Ring Of Honor

Kaikkea yleistä showpainiin liittyvää. Yritetään kuitenkin pysyä asiallisessa keskustelussa.
Show_Stopper
Viestit: 1353
Liittynyt: Pe 15.09.2006 15:46
Paikkakunta: Tampere

Re: Ring Of Honor

Viesti Kirjoittaja Show_Stopper » Ti 18.12.2012 22:48

smarkside.com | foorumi

"I was just the right gay guy, at the right place, at the right time."
- Hulk Hogan
JDub kirjoitti:Cock_Sucker sopisi kyllä sinulle paremmin..

Jack DiBiase
Moderaattori
Viestit: 3817
Liittynyt: Su 18.04.2004 14:52

Re: Ring Of Honor

Viesti Kirjoittaja Jack DiBiase » Ke 19.12.2012 17:10

Merovingi kirjoitti:ROH on unohtanut sanan "show" showpainista. Se yrittää olla jotain pseudo-MMA:ta eikä showpainia.
Mikä "showpaini"? Ja missä kohtaa ROH on tuollaista edes mainostanut?
WE BACK YA'LL?!

Hellhound
Viestit: 298
Liittynyt: Ti 21.06.2011 20:16

Re: Ring Of Honor

Viesti Kirjoittaja Hellhound » To 20.12.2012 19:21

Ring Of Honor Presents Final Battle 2012:Doomsday On Pay Per View:

Tuli sitä yksi ROH iPPV vielä tänä vuonnakin katsottua Final Battlen muodossa.

1. Roderick Strong vs. Michael Elgin

- Hyvä openeri, vaikka Strong ei mitään suosikkejani ole. Elgin taas on yksi niitä ROH:in mielenkiintoisimpia hahmoja. Painillisesti oikein hyvää menoa mihin mahtui muutama isompikin liike.
Spoiler: näytä
Voittaja valinnasta täytyy kyllä antaa isoa keskisormea ROH:in bookkaustiimin puoleen. ROH se ei sitten osaa ikinä pushata niitä vähänkään mielenkiintoisia hahmoja. En ihmettelissi kyllä yhtään, jos Elgin olisi yksi niistä huhutuista painijoista, jotka haluaa yrittää ensi vuoden alussa onneaan muissa promootiossa
Arvosana:***½

2. Jay Lethal vs. Rhino

- Jee. ROH on taas päättänyt käyttää Rhinoa, joka onkin yksi karismaattisimmista ja mielenkiintoisimmista nimistä, jota ROH aika ajoin käyttää. Tällä tuli laitettua, jopa pieniä ennakko odotuksia, mutta valitettavast ottelu ei yltänyt ihan haluamallani tasolle. Ei tämä silti mitenkään huono matsi ollut ja muutamat oikein nätit liikkeet nähtiin. Steve Corino oli viihdyttävä selostamossa.
Arvosana:***+

3. R.D. Evans vs. Prince Nana

- Kaksi talenttia, jotka pääasiassa toimii managereina. Tosin on kumpikin näistä joskus paininutkin, mutta ei se tätä onnistunut pelastamaan. Täysin toissijainen ottelu, joka tuntui täysin filleriltä, vaikka tätä olikin TV:ssä rakennettu.
Arvosana:**½

4. WGTT vs. Rhett Titus & BJ Whitmer

- Ottelu käytiin NYC Street Fight säännöillä, joten vuodenajan mukaisesti aseina käytettiin jouluisia esineitä kuten joulukuusi ja karkkitankoja. Ihan kivaa HC-menoa ottelussa nähtiin, vaikka ei tässä mitään kovin erikoista nähty lopetusta lukuunottamatta. Lopetus olikin aika kivuliaan näköisiä. Mitäköhän Haasille nyt käy, kun Shelton on saanut vapautuksensa ROH:ista?
Arvosana:***+

5. Mike Bennett vs. Jerry Lynn

- Lynnin viimeinen ottelu ROH:in nimissä. Ihan kivaa menoa, vaikka noudattikin monia samoja temppuja kuin aiemmat Bennettin ottelut. Ihan kiva filleri tähän väliin. Ottelun jälkeen nähtiin Lynnin promo.
Arvosana:***

6. The American Wolves vs. Kyle O'Reilly & Bobby Fish

- Ennen ottelua nähdyssä Recapissa nähty Kylen promottaminen oli kyllä hirveintä mitä olen koskaan kuullut. Itse matsi oli hyvää painia, vaikka ei näistä ottelijoista kukaan varsinaisesti kiinnosta. Pahimmilta Daveyn no sellaamisilta tosin säästyttiin. Tässä vaiheessa rupesi ROH:in totisuus tekemään tehtävänsä iski pieni uupumus tapahtumaa kohtaan.
Arvosana:***+

7. Matt Hardy vs. Adam Cole

- Matt Hardy teki ROH debyyttinsä tässä tapahtumassa tv-mestari Adam Colea vastaan, mutta mestaruus ei ollut panoksena. Ihan katsottava ottelu, josta parhaiten jäi mieleen Mattin tekemä Side Effect kehänreunan päällä. Lopetuksesta voisi päätellä, että Matt Hardy on jäämässä ROHiin pidemmäksikin ajaksi.
Arvosana:***

8. S.C.U.M. vs. The Briscoes vs. Caprice Coleman & Cedric Alexander

- Tässä vaiheessa mielenkiinto oli kyllä jo täydellisesti Main Eventissä, mutta kyllä tämä silti oli ihan toimiva joukkue mättö.
Spoiler: näytä
Miksi h****tissä Briscoet voitti taas ne mestaruudet? Tämä olisi voinut olla hyvä paikka pushata C & C:tä, jotta olisi saatu täysin tuoreet mestarit.
Arvosana:***

9. Kevin Steen vs. El Generico

- Illan main eventissä käytiinkin Steenin ja Genericon ikuisuusfeudin vissiin toinen Tikapuu Sota, vaikka aiempi taisikin olla nähty PWG:ssä. Hyvää menoa tämäkin oli, vaikka on näiltä kahdelta parempiakin kohtaamisia nähty. Isoja spotteja nähtiin monia, mutta parhaiten mieleen jäi mieleen lopetus, joka olikin yksi tämän vuoden parhaita spotteja. Hyvä main event tällä tapahtumalle.
Arvosana:****

Arvosana
Bigger pain, Bigger jar, Bigger pills!!!

♫Sky is blue and all the leaves are green.
My heart's as full as a baked potato.
I think I know precisely what I mean,
When I say it's a shpadoinkle day!♫

Jack DiBiase
Moderaattori
Viestit: 3817
Liittynyt: Su 18.04.2004 14:52

Re: Ring Of Honor

Viesti Kirjoittaja Jack DiBiase » To 20.12.2012 21:56

Hellhound kirjoitti:Matt Hardy teki ROH debyyttinsä tässä tapahtumassa
Näinkö uusia faneja täältä löytyy? :?

C'mon, kyseessä oli sentään vuoden kuumin wrestling tarina aikoinaan.
WE BACK YA'LL?!

Hellhound
Viestit: 298
Liittynyt: Ti 21.06.2011 20:16

Re: Ring Of Honor

Viesti Kirjoittaja Hellhound » To 20.12.2012 22:15

Jack DiBiase kirjoitti:
Hellhound kirjoitti:Matt Hardy teki ROH debyyttinsä tässä tapahtumassa
Näinkö uusia faneja täältä löytyy? :?

C'mon, kyseessä oli sentään vuoden kuumin wrestling tarina aikoinaan.
Noh, ROHia en ole katsonut kuin jostain HDNet ajoista lähtien. Ekat painit katsonut joskus n. 12 vuotta sitten, mutta muutaman kerran on tullut pidettyä pidempiäkin taukoja. Eli luultavasti Matt on sitten käynyt Lita/Edge draaman potkujen aikana, jolloin en seurannut painia. En kyllä huomannut, että selostajat olisi mitään Mattituden aiemmista seikkailuista maininnut. Tosin sen verran monotonisia nämä ROH:in selostajat ovat, että on ihan saattanut mennä vain ohi.
Bigger pain, Bigger jar, Bigger pills!!!

♫Sky is blue and all the leaves are green.
My heart's as full as a baked potato.
I think I know precisely what I mean,
When I say it's a shpadoinkle day!♫

Saimou
Moderaattori
Viestit: 1459
Liittynyt: Ke 10.11.2004 22:51
Paikkakunta: Vasa

Re: Ring Of Honor

Viesti Kirjoittaja Saimou » Pe 04.01.2013 09:36

PPV-ranking-projekti "velvoitti" katsomaan ROH:n loppuvuoden show't, kun olin jo alkuvuonna ne mukaan ottanut. Onneksi tarjolla oli vain lokakuun ja joulukuun suuremmat tapahtumat, neljän iPPV:n setti olisi luultavasti jäänyt katsomatta. Seuraavassa siis "ajankohtaisuutensa" vuoksi lyhyt arvio Glory by Honor XI:stä ja päälle hieman tuoreemman shöyn, Final Battlen, mietteet.

