Sotshin Olympialaiset 6.2.-23.2.2014

[Juge]

JESSSSS!!! SUOMI! p****le! PORILAISTEN MARSSI!!!!!

IHANAA IHANAA!

[Borga]

Mä tapan koko tapanilan, jos saksalaiset perseenreiät saa protestin läpi. Mutta p****le hienoa Suomi! Oli vaikea kattoa äijien lätkää ku näki pikkuruudulta mitä oli juuri tapahtumassa hiihdossa! Jos en väärin kuullut selostajan sanoneen, niin ensimmäinen kultamitali talviolympialaisissa 12 vuoteen Suomelle!

Nyt vielä äijät vie Venäjää lätkässä, niin ehkä pitää tuossa iltasella kohottaa vähän maljaa. Tai vaikka heti!

[DeadManWalking]

Mä tapan koko tapanilan, jos saksalaiset perseenreiät saa protestin läpi.

Ei mennyt protesti läpi, tulokset on jo ihan virallisia.

http://www.sochi2014.com/en/cross-count ... ssic-final

[Merovingi]

Tuosta Niskasen Iivosta tulee vielä kova tekijä. Noin nuori ja näistä kisoista jo kulta ja yksi nelossija 0,2 sekunnin erolla kolmoseen.

Suomen hiihdon suurin toivo?

[DeadManWalking]

Suomen hiihdon suurin toivo?

Helposti. Kaiken lisäksi asennekin on kunnossa. Äijältä kysyttiin, että mille tuntuu kun heti ekoista Olympialaisista tuli kultamitali. Niskanen totesi tähän, että piti pari starttia ja nyt vasta onnisti.

Tervepäinen kaveri, joka vihaa häviämistä.

[Ahma]

Mä tapan koko tapanilan, jos saksalaiset perseenreiät saa protestin läpi.

Saksan armeija vierailee lapissa

Otsikko pisti hymähtämään. Loistava päivä hiihdossa. Näitä lisää. Jauhojärvelle tuon kullan soi vuosien selityksien jälkeen Iivo Niskasesta tulee vielä kova tekijä näissä karkeloissa.

[Juge]

Suomen hiihdon suurin toivo?

Helposti. Kaiken lisäksi asennekin on kunnossa. Äijältä kysyttiin, että mille tuntuu kun heti ekoista Olympialaisista tuli kultamitali. Niskanen totesi tähän, että piti pari starttia ja nyt vasta onnisti.

Tervepäinen kaveri, joka vihaa häviämistä.

Juurikin näin. Miehen lempinimi "Balotelli" kertoo myös aika paljon

[The Rocker]

Putoilin isän kanssa ihan kympillä kun Jauhojärvi jotain vitsaili häviämisen kulttuurista. En tarkkaan muifta mitä sanoi mutta helmeä oli läppä.

[DeadManWalking]

Oikeesti kyllä vähän mietityttää että tuleekohan se ryssä rajan yli tänään. Musti kyykytti hiihdossa venäläistä siinä lopussa (ja saksalaista toki kirjaimellisesti), ja Leijonat äsken Venäjää. Tämä vielä ryssien omalla kotikentällä.

[takaovi]

- Naiset ottivat hopian, enkä tiedä, kuinka suuri yllätys miesten kulta loppujen lopuksi oli. Meillä oli todella kovat kaksikot, kovia taistelijoita. Loistavaa, Suomi! Juha Mieto hehkutti.

Edes Juha Mieto ei yllättynyt kullasta. En pidä siis juuri minään

[Hautsi_]

http://areena.yle.fi/radio/2151856

Ihan hyvin vedetty 2:37 kohdalta eteenpäin

[Japeet]

Oli muuten vähän koomista kun lätkäpelin jälkeen jotain pelaajista haastateltiin, tässä samalla sanottiin että kultaa ja hopeaa tuli hiihdosta, ja sitten loppukommenttinaan kaveri toteaa "Juu ja onnittelut... niille jotka kultaa ja hopeaa voitti". Vähän huvitti, vaikka toki helposti pistettävissä sen piikkiin että kultahiihdon aikana Leijonat taisi olla jo kentällä, ja oman voiton jälkeen ei välttämättä kauheasti jaksa keskittyä muiden menestykseen.

