppv käynnissä olevalla Battle Royalilla. Minä kyllä ihan nautin tämän katsomisesta, sillä tämä tempaisi hyvin mukaan show'hun, vaikka painilliselta anniltaan tämä jäikin aika vajaavaiseksi. Itse olen enskan tapainen midcard-painijoiden fani, joten siksikin tämä oli kivaa katsottavaa ja mukava opener show'lle. William Regalin otteiden seuraaminen oli virkistävää, ja hänen lisäkseen ottelun toinen suuri tähti oli Tyson Kidd, joka lopun tempuillaan sai ihan oikeasti yleisön puolelleen. Harmi, ettei Tysonilla taida silti olla kovin valoinen tulevaisuus WWE:ssä.

9. Camacho vs. Ryback - ½
Oli tämä ainakin kehitystä edellisestä kuukaudesta. Vieläkään en ole kovin vakuuttunut Rybackista, vaikka tämä pari nättiä liikettä täräyttikin. Palataan sitten asiaan, kun hän pääsee pois tästä jobbersquashausvaiheesta.

Vain kolme otteluista ylsi arvosanaltaa kolmeen tähteen, joten ilman tuota aivan mahtavaa (tällä hetkellä vuoden toiseksi parasta ottelua) Punk/Bryania tämä ppv olisi kieltämättä jäänyt aika torsoksi. Onneksi tässä oli kuitenkin tuo ottelu, ja lisäksi hieno WHW-mestaruusottelu, viihdyttävä joukkuemestaruusottelu ja paikoitellen muutenkin ihan kivaa menoa. Ehdottomasti positiivista tässä tapahtumassa oli se, että mitään täyttä kuraa tässä ei ollut. Ainut alle kahden tähden ottelu oli Rybackin squash. Kokonaisuudessaan tämä varsin vaihtelevatasoinen väli-ppv jätti kuitenkin Ok:n fiiliksen. Paljon huonomminkin olisi voinut mennä. Jos ette usko, katsokaa vaikka viime vuoden OTL:ää.

[Spunkmeyer]

Punk/Danielson oli kyllä hyvää vääntöä, mutta ei se loppua kohti ihan MOTY-tasolle kohonnut. Ainakaan yhdellä katselulla. Tämä oli selkeästi (toivottavasti) feudin avausmatsi ja todelliset paukut räjähtävät vasta lähitulevaisuudessa.

[Juge]

Jahas, kommentoidaanpas tätä tapahtumaa, lyhykäisesti.

Battle Royal oli mukava aloitus tapahtumalle. Hyvä että nämä pienemmät nimetkin saavat vähän aikaa Oli oikein mielenkiintoista seurattavaa. Mitä enemmän porukkaa lensi köysien yli, sitä vahvemmin aloin uskoa Christianin voittoon. Yleisökin oli pähkinöinä. Miehen bookkaaminen facena yllätti ***-

Tag team ottelu oli aika perushuttua. Tutulla kaavalla taas mentiin, niin kuin kovin usein WWE:ssä. Siltikin ihan hyvä ottelu ***-

Divojen matsi oli mielestäni kovaa settiä. Hyvä ottelu WWE:n mittapuulla. Layla myi hyvin, ja muutenkin homma näytti jotenkin natsaavan tosi hyvin. Ihanaa että Beth oli tuonut vanhan mallisen pukunsa takaisin Yksi parhaimpia naisten otteluita tänä vuonna, ellei jopa paras **½

WHC-ottelu oli yllättävässä paikkaa korttia. Mutta eipä tuo haitannut, matsi oli nimittäin erittäin hyvä! Alku oli vähän tylsää, kun painimassa oli aina kaksi tyyppiä kerrallaan, samalla kaksi muuta makasivat kehän ulkopuolella. Loppu oli taas täyttä tykitystä kaikkine finishereineen. Oli myös kivaa nähdä Sheamuksen Celtic Cross White Noise ****

Jo perinteeksi muodostunut Funkasauruksen PPV-ottelu. Miziä oli mukava nähdä jo periaatteessa toista kertaa, vaikka tapahtuma oikeastaan alkoi vasta tuosta tag team ottelusta. Matsi oli perus tv-tasoa. Hieman käy sääliksi Mizin tilanne **

Kumman Christian sitten tulisikaan valitsemaan, olin varma, että Christian vyön veisi. Ja niinhän siinä kävikin. Ihan ok menoa muutamalla komealla iskulla höystettynä. Meni hyvin tällaisena välipalana **½

Punk ja Bryan vetivät illan parhaimman ottelun. Vähän kangerteli tämäkin ottelu alussa, mutta loppu oli taas kovaa settiä. Hieman epäselvä loppu sopi kuin nenä päähän tähän matsiin. Ja tämä tiesi myös sitä, että lisää tätä herkkua on luvassa ****

Ja sitten tämä toinen tämän vuoden perinne, Rybackin squash. Arvosana kertonee kaiken ½

Main event oli ihan täyttä wrestlecrappia, mutta kyllä tämä minusta ajoi asiansa. Big Showkin sieltä tuli, ja vielä heel-turn siihen päälle. Tällaista "ottelua" on aika vaikea arvostella, mutta teen sen silti. Tämä viimeiset n. 20 minuuttia oli ihan viihdyttävää, joten ***

Perushyvä PPV. Rybackin ja Funkasauruksen otteluita jaksetaan yhä pyörittää näissä PPV-tapahtumissa, josta alkaa jo pikku hiljaa kadota hohto. Battle Royal oli mielenkiintoinen avaus showlle. Päämestaruus ottelut olivat selvästi illan parasta antia. ME:stä ei samanlaista voinut odottaakaan, mutta sekin oli varsin toimiva. Muuten melko tasapaksua, sellaisella hyvällä tavalla

WWE Over the Limit: 2.66667 ~ ***-