Glory by Honor XI (13.10.2012)

Caprice Coleman & Cedric Alexander vs. The Bravado Brothers
Kaksi tylsää tiimiä, jotka saivat minut himoitsemaan kelaamista, selostajatkin vain puhuivat tulevasta main eventistä. Aivan liikaa kestoa ja "eeppisyyttä" näin mitäänsanomattomalle nelikolle. **

Mike Mondo vs. Mike Bennett
En voi vieläkään sietää Mondoa, onneksi yleisökin buuaili. Toivottavasti Cornetten siirtyminen sivuun pääbookkaajan paikalta lopettaa myös hänen "john cenansa" tähdenlennon. **1/2

WGTT vs. Rhett Titus & BJ Whitmer
Tästä ottelusta jäi mieleen kaksi asiaa: se oli mukavaa perus-tagailua ja loppui nopeasti ja yllättävästi. Titus on kyllä rutikuiva hahmo yksinään, ANX-reunion TNA:n puolella olisi paras mahdollinen siirto hänen uralleen, eikä ROH:kaan kaiken järjen mukaan jäisi tätä singles-Rhettiä kaipaamaan. **1/2

Davey Richards vs. Jay Lethal
Kuinka ennalta-arvattava ottelija Richardsin Davey onkaan? Kerrankin äijä otteli midcardissa, mutta ei, sitä samaa väkisin "eeppistä" miljoonan "near fallin" huttua tämä tarjoili kuin Jenkkisuden main event -kahinatkin. Ottelu olisi yltänyt kevyesti vähintään neljään tähteen, mutta koko PPV:n near-fallien määrä ehti nousta punaiselle jo kauan ennen matsin loppua. ROH voisi oikeasti keksiä jonkin muun tehokeinon otteluihinsa kuin "OH MY GOD I CAN'T BELIEVE HE KICKED OUT AFTER THAT 450 SUPER-KICK-SPLASH-PILEDRIVER FROM THE TOP ROPE TO THE APRON", kyseinen keino kun on menettänyt kaiken tehonsa Kunnian Kehässä jo kauan sitten. ***1/2

Rhino vs. Tadarius Thomas
Storylinea edistävä ottelusegment. Ihan ok, mitään ei Tadariuksesta jäänyt mieleen hassun nimen lisäksi. **

Adam Cole vs. Eddie Edwards
Vähän pelotti etukäteen, että aikarajan nostaminen 30 minuuttiin johtaisi joka tapauksessa vanhaan kunnon ROH-bookkauskikan, time-limit draw'n, käyttämiseen. Samoin pelotti, että meno olisi kuin Richards vs. Lethalissa. Näitä ennakkoluuloja vasten ottelu onnistui erinomaisesti. Mukava midcard-mättö, jossa nähtiin sairas DDT apronille. Huomattavasti Richards-Lethalia miellyttävämpi kokonaisuus siis, vaikka tässäkin hairahdettiin välillä rasittavaan non-sellaukseen. ***1/2

S.C.U.M. vs. Briscoes
Ei mitään kommervenkkejä, hyvää tag team äksöniä, ei juurikaan near-falleja tahi non-sellausta. Tätä lisää ROH. ***1/2

Steen vs. Elgin
Kun ennen Steenin ja Elginin main eventtiä on kurkku täynnä non-sellausta ja epäuskottavia near falleja joihin otteluiden kuitenkin tulisi loppua, tietää, ettei lataus ole paras mahdollinen ottelusta nauttimiseen. Yllätyin positiivisesti, kun pystyin tykkäämään huonoista ennakkofiiliksistä huolimatta. Ei se muistettavin tai paras ROH-matsi tälle vuodelle, mutta erinomainen pääottelu silti. Ja Steen'kin pääsi omistamaan kommenteillaan, "this is an ROH PPV so something has to wrong" (esim. syyskuun iPPV:n lähetys oli ollut "vaihteeksi" täydellinen fiasko). :D ****

Kokonaisuutena GbHXI jätti miksatut fiilingit: alakortti oli surkean tylsä, mutta meno parani huomattavasti toiselle puoliskolle.

*** Adam Cole
** Eddie Edwards
* Kevin Steen


Final Battle (16.12.2012)

Koko show'n alussa nähty promovideo järkytti: onko Kevin Steen todellakin ollut niin pienimahainen vain muutama vuosi sitten? :O Muistin äijän aina olleen lihapulla, mutta kyllä vaan "Mr. Wrestling" oli näköjään huomattavasti solakampi versio. Toinen järkytys oli erinomaiseksi selostajaksi muuntautuneen Nigelin puuttuminen tiimistä: äijästä oli näköjään tullut on-screen johtaja Cornetten siirryttyä sivuun, ja selostamossa oli joku väritön sijainen.

Roderick Strong vs. Michael Elgin
Ihan kiva opener, mutta kyllä tältä paljon enemmän odotti. Jotenkin puuttui sellainen veren maku hommasta kokonaan: kuten jo yllä ranttasin ROH tunkee kuolemaan saakka kamppailua liikaakin ihan tavallisiin midcardin mättöihin, mutta tällaiseen pitkän juonikuvion kulminaatioon se olisi ehdottomasti kuulunut. Hellhound kehui Elginin hahmoa, mutta minusta Möykky on todella väritön ja huono face. Katselunautintoani saattoi myös laskea hankkimani huono versio, joka "lagasi" pitkin ottelua (vaihdoin toiseen parin ensimmäisen ottelun jälkeen).
***+

Jay Lethal vs. Rhino
Hienoa nähdä, että TNA:n Black Machismo -aikojen jälkeen värittömyyden suossa rämpineelle Lethalille yritetään rakentaa vähän luonnetta. Monta vuotta tässä menikin jo ihmetellen, että miksi äijästä joskus nuorukaisena niin paljon kohistiin. Hänen vastustajansa sen sijaan on onnistuttu bookkaamaan täysin yhdentekeväksi ja tylsäksi jobberiksi, joten ottelu ei napannut. Next please.
**½

Prince Nana vs. R.D. Evans
Hämmentävä "non-wrestlereiden" ottelu, jossa osapuolet pomppivat vuoron perään suicide diveja. Periaatteessa vähän huono ratkaisu: mitä ihmeellistä todellisten kehäsotureiden loikissa enää on, kun pääasialliset manageritkin ne hallitsevat? Ottelu oli viihdyttävä pieni välipala, ei tehnyt Evansin räikeä hahmo yhtään pahaa kaiken harmauden keskellä.
**½

Street Fight: WGTT vs. Titus & BJ Whitmer
Edellisessä arviossa puhuin Tituksen singles-urasta, mutta nähtävästi joukkue Wärittömän Whitmerin kanssa oli vakinaistettu. Ihan hauska katutappelumättö, jonka loppuspotti näytti kohtuullisen pahalta.
***+

Jerry Lynn (49 years old :shock: ) vs. Mike Bennett
Viihdyttävä ottelu, jota olisi katsonut mielellään pidempäänkin. Taisi tosin Jerryn kunto vaikuttaa ottelun kestoon, tai näin ainakin hänen promoaan tulkitsin. Bennett olisi kyllä enemmän kuin valmis isompiin kehiin, veli.
***+

Tässä välissä nähtiin harvinaista segmenttipainotteisuutta, kun ensin Lynn piti pitkän puheen, sitten nähtiin kuvio Lethalin ja Nigelin välillä, päälle väliajan hypevideot (jotka tosin kelasin) ja sitten toinen puolisko vielä käynnistyi ah niin mahtavan Mike Mondon promolla. Uudenlainen rakenne toimi, sillä se "lepuutti" mukavasti kehätoiminnan välissä. Mondo on kyllä aivan kamala, ja mikäli ROH:lla olisi yhtään pelisilmää, tehtäisiin hänestä heel täysin samalla gimmickillä - se voisi jo toimia.

American Wolves vs. O'Reilly & Fish
Juonikuvio, jossa Edwardsin saapuminen otteluun ei ollut varmaa, hoidettiin huonosti matsin alussa. Kehätoiminta tämän pienen pettymyksen jälkeen olikin sitten oikein nautinnollista, ja Jenkkisusia oli kyllä mukava nähdä pitkästä aikaa. Toivottavasti jatkavat joukkueena, niin saadaan taukoa Richardsin singles-otteluista (ja potentiaalisia MOTYC-joukkueotteluita).
***½

Matt Hardy vs. Adam Cole
Näin Hardyn Mattin nyt ensimmäistä kertaa sitten ikimuistettavan TNA-runinsa, ja jotain merkillistä oli tapahtunut: välissä jossain pimeissä paikoissa käynyt katkera isoveli oli muuttunut ihan Scott Hallin näköiseksi. :O Ja ei siis minkään WWF:n Razor Ramonin, vaan sen 2000-luvulla TNA:ssa esiintyneen alkoholistin. Tämä ulkoinen habitus yhdistettynä nerokkaaseen gimmickiin (ei gimmickiä, vaan Hardyn internet-rooli / "todellinen Matt") toimi todella hyvin, ja ottelu oli luultavasti illan suurin positiivinen yllättäjä. En tiedä, kuinka kauan jaksaisin tätä MH:ta katsella, mutta tämän yhden ottelun ajan hän tuntui todella löytäneen paikkansa ROH:n keskikortin vihattavimpana heelinä.
***+

Tag titles: S.C.U.M. vs. Briscoes vs. Coleman & Alexander
Joukkuemestaruusottelu jatkoi koko show'n yleistä linjaa: ihan ok, muttei mitään ihmeellistä. En tiedä oliko sattumaa, mutta near-fall-tykitystä oli koko PPV:ssä vähemmän kuin edeltäneen vuoden keskimääräisessä main eventissä. Alakortissa se toimi, mutta tässä olisi kyllä kaivannut jotain messevämpää loppua. Ottelu oli nopeasti ohi, ja mestaruusvaihdos ei tuntunut yhtään miltään.
***+

World Title, Ladder War IV: Steen vs. El Generico
En ole tätä ikuisuusfeudia juurikaan seurannut (sen alkuaikoina en katsonut ROHia lainkaan, enkä myöskään ole nähnyt sen jatkumoita muissa promootioissa), joten tällä ottelulla oli täydet mahdollisuudet lyödä minut ällikällä. En sitten tiedä oliko tästä bookattu historian painolastin vuoksi erilainen ottelu kuin odotin, mutta suureksi pettymyksesi tämä osoittautui. Hidastempoinen ottelu, joka tuntui etenkin lopussa vain siirtyvän spotista spottiin ja maaginen flow oli pahasti kateissa. Ehkä minusta olisi tuntunut samalta, mikäli ensimmäinen näkemäni Styles vs. Daniels olisi ollut tältä vuodelta... Illan paras ottelu päräyttävällä loppuspotilla, mutta tässä tapahtumassa siihen ei vaadittu ihmeitä.
****-

Kokonaisuutena todella tasainen tapahtuma, mutta samalla melko unohdettava, kun koko ajan pysyttiin siinä turvallisessa kolmessa lumihiutaleessa. Saattaapi olla, että tänä vuonna ROH:n katselu jää taas vähemmälle: näkeehän siellä uusia talentteja, mutta kun intressejä on monia, jää puolittaiselta pakkopullalta tuntuva ammattilaispaini nopeasti pois to-do-listalta.