[The Rocker]

Oli muuten vähän koomista kun lätkäpelin jälkeen jotain pelaajista haastateltiin, tässä samalla sanottiin että kultaa ja hopeaa tuli hiihdosta, ja sitten loppukommenttinaan kaveri toteaa "Juu ja onnittelut... niille jotka kultaa ja hopeaa voitti". Vähän huvitti, vaikka toki helposti pistettävissä sen piikkiin että kultahiihdon aikana Leijonat taisi olla jo kentällä, ja oman voiton jälkeen ei välttämättä kauheasti jaksa keskittyä muiden menestykseen.

Olli Jokinenhan siinä taisi noin, vastata. Suomi oli tosiaan kentällä siinä kohtaa kun miehet kultaa nappasivat (pieni kuvaruutu alakulmassa haittasi keskittymistä etenkin kun se jatkui noin ikuisuuden). Toki ihan ymmärrettävää että omaa peliä ennen tai sen jälkeen ei hirveästi mietitä muiden tekemisiä vaan keskitytään omaan hommaan.

[Ahma]

Jortikka ja Törmänen valmentajien silmin sanoki studiossa ku kysyttiin, että noita ei kerrota joukkueelle. Keskitytään vaan siihen mitä tehdään. Pelin jälkeen sitten kerrotaan.

[Dorian]

Mietin postaisiko tämän tuonne suomalaisen urheilun nykytasoon, mutta toisaalta en jaksa runoilla pidemmin joten heitetään tänne.

Mutta tälläiselle urheiluromantikolle tuo eilinen parisprintin kulta on sikälikin hieno hetki, että siinä ikään kuin siirrettiin soihtu seuraavalle sukupolvelle. Niin surullista kun se onkin, on Jauhojärvi ollut pidemmän aikaa Suomen miesten ainoa edes vähän alusta uskottava maastohiihtäjä. Nyt sieltä on tulossa huikea talentti ja nämä kaksi sitten voittavat parisprintin kultaa Jauhojärven mitä ilmeisimmin viimeisestä Olympiahiihdosta

[DeadManWalking]

Niin surullista kun se onkin, on Jauhojärvi ollut pidemmän aikaa Suomen miesten ainoa edes vähän alusta uskottava maastohiihtäjä.

Unohdit Matti Heikkisen.

Eihän Musti ole varsinaisesti ikinä ollut henkilökohtaisissa matkoissa mikään erityisen hyvä, mutta viesteissä ollut aina kyllä kova. Parisprintissäkin on yksi MM-pronssi viiden vuoden takaa, mutta noin muutoin sellainen "bubbling-under" kaveri joka kyllä pöljän päivän sattuessa pystyy liki mihin vaan, mutta niitä pöljiä päiviä nähdään aika harvoin. Onneksi tuli eilen.

[Dorian]

Älä tuu tänne pilaamaan mun herkkää hetkeä

Rehellisyyden nimissä en muistanut koko hommaa. Vetoan kyllä siihen, etten oikeasti seuraa nykyisin enää hiihtoa.

[DeadManWalking]

Älä tuu tänne pilaamaan mun herkkää hetkeä

Rehellisyyden nimissä en muistanut koko hommaa. Vetoan kyllä siihen, etten oikeasti seuraa nykyisin enää hiihtoa.

Suomen miesten hiihdossa on ollut vuosia vähän sellainen tilanne, että vaikka sieltä terävä kärki puuttuu henilökohtaisille matkoille niin joukkueena saadaan kyllä yleensä sellainen porukka kasaan jolla ollaan siinä neljän-viiden tuntumassa, ja onnistuessa voidaan nousta pronssille. Kai se materiaali on sen verran tasainen (tasaisen p**ka), että saadaan nimenomaan hyvä joukkue kasaan. On se viestihiihto kuitenkin aina vähän oma lukunsa.

Kyllä Suomi näissä pohjoismaisissa hihtolajeissa pärjää hyvin nimenomaan hiihdossa, mutta yhdistetyssä ja etenkin mäkihypyssä ollaankin sitten nykyään ihan kusessa. Tiedä sitten mistä helvetistä sekin johtuu, kun ei sitä pelkällä resurssien puutteella voida selittää että yhdellä lajilla menee niin paljon paremmin, eikä näissä kahdessa muussa tule edes ketään yksittäistä kenellä menisi vähän paremmin. Tai noh, onhan se Koivuranta nyt nostanut itseään mäkihypyssä sinne liki kymmenen parhaan joukkoon, mutta noin muuten.

[Ravenwood]

Kattelin tuossa skicrossin finaalit ja on kyllä aika mainio laji, vaikka suomalainen ei puolivälieristä eteenpäin päässytkään. Ranska otti aika tyylikkään kolmoisvoiton finaalissa ja jätti Kanadalaisen tylysti neljänneks. En väitä ettenkö ois hymyillyt.

Naisten curlingin pronssiottelu oli myös aika kuumaa kamaa. Oisin varmaan runkannu ellei täällä mun kämpässä ois ollu samaan aikaan remppamiehiä. Toisaalta, kai sitä kotonaan saa tehä mitä haluaa...

[DeadManWalking]

Naisten curlingin pronssiottelu oli myös aika kuumaa kamaa.

Se on aina kuumaa kun kivet osuvat nänniin.

[Kenitys]

Munkin mielestä tuossa miesten sprinttiviestin voitossa oli aikamoista symboliikkaa. Muistan vieläkin, kuinka Jauhojärvi oli ensimmäinen "vakavasti otettava" uusi suomalaishiihtäjä sen jälkeen, kun kumppanit Kari-Pekka ja Paavo M olivat päättäneet pistää Lahdessa suomalaishiihon kertalaakista uusiksi. Sitten Jauhojärvi hiihteli vuosikaupalla jossain maailmancupin kisoissa parhaimmillaan joissain 20. sijan paikkeilla ja taisi joskus jopa olla mukana jonkinlaisessa surkeassa Suomi-Viro-viestimaajoukkueviritelmässä, kun meillä ei ollut tarpeeksi vakavastiotettavia hiihtäjiä. Wikipediakin kertoo, että ekoissa MM-kisoissa (2005) paras sijoitus oli 11:s. Silloin tuntui, että suomalaisella mieshiihdolla ei paljon huonommin voisi mennä, ja jotenkin Jauhojärvi on aina ollut minulle tuon pahimman lama-ajan hiihdon ruumiillistuma. Niinpä kaiken tämän paskan jälkeen on kieltämättä aika Cinderella Story, jos tämä tosiaan oli Mustin viimeinen olympiastartti, jossa hän pitkän uransa jälkeen sitten ottaa uuden lupaavan mieshiihtäjän kultaa parisprintissä. Kaunista, niin kaunista.

[DeadManWalking]

Silloin tuntui, että suomalaisella mieshiihdolla ei paljon huonommin voisi mennä, ja jotenkin Jauhojärvi on aina ollut minulle tuon pahimman lama-ajan hiihdon ruumiillistuma.

Aika hyvin kiteytetty omat ajatukset tässä, ja itse asiassa tähän oikeastaan viittasin kun kirjoitin tuolla toisella (vai kolmannella) sivulla tänne että Suomi "lähettää kisoihin näitä samijauhojärviä".

Niinpä kaiken tämän paskan jälkeen on kieltämättä aika Cinderella Story, jos tämä tosiaan oli Mustin viimeinen olympiastartti, jossa hän pitkän uransa jälkeen sitten ottaa uuden lupaavan mieshiihtäjän kultaa parisprintissä.

Kyllä tämä Mustin viimeinen olympiastartti oli, sillä mies sanoi itse että ei hiihdä 50 kilometrin hiihtoa ja lähtee kotiin varmaankin jo huomenna. Voihan se olla että vielä ensi talven MM-kisat käy hiihtämässä, vaikka olisihan se tietyllä tavalla komeaa jos lopettaa uransa olympiakultaan. Eipä sen paljon huipummalle voi enää päästä.

Toki vaikka nyt olen Mustia varmasti vähätellyt jopa tälläkin foorumilla aika paljon, niin edelleenkin on todettava että Jauhojärvi tosiaan on maailmanluokkaa viestihiihdoissa, oli kyse sitten tavallisesta neljän miehen hiihdosta tai parisprintistä. Eli luultavasti ensin talven MM-kisoihinkin olisi annettavaa juurikin näillä edellä mainituilla matkoilla.

[DeadManWalking]

Noissa eilisissä hiihtomitaleissa oli muuten historian havinaa:

-Aino-Kaisa Saarinen voitti viidennen olympiamitalinsa, ja on näin ollen 2000-luvulla eniten olympiamitaleita voittanut suomalaisurheilija. Ennen AK-79:ä tämä ennätys oli neljän mitalin Matti Hautamäellä.
-Iivo Niskanen on 22-vuotiaana kaikkien aikojen nuorin suomalainen hiihdon olympiavoittaja.