*** American Wolves
** Jerry Lynn
* Matt Hardy

Krizski
Viestit: 1226
Liittynyt: Ma 24.10.2011 18:58
Paikkakunta: Koskenkorva/Savonlinna

Re: Ring Of Honor

Viesti Kirjoittaja Krizski » Ke 27.02.2013 14:49

Kuva
Frontier Fieldhouse, Chicago Ridge, Illinois
Nyt lauantaina Ring Of Honor tarjoaisi iPPV:n 11th Anniversary Shown. Kuinkas moni meinaa tsekata tämän tapahtuman? Itse en kovinkaan paljon ROH seuraa, mutta jos sitä kokeilisi nyt aloittamaan tämänkin seuraamisen. Alla tuleva cardi!

11th Anniversary Show 02.03.2013

ROH World Championship
Kevin Steen (c) vs Jay Lethal
ROH World Tag Team Championship
The Briscoe Brothers vs Kyle O'Reilly and Bobby Fish
ROH World Television Championship
Adam Cole (c) vs Matt Taven w/Trurh Martini
Tag Team Match
The American Wolves (Eddie Edwards and Davey Richards) vs The Forever Hooligans (Rocky Romero and Alex Koslov)
2 out 3 Falls Match/Truth Martini banned from ringside
Michael Elgin vs Roderick Strong
No Holds Barred Match
BJ Whitmer vs "The Outlaw" Charlie Haas
Tag Team Match
Caprice Coleman and Cedric Alexander vs S.C.U.M. (Jimmy Jacobs and Steve Corino)
Six Man Mayhem Match
ACH vs Adam Page vs Mike Sydal vs QT Marshall vs Silas Young vs Tadarius Thomas
The Krizski Twitterissä
The Krizski Youtubessa
The Krizskin pelistriimejä Twitchissä

Diaryni:
WWE by Krizski viewtopic.php?f=5&t=7422

Uuden WWE PPV-veikkauksen ylituomari!
Vuoden 2013 kehittynein!!

MutiM
Viestit: 389
Liittynyt: To 28.07.2005 10:44

Re: Ring Of Honor

Viesti Kirjoittaja MutiM » Su 03.03.2013 23:12

Uusi SCUM vaikuttaa ihan jännältä.
You asked if I'd be anyone from history, fact or fiction, dead or alive:
I said "I'd be Tony Cascarino, circa 1995".

Hellhound
Viestit: 298
Liittynyt: Ti 21.06.2011 20:16

Re: Ring Of Honor

Viesti Kirjoittaja Hellhound » Ma 04.03.2013 23:02

Kuva

Ring Of Honor Presents 11th Anniversary On PPV:

Vuoden ensimmäinen ROH PPV:kin on nyt siis käyty. Viime vuonna ROH:in tarjonta ei hirveästi napannut, mutta saas nähdä onko uusi vuosi tuonut uusia kujeita tämän promootion arsenaaliin. Hyvää 11-vuotis syntymäpäivää ROH.

1. ACH vs. Adam Page vs. Mike Sydal vs. QT Marshall (w/RD Evans) vs. Silas Young vs. Tadarius Thomas

- PPV aloitettiin Six Man Mayhemillä, joka sisälsi hieman vähemmän tunnettua Indy-talenttia kuin ROH:ilta on totuttu näkemään. Itselleni tästä joukkiosta oli tuttuja QT Marshall, jonka näin ROH:n TV-ohjelmassa viime vuonna, Mike Sydal, joka on Evan Bournen pikkuveli ja ACH, joka on Resistance Prossa otellut viihdyttävän ottelun Harry Smithin kanssa. Painillisesti tämä oli aika high flying pitoista nopeaa, mutta ilmavaa spottailua ja ne muutamat liikkeet, kuten Alabama Slam ja Stunner toivat välillä mukavaa vaihtelua. Tämän ottelun suurimmaksi puutteeksi jäi sen täysi tarinattomuus ja uskottavien near fallien puute.
Arvosana:**

2. Caprice Coleman & Cedric Alexander vs. SCUM (Jimmy Jacobs & Steve Corino)

- Seuraavaksi jatkettiin tag team toiminnalla, kun C&C kohtasi Jacobsin ja Corinon SCUMista. Tämä aloitettiin intensiivisesti ja lennokkaasti, kunnes ottelun suurin ottelija eli Corino sai ottelun hallintaan. Liikkeet koostui lähinnä erilaisista high flying-liikkeistä, johon Corino sitten tarjosi vaihtelua teknisemmällä painilla ja erilaisilla Suplexeilla. Kokonaisuudessaan ihan viihdyttävä ottelu, jonka lopetus oli hieno.
Arvosana:**½

3. BJ Whitmer vs. Charlie Haas

- BJ Whitmerin ja Charlie Haasin vihanpito jatkui, kun he tällä kertaa kohtasivat toisensa mies miestä vastaan No Holds Barred Matchissä. Tämä ottelu olikin viihdyttävää brawlauksen, Suplexien ja aseilla mätkimisen sekoittamista. Ottelussa nähtiin myös muutamat oikein onnistuneet spotit. Kokonaisuudessaan ihan hyvä ottelu, vaikka lopetus oli mielestäni hieman tylsä.
Arvosana:***

4. Forever Hooligans (Alex Koslov & Rocky Romero) vs. The American Wolves (Davey Richards & Eddie Edwards)

- Illan toisessa joukkue kohtaamisessa nähtiin New Japan Pro Wrestlingistä tuttu Forever Hooligans kohtaamassa ROH:n The American Wolvesit. Tämä tarjosikin oikein viihdyttävää ja monipuolista painia, jossa nähtiin niin tyylikkäitä high flying liikkeitä kuin hienoja teknisiä Suplexeja tietenkään unohtamatta hyvin toiminutta brawlausta ja näyttäviä tag team-liikkeitä. Kokonaisuudessaan tämä oli oikein hyvä matsi, vaikka mitään kovin mullistavaa ei nähtykkään.
Arvosana:***+

5. Michael Elgin vs. Roderick Strong

- Michael Elgin ja Roderick Strong olivat jälleen toistensa kurkussa kiinni, kun he kohtasivat tällä kertaa toisensa Best Out Of Two Falls Ottelussa. Tämä ottelu aloitettiin hyvin toimineella ketjupainilla, kunnes Elgin onnistui brawlaamisella ja voimaliikkeillään saamaan ottelun haltuunsa. Tämä ottelu sekoittelikin onnistuneesti niin brawlaamista, teknistä painia kuin myös tehokkaita voimaliikkeitä. Muutama yllättäväkin hetki nähtiin, joista parhaiten jäi mieleen Roderick Strongin Sit Down Powerbomb. Kokonaisuudessaan oikein hyvä ottelu.
Arvosana:***½

6. Adam Cole (c) vs. Matt Taven (w/Truth Martini) For The ROH World Television Title

- Adam Cole sai vastaansa ROH:in Top Prospect turnauksen voittajan ja Truth Martinin uuden asiakkaan Matt Tavenin. Tämä ottelu tarjosikin monipuolista ja vauhdikasta painia. Parhaiten tästä jäi mieleen ottelussa nähdyt monet Suplexit ja Adam Colen tekemä Figure Four Leg Lock. Tämä olikin oikeastaan pieni yllätys, koska en ihan näin hyvää ottelua kummiskaan odottanut, vaikka Adam Cole taitava kaveri onkin. Tavenkaan ei ollut yhtään hassumpi painija, joten hyvän matsinhan he lopulta saivat kasaan.
Arvosana:***+

7. The Briscoes (Jay Briscoe & Mark Briscoe) (c) vs. redDRagon (Bobby Fish & Kyle O'Reilly) For The ROH World Tag Team Titles

- Illan kolmannessa joukkue ottelussa nähtiin ROH:n joukkuemestarit eli The Briscoesit, jotka saivat vastaansa Bobby Fishin ja Kyle O'Reillyn koostaman RedDragonin. Paini oli monipuolista ja viihdyttävää. Taas nähtiin tyylikkäitä Suplexeja, muutamat hienot tag team liikkeet ja suosikki hetkekseni noussut spotti, jossa muistaakseni Fish heitti toisen Briscoeseista kehän apronilta lattialla Exploder Suplexilla. Tykkäsin myös siitä kuinka järkevästi RedDragon teloi toisen Briscoen jalkoja. Kokonaisuudessaan hyvä joukkue ottelu.
Arvosana:***+

8. Kevin Steen (c) vs. Jay Lethal For The ROH World Title

- PPV:n main eventtinä nähtiin Kevin Steenin ja Jay Lethalin välinen maailmanmestaruusottelu, jossa tunnelmaa riitti. Painillisesti tässä nähtiin hyvää brawlausta, jota sitten maustettiin kaikella voimaliikkeistä, näyttäviin suplexeihin ja niistä toivoa täynnä oleviin loikkiin. Myös ottelussa nähty F-5 pöydänläpi spotti oli oikein viihdyttävä lisä tähän otteluun. Ottelun near fallit olivat myös oikein hyviä ja uskottavia. Kokonaisuudessaan tämä ottelu oli erinomaista painiviihdettä, jossa nähtiin tyylikkäitä liikkeitä ja voittajaa sai oikeasti jännittää. Hellhound suosittelee.
Arvosana:****

Main eventin jälkeen nähtiin vielä aivan loistava segmentti liittyen SCUM kuvioon. Tämä segmentti onnistui hyvin herättämään täysin uutta mielenkiintoa ROH:in jo jonkin aikaa tylsältä vaikuttanutta tuotetta kohtaan. Painillinen anti PPV:ssä oli myös hyvää. Näkisin tämän PPV:n askeleena parempaan suuntaan ROH:ilta, mutta kyllä tässäkin PPV:ssä oli vielä selvästi nähtävissä ne ongelmat, jotka saivat mielenkiinnon tuotetta kohtaan vähenemään aikaisemmin. Arvosana 7½.
Bigger pain, Bigger jar, Bigger pills!!!