[DeadManWalking]

Kerttu Niskanen nousi lopussa neljänneksi naisten 30 kilometrin hiihdossa. Norjalle kolmoisvoitto, joten voidaan sanoa että puhtaista urheilijoista Niskanen oli paras, ja norjalaisen doping-laboratorion luomat geenihirviöt menivät voittoon.



Eivaan mutta oikeasti Kerttu kyllä antoi ihan väkevän näytön tulevaisuutta ajatellen, koska on näissä kisoissa näyttänyt että osaa hiihtää sekä perinteisellä että vapaalla. Näitä vapaan puolen osaajia Suomella ei oikein ole, kun perinteisen hiihtäjiä löytyykin sitten enemmän.

[DeadManWalking]

Sotshin Olympialaisten loppuraportti by DeadManWalking

No niin, järjestyksessään 22. talviolympialaiset päättyivät eilen. Kisoissa oli ohjelmassa 15 eri urheilulajia, ja näissä kilpailtiin 98:ssa eri tapahtumassa. Kisojen puitteet olivat erittäin hyvässä kunnossa, koska koko kisakylä oltiin rakennettu Olympialaisia varten täysin uusiksi ja puitteet olivat täysin koskemattomat. Järjestelyt sujuivat hyvin, ja etenkin urheilijoiden suunnalta kuului erittäin hyviä kommentteja kisojen pitopaikkojen suhteen. Vastapainona tälle kisojen yllä leijui erittäin synkkä varjo sen vuoksi, että kisojen kustannukset kasvoivat liki 50 miljardin euron luokkaan, ja myös paikalliset asukkaat joutuivat muuttamaan pois kodeistaan sen vuoksi että kisapaikkoja saadaan rakennettua. Noh, itse en nyt ala tästä sen enempää tässä jauhamaan, vaan keskityn enemmän urheilutapahtumiin. Olympialaiset on urheiljoiden juhlaa, ja se ei ole heidän vikansa jos järjestetyssä maassa on ollut ongelmia.

Kisojen menestynein maa oli isäntämaa Venäjä. Se voitti mitalitilaston niin kultamitalien määrässä kuin myöskin mitalien yhteismäärässä. Muita hyvin menestyneitä maita oli myös Kanada, USA ja vähemmän yllättäen Norja. Poikkeusmainintana nostan esille myös Hollannin, joka onnistui nostamaan neljän vuoden takaisen mitalimääränsä kahdeksasta mitalista 24:ään. Noh, tämän kehityksen selittää Hollanin suvereeni dominointi luisteluradalla, sillä Hollannin mitaleista 23 tuli luistelun puolelta. Yhteensä luistelussa jaettiin 36 mitalia, joten Hollanin ylivoima oli murskaava.

Kisojen kymmenen parasta maata (+ Suomen ja Ruotsin sijoitus):

1. Venäjä 13-11-9
2. Norja 11-5-10
3. Kanada 10-10-5
4. USA 9-7-12
5. Hollanti 8-7-9
6. Saksa 8-6-5
7. Sveitsi 6-3-2
8. Valko-Venäjä 5-0-1
9. Itävalta 4-8-5
10. Ranska 4-4-7
--------
14. Ruotsi 2-7-6
--------
18. Suomi 1-3-1

Kyllähän siellä monia erittäin menestyneitä maita oli. Nostin myös tuon Ruotsin esille, koska mitalirankingin sijoitus 14 hieman vääristää tuota "todellisuutta". Tietysti on ymmärrettävää että paremmuus ratkaistaan kultamitalien määrässä, mutta myös tuo mitalien kokonaismäärä antaa oikein hyvää kuvaa siitä että miten kisat on menneet laajemmalla rintamalla. Ruotsi keräsi kuitenkin yhteensä 15 mitalia, ja jos mitalien yhteismäärä olisi ratkaiseva niin Ruotsi sijoitus olisi yhdeksäs. Saihan maa esimerkiksi liki kolme kertaa enemmän mitaleita kuin vaikkapa Valko-Venäjä. Tai kolme kertaa enemmän kuin Suomi, vaikka eroa on vain neljä pykälää.

Wikipedia tarjoaa näiden kisojen osalta myös hieman erilaisen mitalitaulukon, jossa maiden saldot laitetaan järjestykseen asukasluvun ja bruttokansantuotteen mukaan. Mielestäni tässä on ihan mielenkiintoinen taulukko, jonka tutkimisesta voi vetää monenlaisia johtopäätöksiä.