♫Sky is blue and all the leaves are green.
My heart's as full as a baked potato.
I think I know precisely what I mean,
When I say it's a shpadoinkle day!♫

Show_Stopper
Viestit: 1353
Liittynyt: Pe 15.09.2006 15:46
Paikkakunta: Tampere

Re: Ring Of Honor

Viesti Kirjoittaja Show_Stopper » Su 07.04.2013 00:23

En seuraa ROHia enää kuin näennäisesti, mutta siis.

Super Duper Cardin tuloksia spoilaten:
Spoiler: näytä
Oho, Jay Briscoe. I ain't even mad. Ihan siisti yllättäjä, varsinkin kun mies on ollut se pakollinen välihaastaja joka ikisellä kaudella ja voittosaldo mestaria vastaan sellainen joku hassu 0-100.
smarkside.com | foorumi

"I was just the right gay guy, at the right place, at the right time."
- Hulk Hogan
JDub kirjoitti:Cock_Sucker sopisi kyllä sinulle paremmin..

MR.Off Topic
Viestit: 3971
Liittynyt: Ke 22.08.2007 17:34
Paikkakunta: GODLAND

Re: Ring Of Honor

Viesti Kirjoittaja MR.Off Topic » Su 07.04.2013 19:41

Show_Stopper kirjoitti:En seuraa ROHia enää kuin näennäisesti, mutta siis.

Super Duper Cardin tuloksia spoilaten:
Spoiler: näytä
Oho, Jay Briscoe. I ain't even mad. Ihan siisti yllättäjä, varsinkin kun mies on ollut se pakollinen välihaastaja joka ikisellä kaudella ja voittosaldo mestaria vastaan sellainen joku hassu 0-100.
Kattelin tuon tapahtuman ja oli kokonaisuudessa melko hyvä. Ei kyllästyttäny taikka vituttanu missään välissä eikä tuo liian kuivaa "pro wrestling" fiilistä tullut. SCUM on kehittynyt suurehkosti ja kuvio edennyt aika paljolti. Matt Hardy on selvästi löytänyt paikkansa ja Corinon ja miehen kemiat tuntuivat jokseenkin pelaavan yhteen. Yhtään neljän tähden matsia ei nähty, jos main event semmoinen ei ollut, sitä kun en nyt jaksanut katsoa, koska tiesin lopputuloksen. Mielenkiintoisimpia matseja oli Elgin/Lethal, American Wolves/ReDragon ja Roderick Strong/Karl Anderson. Jokainen onnistui olemaan omalla tavallaan hyviä matseja ja tuota joukkuekoitosta suosittelen varsinkin striking wrästlingistä tykkääville.

Show Stopperille sanottakoon, että tuota main eventtiä rakennettiin puoliajalla näyttämällä mainitsemiasi häviöitä.
GOD OF ALERT Heeelp meee

Tajunnan Rakennelmia

MR.Off Topic
Viestit: 3971
Liittynyt: Ke 22.08.2007 17:34
Paikkakunta: GODLAND

Re: Ring Of Honor

Viesti Kirjoittaja MR.Off Topic » Ma 05.08.2013 10:06

Hieman ROH:ta tuli katsottua tuossa viime viikonloppuna. Tapahtuna toimi Reclamation Night 1 & 2, jonka iso juttu nyt oli, että SCUM on saanut lähtöpassit ja nyt on jälleenrakennuksen aika. Tuota juttua jonkun verran tuotiinkin esille tapahtuman aikana Nigelin puututtua muutamaan sekaantumiseen ja välillä matseissa nähtiin toista tuomaria kehänulkopuolella ynnä muuta tämmöstä. Loppuen lopuksi melko perus indytapahtumia.

Ilta alkoi Adreline RUSHin eli ACH ja TaDarius Thomasin tiimin matsilla #PartyBoysseja vastaan, joka sen sijaan koostui Evan Bournen veljestä Matt Sydalista ja Kevin Kellyn puheista päätellen Justin Gabrielin veljestä, jonka nimeä en muista. ACH ja TaDariuksesta on tullut melkoisia yleisön suosikkeja ja muutaman heidän matsejaan nähneenä en ihmettele. ACH tarjoaa salamannopeaa melko perinteistä pro wrestlingiä, mutta paino sanalla salamannopeaa. Erittäin nopea kaveri. Miehessä on myös sellaista ehkä jopa geneeristä mustan miehen ylimielistäkarismaa ja nimenomaan kehässä. TaDariuksesta erikoisen tekee miehen capoeira tyyli ja hänen potkunsa ovatkin useimmiten herkullista katseltavaa. Miehen saadessa vielä enemmän perinteistä painia arsenaaliinsa saattaa miehestä tullu isokin nimi. PartyBoyssit oli sen sijaan erittäin epävalmis tiimi ja botchaili paljon ja niitä kiusallisia hetkiä nähtiin jonkin verran. Jälkinmäisellä tiimillä on erittäin paljon kehittymisen varaa. **+

Seuraavaksi saatiin hieman Women of Honor äksöniä MsChieffin ottaessa yhteen Athenan kanssa. Jälkinmäinen oli uusi tuttavuus minulle, mutta paljastui matsin aikana olevan melko energinen ja taitavakin ebonywrästler! Nainen omasi myös jonkinmoisen ghettoperseen Cocan sanoin. Matsi ei ollut mitenkään erikoinen. Tempo oli aika hidas ja MsChief hallitsi ottelua suuremmilta osin. Athenalta ihan viihdyttävää settiä ja aiemmin jo yleisellä puolella mainitsemani O-Face -liike on jotain upeaa. Ihan jees, mutta parempia matseja ollaan nähty WWE:n, että TNA:n puolella naisissa. **

Ilta jatkui BJ Whitmerin ja Michael Bennettin matsilla. Kyllä Michael, ei Mike Bennett. "Prodigy" -nimi on nyt tippunut sekä Bob Evans valmennustiimistä. Mariah Kanellis on nyt Michaelin ohjaimissa kiinni, yksi mainittuna puhutaan kikkelistä, hihih 8-[ . BJ Whitmer sen sijaan on TNA:n oma Chris Benoaa. Ihan mielenkiintoista ottelua ja matsissa sinänsä ei ollut mitään vikaa. Ei kuitenkaan yllä Bennettin parhaisiin tai Whitmerin parhaisiin vaan oli erittäin perusmatsi. Tärkein asia oli, että Kanellista ajettiin nyt olemaan se Bennettiä määräilevä ringside horatsu Bob Evansin sijasta. Ilta kakkosella tästä nähtäisiin isompi esimerkki. ***

Kyle O'Reilly ja Eddie Edwards olivat sitten vuorossa ja tältä ottelulta jo tiesi melkein mitä oli luvassa. Yllätykseni tämä toimi tälläkertaa myös niin hyvin, että yleisö syttyi tuleen ja itse nautin aika hiton paljon. Ei varmaan pitäisi sanoa, että yllätyin, koska tiedän molemman painijan todella hyvin ja tähän heillä on todellakin potenttiaalia. Se, että nyt annettiin 20 minuuttia aikaa ja miehet painoivat alusta loppuun täysillä oli pieni yllätys. Mainitaan nyt, että ottelu sisältää teknistäpainia, jota maustaa suuresti lyönnit, potkut, polvet, ynnä muut, jotka kuuluvat molempien tyyliin. Choppi h****tti tämä ottelu myös on. ****

Tommasso Ciampa ja Rhino ottivat yhteen sitten tämän jälkeen. Rhinon kai jokainen tietää ja tuntee, mikä on miehen tyyli ja sitä tässä saatiin. Ciampa on mielestäni kehittynyt aivan helvetisti ensi näkemästä. Kaverissa alkaa olemaan potenttiaalia ja pystyy varmasti aivan huippumatseihin, kun vastassa on toinen hyvä ottelija. Tässä ottelussa oli varsin toimivaa rymistelyä, mitä isoilta miehiltä voi odottaakin. Lopetus toimi ja sitä rakenneltiin koko ottelun ajan. ***+

Kevin Steen ja paluunsa ROH:n tekevä Silas Young ottelivat jopa melko lyhyeksi jääneen matsin. Silas näytti juuri siltä, mitä hänen gimmickinsä pisti odottamaan eli "Last real man in pro wrestling". Aika normaali Steen matsi tämä oli, mutta Young toi kyllä oman piristeensä yllättäen tekemällä muutamia liikkeitä, joita osaisi odottaa hieman pienemmältä mieheltä, mutta ei Silas Youngilta. Ei mitään erikoista vaan tällainen ihan mukava täytematsi. ***

Seuraava ottelu oli hieman erikoinen. Sitä mainostettiin Four Corner Survivina, mutta päätyi olemaan pelkkä Four Corners ottelu. Minulla on pienoinen ongelma kyseisen matsityypin kanssa, koska siinä periaatteessa saisi olla ainoastaan kaksi herraa aina kehässä ja kaksi laidalla odottamassa tagausta otteluun sisälle. Ottelutyyppi toimii, kun kyseessä on eliminointisäännöt, mutta ei näin yhen pinfallin ratkaisulla. Ottelijat olivat kuitenkin Matt Taven, Michael Elgin, Adam Cole ja Jay Lethal. Aikaa annettiin tarpeeksi, ensimmäisenä mainittu Matt Taven tuntui ensimmäistä kertaa sopivansa noiden kolmen muun joukkoon ja ottelun hajotessa käsiin tästä tuli erittäin nautinnollista. Ehdottomasti yksi tapahtuman matseista, jota voin suositella katsottavaksi. ****-

Main eventtinä nähtiin Davey Richards ottamassa yhteen Bobby Fishin kanssa. Itse olin tyytyväinen main eventtiin, vaikka lopetus oli melkoisen huono. Ennen sitä kuitenkin tarjoiltiin hyvästä loistavaan painiin. Tämä oli hieman enemmän teknisempi ottelu kuin aiempi Edwards/O'Reilly, mutta sen sijaan vähemmän intensiivinen. Samantyyppiset ottelijat hieman samantyyppinen matsi myös. Lopetuksesta kuitenkin miinusta ja tosiaan Edwards/O'Reillyssa oli hieman tiiviimpi tunnelma. ***½

Kokonaisuudessa ihan katsomisen arvoinen iltama. Night 2 saa oman tekstinsä sitten, kun saa, jos saa ollenkaan. Katsotaan nyt.
GOD OF ALERT Heeelp meee

Tajunnan Rakennelmia

MR.Off Topic
Viestit: 3971
Liittynyt: Ke 22.08.2007 17:34
Paikkakunta: GODLAND

Re: Ring Of Honor

Viesti Kirjoittaja MR.Off Topic » Ke 25.12.2013 19:44

Wrestlingtooni ain't over yet ja tällä kertaa Offarin tarkan syynäyksen alla on Ring Of Honorin nykymeno. Tarkka syynäys ei ole tälläkään kertaa kovin tyrmäävä, sillä ROH tarjosi odotettettua laadukkaamman shown ja osoitti suurta potenttiaalia. Aikaisemmin itseni on tuotteen parista pois vienyt lievä ylitarjonta wräslingin osalla sekä ROH:n jopa ahdistavaksi edennyt "This is pro wrestling" -asenne. Mitä tuolla tarkoitan on, että ROH vain otti koko homman liian vakavasti vuonna 2012 sekä myös herran vuonna 2013. Final Battle 2013 kuitenkin päätti vuoden kunniakkaasti.

Ilta aloitettiin Adam Pagen ja erittäin vihatun Matt Hardyn ottelulla. NYCin yleisö oli kerrassaan "hostile" Hardyn Masaa kohtaan, joka osaltaan paransi ottelua. Page suoriutui hyvin, mutta miehellä on ongelmansa, joka suorasti ilmaistuna on, että hän näyttää sekä painii kuin geneerinen indyjanteri #131. Toki mies heitti hienon shooting starin matsissa ja on muutenkin keskimääräistä parempi painija, mutta samalla mieheltä puuttuu persoonallisuus. Matt Hardylta ei persoonallisuutta puuttunut ja vaikka mies on jo hiukahkon kankea kehäesiintyjä sain minä ainakin revittyä ottelusta viihdettä.

"The Last Real Man In Pro Wrestling" Silas Young otti yhteen Briscoen pienemmän veljen kanssa eli Markin. Ottelussa oli strap -stipulaatio ja sanon suoraan, että tämä oli paras Youngin esiintymisistä, jonka olen nähnyt. Tämä on myös itselleni mieluinen käänne miehen urassa, sillä tykkään gimmickistä paljon ja mies sopii lookkinsa puolesta siihen täydellisesti. Kovasti toivon, että ROH juoksee tämän gimmickin kanssa. Mark teki sen, mitä häneltä odotettiin ja toi sopivan vastuksen Youngille. Strap-ottelu toimi stipulaationa hyvin ottelussa ja sitä käytettiin hyvin hyödyksi. Hieman parempi ottelu kuin edellinen ja kaikinpuolin positiivinen yllätys, kun en ole vielä oikein tykästynyt strap-stipulaatioon. Tässä se kuitenkin toimi.

Illan paras ottelu tuli yllättäen kolmantena. Bucksit ovat tällä hetkellä viihdyttävimmät tekijät indyskenessä Adam Colen kanssa ja miehet todistivat sen jälleen kerran tällä kerrastaan upealla matsilla Adrenaline RUSHia eli ACH ja Tadarius Thomasia vastaan. Hieman spottirikashan tämä oli, mutta toisaalta Bucksit osaavat otteluissaan tahdittaa ne niin, että ei tule sellaista "temppu tempun perään" -fiilistä. Tadarius toimitti loisto potkujaan ja ACH on edelleen salamannopea kaveri, joka on todellaan napannut itselleen jalansijan indyissä. Jos käyttäisin tähtiarvosanoja, heittäisin tälle 4+ - 4½. Kahtokaa.

Michael "Mike" Bennettin ja Kevin Steenin välille oltiin saatu hieno pikkukuvio. Bennett oli alkanut ilmeisesti kehuskelemaan sillä, että lopetti BJ Whitmerin uran piledriverilla ja hänellä on bisneksen vaarallisin paalujuntta. Kevin Steen ei tästä ollut tykännyt, mutta ei ollut vielä päässyt niskan päälle Mariah Kanelliksen aina häiritessä miestä ja Bennettin iskettyä useampi piledrivereita Steenille. Miehet aloittivat matsin stretcher-otteluna, mutta Steen ikään kuin tuhosi kyseisen stipulaation puolessa välissä ottelua. Kummatkin miehet lähtivät asenteella matsiin mukaan ja Steen jopa syöksyi köysien ylitse kehän ulkopuolelle. Bennett otti paljon bumppia matsin loppupuolella. En rakastanut tätä ottelua, mutta hyvä tämä ehdottomasti oli.

Illan ainoasta selvästi epäonnistuneesta matsista vastasivat hiukan yllättäen ReDragonin jampat, mutta hieman vähemmän yllättäen matsissa oli mukana myös Outlaw Inc. ReDragon koostuu siis Bobby Fishistä ja Kyle O'Reillystä, jotka molemmat ovat varsin hyviä painijoita, kun taas Outlaw Inc.:ssä on Homicide ja Eddie Kingston, jotka ovat uriensa enemmän ehtoo puolilla. Kingstonin osalla taitaa vaikuttaa se, että mies on aika hajalla ilmeisesti. Matsi oli melkoinen mismatch ja oikein mikään ei tuntunut toimivan. Saatiin aikaan melkoisen sekasotkuottelu, jonka loppupuolella yleisö chanttasi jo, että "End this match". Ottelun jälkeiset hetket olivat viihdyttävämmät, kun Homicide ja Kingston riehuivat ympäriinsä.

Tommaso Ciampa yhdessä TV-mestari Matt Tavenin sekä tämän managerin Truth Martinin ja kaksikon mukana kulkevien "Hoopla-tyttöjen" kanssa pistivät pystöön todella viihdyttävät viisi minuuttia. Ottelu ei tosiaankaan kestänyt pitkään, mutta itse tykkäsin siitä paljon ja Ciampan bookkauksesta yleensäottaen. Matsi koostui siitä, että Ciampa tuli ja tuhosi koko Tavenin seurueen ja häipyi voittajana ja uutena TV-mestarina. Ciampan intensiivisestä kaiken tuhoamisesta tuli jopa mieleen Kevin Steen.

Illan toiseksi viimeinen ottelu oli hieman kummallinen. Alunperin ottelun piti olla Eddie Edwardsin ja Davey Richardsin jäähyväiset, mutta DR loukkasi itseään NXT:n nauhoituksissa eikä pystynyt ottelemaan. Nyt Eddie Edwards päätyi kohtaamaan Jay Lethalin ja Roderick Strongin jäähyväismatsissaan BJ Whitmerin kanssa, jonka piti otella viimeinen ottelu ennen eläköitymistään. Ottelussa ei aluksi tuntunut juurikaan olevan kunnon tunnelmaa, kun panoksena ei ollut oikeastaan mitään. Lopulta kuitenkin Strong ja Edwards kiihdyttivät omalla kaksintaistelullaan ottelun varsinaiseen lentoon ottelun loppupuolella. Aikaan saatiin varsin viihdyttävä koitos ja varsinkin lopun choppitaistelu oli viihdyttävää antia. Ottelun loputtua nähtiin myös uuden stablen synty, kun BJ Whitmer tuumasi, että hän ei lopetakkaan vaan alottaa ja niittasi Edwardsin kanveesiin. Jimmy Jacobs tuli myös kehään ja ilmesesti Strong, Jacobs ja Whitmer muodostavat stablen sen pohjalle, että ovat kymmenisen vuotta olleet kunnian kehän toiminnassa mukana. Miehet ansaitsee kunnioitusta blaablaablaa. Ihan mielenkiintoinen kuvio siis.

Main eventtinä toimi kolmiottelu, jossa Adam Colen mestaruudesta haastoi sekä ykköshaastaja Michael Elgin sekä itseään todellisena mestarina pitävä Jay Briscoe, joka ei koskaan maailmanmestaruusvyötään kellekkään hävinnyt. Elgin oli ottelun tähti ja koko varsin pitkän matsin ajan keskipisteenä. Mies on parhaillaan melkoinen tuhokone. Briscoe toi oman lisänsä matsiin, sillä vaikka mies ei ole pieni liikkuu Jay melko liukkaasti. Cole on yksi viihdyttävimmistä tekijöistä tosiaan bisneksessä tällä hetkellä ja hänen niljakas heel-hahmo vie miehen vielä pitkälle ja onhan se jo hänet vienyt. Pitkästä matsista tämä pidettiin viihdyttävänä ja tarpeeksi vaihtelevana. Rauhallinen aloitus johti sekamelskaiseen lopetukseen, jossa jokainen miehistä tuntui vuorollaan nappaavan voiton. Lopetus sisälsi hieman sekaantumisia Hardyn Matin, että Briscoen Markin muodossa, mutta ne eivät vaikuttaneet sinänsä lopputulokseen liikaa. Viihdyttävä main event.