Mitalitaulukko asukasluvun mukaan:

1. Norja, 25 mitalia, väkiluku 5 096 300, väkiluku per mitali 196 011
2. Slovenia, 8 mitalia, väkiluku 2 061 666, väkiluku per mitali 257 708
3. Itävalta, 17 mitalia, väkiluku 8 501 502, väkiluku per mitali 500 088
4. Latvia, 4 mitalia, väkiluku 2 005 200, väkiluku per mitali 501 300
5. Ruotsi, 15 mitalia, väkiluku 9 644 864, väkiluku per mitali 642 991
6. Hollanti, 24 mitalia, väkiluku 16 838 400, väkiluku per mitali 701 600
7. Sveitsi, 11 mitalia, väkiluku 8 112 200, väkiluku per mitali 811 220
8. Suomi, 5 mitalia, väkiluku 5 450 614, väkiluku per mitali 1 090 123
9. Tshekki, 8 mitalia, väkiluku 10 513 800, väkiluku per mitali 1 314 225
10. Kanada, 25 mitalia, väkiluku 35 295 770, väkiluku per mitali 1 411 831
---------
14. Venäjä, 33 mitalia, väkiluku 143 657 134, väkiluku per mitali 4 353 246

Sellainen taulukko. Eihän tuo nyt sinänsä kaikkea kerro, mutta kyllähän se ihan mielenkiintoista suuntaa antaa silti. Norjan kyky tuottaa olympiamitalisteja on kyllä hämmentävän kova, mutta toisaalta eipä tuokaan nyt sinänsä mikään ihme ole; Norjalla on paljon rahaa ja siellä on varaa panostaa moneen lajiin.

Ihan mukava tuo Suomenkin saldo on, ja lisäksi Suomella olisi voinut hieman paremmalla onnella olla vielä pari mitalia enemmän (mm. Iivo Niskasen kahden kymmenyken tappio pronssista ja Aino-Kaisa Saarisen kahden sekunnin tappio pronssista), joten hyvällä pohjatyöllä tulevia vuosia ajatellen Suomi kyllä pystyy nostamaan omia osakkeitaan niin virallisessa mitalitaulukossa kuin myöskin tässä "epävirallisessa" taulukossa.

Niin, ja ne Suomen kisat sitten. Kyllä ne omasta mielestäni kääntyvät positiivisen puolelle. Jo pelkästään kultakantaan palaaminen talvikisojen osalta 12 vuoden tauon jälkeen oli erittäin helpottavaa, ja näissä kisoissa nähtiin hyviä viitteitä myöskin tulevien Olympiaurheilijoiden osalta. Niskasen sisaruksista ei varmaankaan tarvitse erikseen puhua, mutta heidän lisäkseen uusia suomalaistoivoja nähtiin esim. jääkiekkokaukalossa ja miksei myöskin yhdistetyssä, kun 19-vuotias Ilkka Herola vastasi ihan mukavista sijoituksista ollen normaalimäen kisassa sijalla 16 ja suurmäen kisassa sijalla 14.

Toisaalta kyllähän siellä pettymyksiäkin nähtiin. Naisten jääkiekkomaajoukkue teki kaikkien aikojen mahalaskun, ja varmaan osittain myös Kaisa Mäkäräisen epäonnistumiset menevät pettymysten piikkiin. Ja osittain tässä varmasti voisi mainita myös Tanja Poutiaisenkin, joka jäi kauas omista tavoitteistaan. Mutta käydäänpä nyt hieman tarkemmin onnistujia ja epäonnistujia. Ihan jokaista kisaajaa en tässä luettele, vaan puutun tähän vain pääpiirteittään. Listatut eivät tule järjestyksessä.

Isot onnistujat:

1. Enni Rukajärvi
-Rukajärvi oli rohkea valinta lipunkantajaksi, koska lumilautailijan valinta tällaiseen tehtävään on varmasti mielipiteitä jakava teko. Lipunkantajamme näytti mallia, pisti laudan alleen ja kävi voittamassa olympiahopeaa ja avasi Suomen mitalitilin. Tokihan Rukajärvi oli ennakkoon jopa "varma mitalisti" (jos nyt sellaista termiä haluaa käyttää), mutta ihailtavaa kylmähermoisuutta nuorelta tytöltä lunastaa myös ne kovat odotukset. 2018 sitten kultamitali kaulaan.