Koko show päättyi yllättävään paluuseen, joka tuli, näki ja tuhosi kaikki tai siis ne, jotka oli vielä pystössä. Who is your Hero? Toinen mielenkiintoinen asia, jonka haluaisin nostaa esiin on Matt Hardyn ja Adam Colen paritus. Minusta tämä vaikuttaa varsin erinomaiselta, sillä vaikka Cole on itsessään tapaus, jota rakastaa vihata ei kenties yhden wrestlingin vihatuimman herran tuonti rinnalle ainakaan pahenna asiaa. Cole on myös varsin nuori, joten ei Hardy hirveän paljon pahaakaan miehelle voi tehdä. Lisäksi, kun nyt ensi vuodelle varmaankin on feudikumppani varsin suuri paluumuuttaja. Potenttiaaliselta näyttää ROH:n vuosi 2014 ja ajan salliessa tulen tätäkin tuotetta seuraamaan enemmän kuin vähemmän. Suosittelen katsastamaan tapahtuman, jos ROH:n nykymeno kiinnostaa sekä Bucksien ja Adrenaline RUSHin ottelu oli erinomainen. Main event ja shown loppu kannattenee myös tsekkailla vähintään, jos tapahtumaa alkaa katsastamaan.
GOD OF ALERT Heeelp meee

Tajunnan Rakennelmia

Mr.Perfekt
Viestit: 794
Liittynyt: Su 24.08.2008 17:51
Paikkakunta: Lahti

Re: Ring Of Honor

Viesti Kirjoittaja Mr.Perfekt » Ke 25.12.2013 23:33

MR.Off Topic kirjoitti: Illan toiseksi viimeinen ottelu oli hieman kummallinen. Alunperin ottelun piti olla Eddie Edwardsin ja Davey Richardsin jäähyväiset, mutta DR loukkasi itseään NXT:n nauhoituksissa eikä pystynyt ottelemaan. Nyt Eddie Edwards päätyi kohtaamaan Jay Lethalin ja Roderick Strongin jäähyväismatsissaan BJ Whitmerin kanssa, jonka piti otella viimeinen ottelu ennen eläköitymistään. Ottelussa ei aluksi tuntunut juurikaan olevan kunnon tunnelmaa, kun panoksena ei ollut oikeastaan mitään. Lopulta kuitenkin Strong ja Edwards kiihdyttivät omalla kaksintaistelullaan ottelun varsinaiseen lentoon ottelun loppupuolella. Aikaan saatiin varsin viihdyttävä koitos ja varsinkin lopun choppitaistelu oli viihdyttävää antia. Ottelun loputtua nähtiin myös uuden stablen synty, kun BJ Whitmer tuumasi, että hän ei lopetakkaan vaan alottaa ja niittasi Edwardsin kanveesiin. Jimmy Jacobs tuli myös kehään ja ilmesesti Strong, Jacobs ja Whitmer muodostavat stablen sen pohjalle, että ovat kymmenisen vuotta olleet kunnian kehän toiminnassa mukana. Miehet ansaitsee kunnioitusta blaablaablaa. Ihan mielenkiintoinen kuvio siis.
Kyllä Davey samana päivänä otteli Chris Dickinsonia vastaan CZW'n Cage of Deathissa joten ei varmaan tuo loukkaantuminen syynä tuohon poissaoloon ollut.

MR.Off Topic
Viestit: 3971
Liittynyt: Ke 22.08.2007 17:34
Paikkakunta: GODLAND

Re: Ring Of Honor

Viesti Kirjoittaja MR.Off Topic » To 26.12.2013 00:01

Mr.Perfekt kirjoitti:
MR.Off Topic kirjoitti: Illan toiseksi viimeinen ottelu oli hieman kummallinen. Alunperin ottelun piti olla Eddie Edwardsin ja Davey Richardsin jäähyväiset, mutta DR loukkasi itseään NXT:n nauhoituksissa eikä pystynyt ottelemaan.
Kyllä Davey samana päivänä otteli Chris Dickinsonia vastaan CZW'n Cage of Deathissa joten ei varmaan tuo loukkaantuminen syynä tuohon poissaoloon ollut.
Aaaaa, sekaannus minulta. Löysin ehkä oikean syyn täältä. Uutisessa puhutaan aika huonossa valossa Daveystä, joka ei ole edes ensimmäinen kerta miehen osalta. Ilmeisesti Richards on haukkunut briteissä yhtiötä, joka sitten enemmän tai vähemmän varmisti, että ROH ei miestä tuohon tapahtumaan bookkaa. Sopimusvelvoitteet oli myös DR:ltä jo ilmeisesti hoidettu. Sen sijaan Davey perui Pro Wrestling NOAH esiintymisen vedoten tuohon "neck injury" syyhyn johon sekoitin ROH:n shown. Toinen lähde tuolle NOAH jutulle, sekä uutinen, jossa mainitaan tarkemmin Daveyn ja koko Team Ambitionin aikaisemmista seikkailuista:

DR pulls out of december 7th NOAH-show

DR + Team Ambition takes 350$ and they run

*pikkusen yksinkertaistin otsikoita...
GOD OF ALERT Heeelp meee

Tajunnan Rakennelmia

MR.Off Topic
Viestit: 3971
Liittynyt: Ke 22.08.2007 17:34
Paikkakunta: GODLAND

Re: Ring Of Honor

Viesti Kirjoittaja MR.Off Topic » Su 08.06.2014 21:52

Katselin ROH:n ja NJPW:n yhdessä tuottama War of the Worlds iPPV osoittautui loistavasti. Hitto vie pitkään aikaan wrästling tapahtuma, jonka katsoin alusta loppuun kelaamatta ja ilman taukoja. Toki tähän mainittava, että väliajan juttuja kelasin, mutta niitä ei lasketa. Koko päätapahtuman katsoin ja missään vaiheessa ei kyllästyttänyt. Kattokaa pojat tämä, jos NJPW tai ROH kiinnostaa. Tietyllä tapaa myös hyvä tapahtuma siihen, jos haluttaisi alkaa katsomaan NJPW:tä, mutta kokee ongelmaksi kielimuurin, kulttuurimuurin tai minkä tahansa muun muurin. Hieno tapahtuma ja toivottavasti näitä tulee lisää. Teksti sisältää jonkin verran takaspoilereita.

Ensimmäisenä matsina nähtiin ACH, Matt Taven ja Tommaso Ciampa ottamassa yhteen Forever Hooligansien (Rocky Romero, Alex Kozlov) ja Takaaki Watanaben joukkueen kanssa. Lyhyt matsi, mutta mielestäni toimiva opener, vaikka tosiaan mittaa taisi olla se 5 minuuttia. Taven ei oikein ole itselleni iskenyt, vaikuttaa ihan ok jäbältä ja oikealla kuviolla saattaisi nousta jopa jonkinlaiseksi suosikiksi, mutta itse en ole koskaan saanut miehestä samanlaisia viboja kuten vaikkapa loistavasta Adam Colesta. Tommaso Ciampan fani olen kuitenkin ja mies toimitti kyllä jälleen kerran. NJPW:n kaverit eli Romero, Kozlov ja Watanabe olivat loistavia ja ACH toimitti sen vau hetken matsiin.

Toisena nähtiin toinen joukkuematsi, jossa tällä kertaa The Decade (Roderick Strong, B.J. Whitmer) ottivat yhteen Gedon ja Jadon kanssa. Decaden diili on se, että miehet ovat sen 10 vuotta firmassa painineet noin suunnilleen ja kokevat olevansa muiden yläpuolella. Gedo ja Jado on legendaarinen tiimi, joka on ainaki semmoset 20 vuotta painineet aikalailla yhdessä, Goner voi tarkentaa. Tämäkään ottelu ei ollut kovin pitkä eikä mikään maailman paras ottelu, mutta hoiti hommansa kortissa hyvin. Tähtinä antaisin kolme tähteä ja viihdyttävintä settiä ottelussa taisi olla lopetus niin kuin matseissa pitäisikin olla. Gedon ja Jadon puoliksi likainen ottelutyyli on kyllä ihan viihdyttävä.

Jay Lethal oli kääntynyt Truth Martini jätkäksi ja samalla napannut TV-mestaruuden, mikä vaikuttaa kaikin puolin kiinnostavalta käänteeltä. Itse en pistäisi pahaksi, vaikka tästä seuraisi Truthin painijoiden nousun takaisin ROH:n WC-titteli kuvioihin, koska itse pidän miehestä hitosti. Vastustajana Lethalilla oli Time Splitterseistä tuttu KUSHIDA ja dääääm äksöni oli vaikuttavaa. Varsinkin alun miesten peilikuvapaini oli hienoa settiä. Tälle ottelulle heittelisin 3,5 tähteä.

Bulletti Klubi kävi heti alkuun shown alussa kehässä pyörähtämässä, jossa illan main eventti julkistettiin, mutta nyt matsattiin sitten IWGP joukkuemestaruuksista, kun Karl Anderson ja Luke Gallows ottivat Briscoen poikien kanssa yhteen. Luoti Klubi oli kyllä NY-fanien silmässä over, mutta Mark ja Jay eivät jääneet yhtään jälkeen. Ottelu oli fyysinen mättö ja jatkoi alkuillan linjaa matseista, jotka ovat hyvän ja erinomaisen väliltä. Mark Briscoe tarjosi omasta mielestäni parasta viihdettä, mutta Gallowsin painista olin myös vakuuttunut. Taas tykkäsin lopetuksesta, joka hoidettiin mielestäni erinomaisesti.

Shinsuke Nakamuraan pääsin tässä tapahtumassa hyvin sisälle. Aikaisemmin en ole oikein päässyt miehen hahmoon sisälle, mutta nyt se avautui, josta osalti kiitos selostukselle. Kaveri ei paininut lähellekkään illan parasta matsia, mutta kun tällainen taitava kaveri pistetään Steeniä vastaan, joka selvästi on alkanut hieman treenaamaan. Nakamuran matsaamisessa tykkäsin kuinka herra tarjosi polveaan Steenille oikeastaan koko matsin ajan ja lopulta ottelu ratkesikin siihen. Tällainen looginen vastustajan yhden osasen kurittaminen vain iskee itseeni. Lisäksi, kun Shinsuke ei ole pelkästään hieno painija vaan löytyy maneereja ja persoonallisuutta, jotain mitä toivoisi myös nykyisiltä WWE-painijoilta. Minusta tuli fani.

Äsköisestä ottelusta mainittakoon, että Steen veti matsin jälkeen promon, jossa kertoi vetääntyvänsä ROH:sta. Silas Young ei kuitenkaan antanut Steenin lopettaa näin helposti ja miesten välillä selvästi käynnistettiin oma "ohjelma", jenkkitermejä käyttäen. Eiköhän miesten välillä nähdä Best In The Worldissa ottelu, joka jäänee Steenin viimeiseksi hetkeen. Oma veikkaus on se, että Steen vetäytyy lomalle treenaamaan painien 2CW:ssä ja PWG:ssä tuon ajan ja sekä keskittyy perheeseen ja ilmeisesti aika vasta syntyneeseen lapseensa. Olisihan se hienoa, jos Steenin WWE huhut pitäisivät paikkaansa, vaikka se sitten tarkoittaisikin vain Tough Enoughiin osallistumista.