2. Iivo Niskanen
-Niskanen oli Suomen paras mieshiihtäjä. 15 kilometrin väliaikakisassa tuli se kuuluisa neljäs sija, ja Niskanen oli henkilökohtaisilla matkoilla paras suomalainen myös 15+15 kilometrin yhdistelmäkisassa ja 50 kilometrin vapaan hiihtotavan kisassa. Kruununa luonnollisesti Niskasen loistava kultamitali yhdessä Sami Jauhojärven kanssa.

3. Sami Jauhojärvi
-Mies, johon kukaan ei uskonut. Cinderella story vailla vertaa. Henkilökohtaiset matkat menivät vähän vaisusti, mutta kisojen loppumetreillä Musti rutisti itsestään vielä sen viimeisen hikipisaran irti ja osoitti lupaavia merkkejä myös hiihtämällä erittäin hyvin oman osuutensa miesten viestihiihdossa. Ja hommahan ei tähän jäänyt, vaan Jauhojärvi täydensi huikean tarinansa ikimuistoisella parisprintin loppurutistuksella.

3. Kerttu Niskanen
-Kovia hiihtäjiä nämä Niskaset. Iivon vanhempi sisko Kerttu oli paras suomalainen 30 kilometrin kisassa ollen neljäs, mutta ne parhaat suoritukset nähtiin sitten viestissä ja parisprintissä. Molemmissa hiihdoissa Kerttu antoi kaikkensa ja etenkin joukkuekisassa Niskasen suoritus oli kova. Mikäli vaan motivaatio säilyy ja mimmi jaksaa tehdä kovasti töitä, niin Kerttu Niskasesta saattaa tulla yksi parhaita hiihtäjiä koko maailmassa. Positiivista myös sekin, että hiihto kulkee sekä perinteisellä että vapaalla.

4. Aino-Kaisa Saarinen
-Aikku (tai AK-79 kuten itse hänet nimesin) palasi maailman huipulle juuri oikeilla hetkillä. Saarinen oli 7,5+7,5 kilometrin yhdistelmäkisassa viides, ja 10 kilometrin kisassa neljäs. Tuo 10 kilometrin neljäs sija oli myös erittäin lähellä pronssimitalia, sillä Aikku hävisi siitä ainoastaan kaksi sekuntia. Onneksi Saarinen jaksoi motivoida itseään vielä kisojen loppumetreille, sillä naisten viestissä Saarinen hiihti äärimmäisen vahvan perinteisen osuuden ja nosti Suomen kärkeen, parisprintissä Saarinen oli myöskin jatkuvasti kärjen mukana. Molemmista kisoista maistuvat hopeamitalit, joten kokonaisuutena Saarinen teki hankalan alkukauden jälkeen kyllä kovan suorituksen. Aikku osallistui vielä vapaan hiihtotavan 30 kilometrin kisaan, mutta ilmeisesti paukut oli jo sen verran loppuneet sillä siinä Aikku oli lopulta vasta sijalla 21. Tämä kolmenkympin kisa nyt ei sinänsä minkäänlaista tahraa Saarisen suoritukseen tee, koska nainen itse mietti pitkään että osallistuuko edes koko matkalle.

Kahdella hopeamitalillaan Aino-Kaisa Saarinen nosti itsensä viiden olympiamitalin voittajaksi, ja kun kaikki näistä on tulleet 2000-luvulla niin tämän johdosta AK-79 on 2000-luvulla eniten olympiamitaleita voittanut suomalainen. Ennen tämän tilaston ykkönen oli Matti Hautamäki.

5. Miesten jääkiekkomaajoukkue
-Tästä jengistä onkin paljon puhuttu tuolla lätkätopicin puolella, joten sen enempää ei varmaankaan tarvitse tähän kirjoittaa. Kokonaisuutena pronssin saaminen tästä turnauksesta oli ylisuoritus, ja jätti sopivasti nälkää myös tulevia koitoksia varten. Nuoret jätkät Granlundin, Barkovin ja Määtän johdolla haluavat varmasti voittaa tulevaisuudessa, joten pronssi luo mukavan pohjan sitä varten.