Seuraavaksi Mike Bennett pisti nokat vastakkain Hiroshi Tanahashin kanssa ja tämä oli omasta mielestä illan vähiten kiinnostaneita otteluita. Ei kylläkään Tanahashin syytä eikä tämä huono matsi ollut, mutta jotenkin Bennettistä on mennyt hohto. ROH ei taida oikein tietää, mitä pitäisi miehellä tehdä. Bookattaisiinko kunnolle huipulle vai mitä. Mies on leijunut kauon main eventin alapuolella, mutta myöskin keskikortin yläpuolella. Herran huippuhetki uralla on mielestäni voitto Lance Stormista, joka oli myös upea ottelu. Tämäkään ottelu ei huono ollut. Se oli helposti kolmen tähden koitos ja taas yksi hyvällä lopetuksella varustettu. Bennett vain arveluttaa itseäni tällä hetkellä. En tiedä, mitä mieltä kaverista olisin.

Sitten nähtiin illan paras matsi omasta mielestäni ja ilmeisesti myös kriitikoiden mielestä. Young Bucksit kohtasivat ReDragonin ja tässä mielestäni on kaksi aikalailla hienointa joukkuetta maailmassa tällä hetkellä. Bucksit ovat loistavat ja miehet ovat tulessa, sekä Kyle O'Reilly on todellakin löytänyt tässä bisneksessä itsensä. Kehittänyt persoonallisuuttansa, oma tyyliänsä ja helposti nostan miehen yhdeksi parhaaksi puhtaaksi painijaksi maailmassa tällä hetkellä. Joukkueiden tyylit kohtasivat toisensa upeasti. Bucksit tarjosivat sen kovimman high flyingin ja ReDragon tarjosi teknisen puolen. Voittajat osuivat mielestäni myös oikeaan osoitteeseen.

Illan co-Main eventissä Adam Cole kohtasi legendaarisen japanilaisen painijan Jushin "Thunder" Ligerin ja pelissä oli ROH:n maailmanmestaruus. Ei tämä ottelu ihan Bryan Danielsonin ja Ligerin kohtaamisen tasolle yltänyt eikä omasta mielestäni osunut tapahtuman top 3 matsien joukkoon, mutta kaiken kaikkiaan tämä oli varmasti Adam Colelle hieno kokemus ja kunnia sekä tietysti mahtava päänahka miehelle. Pakko myös sanoa, että Cole on hienosti saanut yleisön vihaamaan itseään, mikä välillä on turhankin vaikeaa indyissä. Matti Harju on varmasti auttanut tässä asiassa. Kolme ja puoli tähteä minulta ja taas kerran mielestäni hieno lopetus.

Main eventissä nähtiin sitten uusi IWGP-mestari AJ Styles ottamassa yhteen ROH:n Michael Elginin ja NJPW:n Kazuchika Okadan kanssa. Tällä ottelulla oli hieno tarina, jonka pääosassa oli Elgin ja jopa oikeutetusti. Okadalla ja AJ:lla oli tavallaan oma taistelunsa ja he selvästi olivat ne asemansa jo vakiinnuttaneet kaverit. Elginillä sen sijaan oli näytön paikka, että hän on tässä bisneksessä kova tekijä. Siihen miehen matsi sortuikin, sillä mies alkoi esittelemään voimiaan AJ:lle ja AJ sitten tuhosi miehen jalan. Elgin kuitenkin urhoollisesti taisteli vammastaan huolimatta viimeiseen pisaraan asti ja Styles sekä Okada olivat miehen kanssa ongelmissa. Yritys ei kuitenkaan riittänyt. Kaiken kaikkiaan AJ:ta oli kiva nähdä taas kehässä sekä Okada on mahtava. Okadan tarina muuten ottelussa oli jokseenkin se, että herra yritti ja yritti osua Rainmakerillä, mutta aina joku osui tielle. AJ oli ottelun selvä veteraani ja hoiti myös homman kokemuksellaan. Tapahtuman toiseksi paras ottelu.

Kouluarvosanalla annan tapahtumalle 9 pointsia ja ainoa asia, mikä tapahtumasta puuttui oli pari hiukkasen korkeammalle tasolle yltänyttä ottelua sekä tietysti hienommat puitteet ja jonkinlainen spektaakkelimaisuus. Jälkinmäiseen Ring Of Honorin kannattaisi ehdottomasti panostaa, koska uskon, että se on monelle tavanomaiselle katsojalle tärkeää. Mainittakoon tässä nyt vielä, kun tuli mieleen, että Tommaso Ciampalla on kyllä yksi parhaista sisääntuloista ja Adam Colenkaan sisääntuloa ei voi moittia. Kaiken kaikkiaan hieno tapahtuma ja pääottelun vuoksi olisi kyllä mielenkiintoa nähdä Stylesin ja Okadan rematch NJPW:n Yokahama areenan tapahtumassa. Ring Of Honoriin liittyy ilmeisesti sellainen kaksikko kuin Frankie Kazarian ja Christopher Daniels. Pakko sanoa, että kunnian kehällä pyyhkii hyvin.
GOD OF ALERT Heeelp meee

Tajunnan Rakennelmia

enska
Viestit: 1721
Liittynyt: La 22.07.2006 10:48
Paikkakunta: Turku

Re: Ring Of Honor

Viesti Kirjoittaja enska » Pe 27.06.2014 12:42

Ring of Honor: Best in the World 2014

Six-Man Mayhem match for a future ROH World Television Championship match
ACH defeated Watanabe, Caprice Coleman, TaDarius Thomas, B.J. Whitmer and Tommaso Ciampa

Painikärpänen puri minua kesken pahimman juhannusdarran, ja tein näin: rekisteröidyin (takaisin) XWT:hen, latasin Best in the Worldin ja kaivauduin läppärini kanssa peiton alle ko. PPV:tä katselemaan. Ensimmäinen ottelu oli harmi kyllä pettymys, koska se kiteytti aika hyvin sen, mistä en ROH:ssa tykkää. Kun kuusi samankaltaista atleettia hyppii liki vartin verran toistensa päälle, tarinankerronta saa auttamatta väistyä koreografian tieltä. Liian usein äksöni näytti siltä, että ottelijat yrittivät luoda mahdollisimman esteettistä ottelua eivätkä voittaa sitä. Myönnettäköön, että moni matsin spoteista hiveli silmiä (kuten ACH:n uskomaton voltti kehän ulkopuolelle), mutta narratiivin ystävänä tällaisen värittömän ottelun seuraaminen on melko työlästä. Huono valinta openeriksi. C

Singles match for the ROH World Television Championship; Truth Martini was handcuffed to the ringpost
Jay Lethal (c) (with Truth Martini and Seleziya Sparx) defeated Matt Taven

Lethalin ja Tavenin välinen vääntö oli puolestaan erinomaista viihdettä. Tässä jokaisella painijalla oli selvä rooli ja ottelulla täten yksinkertainen mutta toimiva tarina. Kaikista eniten tykkäsin mutanttimaisen järjestyksenvalvojan (vai pitäisikö kirjoittaa Järjestyksenvalvojan) lyhyestä "cameosta", joka oli yllättävän ennalta arvaamaton sellainen. Taven vaikutti aluksi aivan liian imelältä sankarilta mutta muuttui loppua kohden mielenkiintoisemmaksi jantteriksi. Seleziya oli kuuma, Martini hauska ja Lethal mainio. Tätä olisi katsonut pidempäänkin. B

Submission Match
Cedric Alexander defeated Roderick Strong

Koomisen Lethal–Tavenin jälkeen oli vakavan submission-matsin vuoro. Karismaton Cedric pelotti, koska kuvittelin, että hän (yhdistettynä puuduttavaan matsimuotoon ja Roderick Strongiin) vaivuttaisi minut unten maille, mutta toisin kävi: matsi oli melko hyvä ja sisälsi yhden sairaalloisen spotin eli yliheiton apronin reunaan. Toiste en tätä katselisi, mutta menettelevä suoritus siitä huolimatta. Miinusta matsin liiallisesta vakavuudesta, joka meni melodraaman puolelle. C+

No Disqualification Tag team match
The Briscoe Brothers (Jay and Mark Briscoe) defeated Matt Hardy and Michael Bennett (with Maria Kanellis and Nick Searcy)

Jos Seleziya oli kuuma, minimaalisesti pukeutunut Maria oli vähintään tulikuuma. Kuumana voi pitää myös Matt Hardyn hahmoa, jota kommentaattori Steve Corino parantaa entisestään. Nihkeä Michael Bennett on niin ikään toimiva hahmo. Show'n varastivat yhtä kaikki Briscoen veljekset, joissa on eritoten tätä nykyä sitä jotain. Hyvä, tapahtumarikas ottelu, jossa voitto tuntui tärkeältä seikalta ja häviö pahalta nöyryytykseltä. Seuraavassa PPV:ssä tahtoisin nähdä Matt Hardyn ja Kevin Steenin välisen matsin, jossa Steen tuhoaisi Hardyn totaalisesti. Briscoen pojille paras vastustaja olisi tietysti Bad Influence. B+

Singles match
Kevin Steen defeated Silas Young

Rakastuin Silas Youngiin siltä seisomalta kun miehen naaman näin. Erinomainen gimmick, todellinen helmi ROH:n kaltaisessa rosterissa! Silas vakuutti myös kehässä, jossa mies Mies venyi ilmiömäisen atleettisiin tekoihin. Viihdyttävä taistelu, joka oli juuri sopivan mittainen. Matsinjälkeinen setti löi ällikällä ja sai aikaan vanhan kunnon mark outin. Sääli, että Steen lähtee, mutta lähteepähän ryminällä. B

Tag team match for the ROH World Tag Team Championship
reDRagon (Bobby Fish and Kyle O'Reilly) (c) defeated Christopher Daniels and Frankie Kazarian

Kun Daniels ja Kazarian astuivat sisääntulorampille, tunnelma oli suorastaan maaginen: hetki tuntui tosi suurelta. Tunnelma kuitenkin latistui melko nopeasti, kun itse ottelu lähti käyntiin. Vika oli mielestäni reDRagonissa, joka ei ollut tarpeeksi suuri tai viihdyttävä vastustaja Bad Influencelle. Käteen jäivät lähinnä muutama näyttävä spotti ja se, kuinka selostajat ylistivät jokaista Danielsin liikettä piirun verran liioitellusti. Bad Influencen tulevaisuus ROH:ssa kiinnostaa tästä pienehköstä pettymyksestä huolimatta yhtä kaikki todella paljon. B-