Pienet onnistujat/Omalla tasollaan:

1. Krista Lähteenmäki
-Lähteenmäki hiihti omalle tasolleen oikein näppärät kisat. Meinasin jo nostaa tuonne onnistujien joukkoon, mutta toisaalta pidän aika tiukkaa seulaa tässä nyt. Henkilökohtaisilla matkoilla paras sijoitus oli kymmenes, ja kovin suoritus tuli sitten sieltä viestihiihdosta. Lähteenmäki oli Suomen ankkuri, ja oli pitkään jopa kärkipaikalla. Lopussa ei mahtanut enää Charlotte Kallalle mitään, mutta nosti Suomen lopulta viime metreillä hopealle ohi Saksan. Lähteenmäki täyttää tänä vuonna 24 vuotta, joten uraa on vielä paljon jäljellä.

2. Anssi Koivuranta
-Koivuranta on ollut tämän vuoden puolella selkeästi paras suomalainen mäkimies, ja näissä kisoissa tuloksina normaalimäen sijoitus 12 ja suurmäen sijoitus 11. Suurmäessä oli aineksia jopa pieneen yllätykseen, kun Koivuranta oli viidentenä ensimmäisen kierroksen jälkeen. Noh, ei tullut vielä yllätystä, mutta Koivurannan positiivinen kehitys mäkihyppääjänä tällä kaudella on ollut huomattavaa. Nyt keikkuu jo ajoittain lähellä kympin kärkeä, ja hieman lisää tasaisuutta niin Koivuranta voi nousta loppukauden aikana jopa säännöllisesti kympin joukkoon. Kovaa ja määrätietoista työtä, niin seuraavissa Olympialaissa Koivuranta voi olla jopa mitaleilla. Mies täyttää kesällä 26 vuotta, joten hyppyvuosia on vielä jäljellä mikäli terveys kestää. Mäkihyppy on tietysti herkkä laji, mutta Koivuranta on kuitenkin lahjakas urheilija.

Lievät pettymykset

1. Roope Tonteri
-Myönnetään että Tonteri kärsi erittäin paljon loukkaantumisista ennen kisoja, mutta slopestylen karssinnoissa tulleet hyvät pisteet antoivat ainakin minulle viitteitä siitä että hyvään sijoitukseen voisi olla mahdollisuuksia. Noh, ilmeisesti se kisakunto ei vielä ollut niin hyvä ja mies ei ehtinyt toipua tarpeeksi.

2. Peetu Piiroinen
-Oikeastaan samat sanat kuin Tonterin kohdalla, sillä hänelläkin oli loukkaantumisia alla. Slopestylen hyvin sujunut karsinta nosti tässäkin tapauksessa odotuksia, mutta kilpailu ei sitten sujunut niin hyvin. Lisäksi ihmetyttää vieläkin se vetäytyminen half-pipen kilpailusta, sillä siellähän miehellä olisi ollut puolustettavana se hopeamitali.

3. Kaisa Mäkäräinen
-Monien mielestä varmaan jopa pahakin pettymys, mutta itse en ole niin ankara. Mäkäräinen on tainnut olla neljä (tai viisi) kertaa tällä kaudella palkintopallilla ja edellisestä osakilpailuvoitosta on aikaa liki kaksi vuotta, joten siihen nähden Mäkäräisen yhdeksäs sija normaalimatkalla ja kuudes sija yhteislähdössä olivat ns. normisuorituksia, mutta vastaavasti 30. sija pikakilpailussa ja takaa-ajon 16. sija olivat pettymyksiä. Lisäksi mitaliin olisi ollut kaikki eväät hiihtovauhdin puolesta, mutta kun se ammunta sakkasi tälläkin kertaa siinä pystyammunnassa, niin kyllä se lievän miinusmerkin puolelle kallistuu.

4. Matti Heikkinen
-Kyllä "Happoa" kohtaan oli jonkinlaisia odotuksia, mutta oli yllättävän vaisu. Tämän kauden kisakunto ei toki ole ollut paras mahdollinen, mutta silti vaisut sijoitukset taittavat kokonaisarvosanan miinuksen puolelle. Paras henkilökohtainen sijoitus 15. joka tuli 50 kilometrin vapaan hiihtotavan kisassa, ja itse asiassa näissä kisoissa näytti sille että perinteisen taitajana tuo vapaa olisi kulkenut paremmin.

5. Tanja Poutiainen
-Mietin pitkään että listaanko Poutiaisen tuonne "omalle tasolle", jätänkö kokonaan listaamatta vai laitanko tähän. Päätin laittaa nyt tähän, vaikka olihan Tanjan kohdalla taustalla se paha loukkaantuminen viime kaudelta. Puhui kuitenkin mitalista joka sinänsä on rohkeaa, mutta jäi siitä kyllä harmittavan paljon ja ei pystynyt jotenkin antamaan ihan kaikkeaan kilpailusuorituksissa. Todennäköisesti viimeiset Olympialaiset, ja olisihan se voinut vähän paremmin päättyä. Uralta on toki paljon meriittejä, mutta ne eivät varmasti Tanjaa itseäänkään lämmitä tällä hetkellä. Kiitos näistä kisoista kuitenkin Tanja, olit aina kova arvokisaurheilija.

Isot pettymykset

1. Naisten jääkiekkomaajoukkue
-Ainoa listattu asia tässä tekstissä, joka on oikeasti se ykkönen. Pahin suomalaisfloppi näissä kisoissa, ja tämä etenkin sen vuoksi että odotuksissa oli se mitali. Kisat alkoivat ihan hyvin kun joukkue haastoi tiukalla puolustuspelillä ylivoimaiset Kanadan ja USA:n, mutta tämän jälkeinen haparointi Sveitsiä vastaan ja lopulta tappio Ruotsille puolivälierissä nostivat tämän joukkueen pahimmaksi pettymykseksi. Ehkä joukkue luuli käytännössä kävelevänsä mitalipeleihin, mutta karu realismi iski vasten kasvoja ja joukkue joutui pelaamaan sijoitusotteluita jostain hälläväliä tuloksista.

2. Riitta-Liisa Roponen
-Ehkä ne isoimmat risut menevät Roposen sijaan Suomen joukkueen valitsijoille, kun Roponen otettiin mukaan "spesialistiksi" vain ja ainoastaan vapaan hiihtotavan 30 kilometrin kisaan. Ei siis kuulunut edes viestijoukkueeseen, sai harjoitella kisoja varten ensin kolme viikkoa viimeistelyleirillä ja kaksi viikkoa vielä paikan päällä, ja kaiken piti olla kunnossa kolmenkympin kisaa varten. Tuloksena sija 26 ja hävisi jokaiselle suomalaiselle selkeästi, vaikka Roponen on näistä ainoa jota pidetään jonkinlaisena vapaan hiihdon osaajana. Mahdollisesti viimeiset arvokisat, ja jos näin oli niin kiitos ja näkemiin.

Pettymysten joukkoon olisi voinut nostaa myös esim. ski-cross laskija Jouni Pellisen, mutta kyseinen laji on sellaista arpapeliä sen luonteensa takia etten nyt sen enempää ala lynkkaamaan. Lajissa ei ilmeisesti ole sen isompia ennakkosuosikkeja, vaan silloin olet aika vahvoilla jos pysyt pystyssä.

Sellaista. Viisi mitalia siis Suomeen tuli, ja luonnollisesti mitalistien osalta löydettiin ne isoimmat onnistujatkin. Hyvää kehitystyötä tapahtui myös muutaman muun urheilijan kohdalla (Lähteenmäki, Koivuranta, Herola), joten heillä on nyt hyvä pohja lähteä tuleviin koitoksiin näiden nykyisten menestyjien rinnalle. Tinkimätön työ ja kurinalainen harjoittelu, niin sillä tavalla Suomi voi nostaa mitalimääriään jatkossa talviolympialaisissa.

No niin, nyt on pieni loppuyhteenveto vedetty. Talviolympialaisia odotellaankin sitten seuraavat neljä vuotta, ja silloin ollaankin Etelä-Korean Pyeongchangissa. Välissä on luonnollisesti Rio de Janeiron kesäolympialaiset vuonna 2016, sekä kahdet pohjoismaisten hiihtolajien MM-kilpailut, kolmet ampumahiihdon MM-kilpailut, kahdet alppihiihdon MM-kilpailut sekä tietysti vuosittaiset jääkiekon MM-kilpailut. Ja onhan niitä talviurheilulajeja näiden lisäksikin erittäin paljon, mutta tässä nyt varmasti ne suomalaisia eniten kiinnostavat.

Kiitoksia myös Sotshille, hienot kisat onnistuitte järjestämään, vaikka niitä pieniä kysymysmerkkejä ja varjoja olikin. Television katselijoille nämä eivät tietystikään mitenkään näy, joten siinä mielessä en löydä moitittavaa. Ja onhan siellä nyt kisapaikat valmiina, joten miksei siellä suunnalla voisi järjestää talviurheilukisoja jatkossakin.

Hienot kisat jälleen kerran.