Singles match for the ROH World Championship
Michael Elgin defeated Adam Cole (c)

Mike Awesomen ja Tazin sekoitukselta tuntuva Michael Elgin vakuutti tässä matsissa paljon enemmän kuin Adam Cole, joka jätti kitkerän maun suuhun. Elgin on hyvä voimapainija, joka on kuin luotu vakavaksi työmyyräksi. Cole puolestaan oli niin stereotyyppinen indy-uikkari kuin olla voi. Siksi iloitsin, kun Elgin vei vyön. Hyvä taistelu, joka tosin oli viisi minuuttia liian pitkä: matsin olisi ehdottomasti pitänyt loppua siihen kohtaan, jossa yleisökin luuli Elginin jo voittaneen ja heitti paperia kehään. Innolla odotan kaikkea sitä, mitä Elginin mestaruuskausi tuo tullessaan. B

Yksikään Best in the Worldin otteluista ei ollut täysosuma, mutta show oli siitä huolimatta ihan viihdyttävä elämys. Kovin usein en kuitenkaan jaksa ROH:ia katsella, koska se kärsii yhä niistä samoista ongelmista kuin aina ennenkin eli värittömistä gimmickeistä, liiallisesta vakavuudesta ja kameratyöskentelystä, josta en yksinkertaisesti pidä. Jospa nyt ainakin kolme seuraavaa PPV:tä muistaisi katsella spoilereita lukematta.

MR.Off Topic
Viestit: 3971
Liittynyt: Ke 22.08.2007 17:34
Paikkakunta: GODLAND

Re: Ring Of Honor

Viesti Kirjoittaja MR.Off Topic » Pe 27.06.2014 13:36

Okei nyt on pakko tulla kirjailemaan Best In The Worldista, kun enskakin tämän parissa oli aikaa viettänyt. Itsekkin olen tapahtuman katsonut jo hetki sitten ja kokonaisuudessa tykkäilin, vaikka ei päästykkään NJPW:n ja ROH:n yhteistapahtumien tasolle. Raportti on meinannut tässä nyt jäädä, koska tänään Offari katoaa Espanjaan 10 päiväksi ja ei ole jaksanut kirjaillu. Kirjoitetaanpa se raportti nyt! Tarjoan samalla Enskan arvioon hieman erilaisen näkökulman indysmarkin silmilläni. Pahottelen, jos välillä on sekavaa tekstiä, koska kiireessä kirjoitettu.

Six-Man Mayhem match for a future ROH World Television Championship match
ACH defeated Watanabe, Caprice Coleman, TaDarius Thomas, B.J. Whitmer and Tommaso Ciampa


Openerin kannalta heti mielipiteeni on hieman positiivisempi kuin Enskan. Allekirjoitan sen, että ottelussa olisi voinut olla hieman enemmän tarinan tynkää ja välillä tosiaan kaverit tavoittelivat enemmän yleisön huutoja kuin voittoa näin kayfaben kannalta. Toisaalta olihan tässä tarinaakin. Ensinäkin BJ Whitmerin ja TaDarius Thomasin suhde, jossa tapahtui käänne, kun Whitmer puukotti rookietaan selkäänsä. Tämä näiden Decaden oppilaiden huono kohtelu nousee varmasti framille enemmän tulevaisuudessa. Toiseksi ottelussa oli nähtävissä entisten joukkuepartnereiden välistä vihanpitoa, kun äärettömän suositun ACH:n varjosta noussut TaDarius oli liittynyt Decaden joukkoon. Tämä ei varmastikkaan jää vielä tähän. Matsin hyvinä suorittajina nostan esille myös Ciampan, jonka Project Ciampat tarjosivat kunnon turbovaihteen ottelulle. Lisäksi ACH hoiti lopetuksen pirun hyvin. All in all juurikin openerina tämä ottelu toimi! Ei liikaa tarinaa, mutta sitä kyllä löytyy, jos ei ole satunnais katselija.

Singles match for the ROH World Television Championship; Truth Martini was handcuffed to the ringpost
Jay Lethal (c) (with Truth Martini and Seleziya Sparx) defeated Matt Taven


TV-titteli ottelussa ensimmäinen oma huomioni on se, että kuinka hyvin Jay Lethal on sopeutunut heelin rooliin aina viihdyttävän Truth Martinin uutena manageroitavana. Tavenista olen aina tykännyt, mutta mies ei vain koskaan tunnu saavan sitä tähden tekevää hetkeä. Tämäkään ottelu ei sitä tarjonnut, mutta mielestäni tässä mennään oikeaan suuntaan. Tavenia ikään kuin kokoajan loogisesti bookataan ja toivotaan, että jospa se upea matsi osuisi kohdalle. Omasta mielestä kysymys on vain siitä, että Tavenilla klikkaa jonkun vastustajan kanssa ja hän saisi hieman persoonallisuutta omaan hahmoonsa lisää. Kaiken kaikkiaan allekirjoitan Enskan arvion tästä. In other news Tavenillä ainakin joskus oli tulikuuma tyttöystävä nimeltään Kasey Ray, tsekatkaapa se mimmi.

Submission Match
Cedric Alexander defeated Roderick Strong


Itse olen Roderick Strong fani ja uskon, että ROH:n pitäisi herrasta tehdä todellinen gatekeeper. Tämä ottelu ei kuitenkaan iskenyt niin hyvin kuin voisi. Yksi syy tähän on se huvittava lähtökohta, mistä tämä feudi lähti. Selostuksessa yhtäkkiä tuumataan, että tiedättekö ketä Cedric Alexander muistuttaa? Roderick Strongia! Mitä? En olisi kyllä koskaan tuota vertausta tehnyt, mutta tosiaan siellähän se Cedric backbreakereitä heittelee. Toisaalta on tässä selvästi yritystä saada Cedricistä tähti, joten ei siitä voi miinustakaan antaa. Itse Enskan arvioinnilla heittäisin tämän varmaan B- kuin C+ kategoriaan.

No Disqualification Tag team match
The Briscoe Brothers (Jay and Mark Briscoe) defeated Matt Hardy and Michael Bennett (with Maria Kanellis and Nick Searcy)


Briscoen poikien ja Hardyn ja Bennettin ottelu oli tosiaankin yksi tapahtuman viihdyttävimmistä. Briscoet ovat saaneet kaiken lisäksi hieman omia persooniaan. Ennen Jay ja Mark olivat periaatteessa samasta muotista tehdyt, mutta nyt Jaystä on tullut se hieman vakavampi veljeksistä ja Mark on se hieman vili vilperimpi versio Jaystä. Matt Hardyn rooli on myös nerokas ROH:ssa, sillä Hardyhan on helposti yksi vihatuimmista kavereista koko hiton pro wrestlingissä. Muutenkin Hardyn, Bennettin ja Colen liittouma on täyttä kultaa niin kuin myös Iconic Championship. Ottelu oli loistava varsinkin, kun homma käännettiin täydelle kaaosnapille. Rakastin myös sitä kuinka Matt Hardyn toimittaminen pöydän läpi tikapuiden päältä ei ollut tarpeeksi vaan Jay iski vielä Jay Drillerin tälle.

Singles match
Kevin Steen defeated Silas Young


Silasin gimmick lookin kanssa on loistava ja hänen kykynsä kehässä yllättävät, koska miehen odottaisi olevan putipuhda brawleri. Kuitenkaan Silasin hahmo ei ole saanut tulta alleen oikein koskaan. Vika on minusta aikapaljon bookkauksessa. Miestä on laitettu välillä humoristisiin feudeihin tai esimerkiksi Mark Briscoe feudi, joka toimi, päätettiin Markin täydellisiin juhliin ja Silasin häviöön. Mies ei saa sitä isoa voittoa, jonka hän tarvitsisi saavuttaakseen uskottavuutta. Kaiken kaikkiaan Steen toimittaa aina ja tuo B arvosanana kuvaa tätä erinomaisesti. Aikalailla jopa normi Steen setit.

Tag team match for the ROH World Tag Team Championship
reDRagon (Bobby Fish and Kyle O'Reilly) (c) defeated Christopher Daniels and Frankie Kazarian


Olen samaa mieltä Enskan kanssa myös siitä, että ReDragonin ja Danielsin ja Kazarianin matsi ei toiminut niin hyvin kuin sen piti. Toisaalta ottelussa oli kaikki ainekset olla hieno matsi. Siinä oli tarinaa, kun Fish laittomasti hoiteli Kazarianin käden ja matsia rakennettiin tämän pohjalta. Kuitenkaan missään vaiheessa tämä matsi ei syttynyt tuleen. Tämä ei ollut täydellinen joukkuepainin näytös, kuten esimerkiksi viime viestissäni arvostelemani ReDragonin ja Young Bucksien matsi. Onko siis Kazarianin ja Danielsin joukkueella samoja sopeutumisongelmia ROH:hon kuten vaikkapa World Greatest Tag Teamillä? Aika näyttää ja kyllähän se Daniels on edelleen upea painija ja Kazarian hoiti roolinsa pilkulleen. Jotain kuitenkin puuttui.

Singles match for the ROH World Championship
Michael Elgin defeated Adam Cole (c)


Itse rakastin tuota Elginin ja Colen koitosta. Rakastan Adam Colen otteluita oikeastaan aina, kun ne saavat tarpeeksi aikaa. Minusta Cole on kaukana siitä normaalista indyuikkarista, jonka todisteena annan vaikkapa miehen entrancen. Mies teki jokaisen liikkeen ajalleen oikein ja näytti ensimmäisesta vilkauksesta lähtien kusipäämestarilta. Koko matsi myös tarjosi Adam Colen mestaruushäviölle ainoan oikean tarinakaaren. Cole on se vittumainen mestari, josta ei vain millään pääse eroon ja tässä ottelussa ROH:n yleisöä kusetettiin niin pahasti. Yleisö heittää nauhat kehään, koska viimeinkin uskoivat Elginin ajan alkaneen ja Colen ajan päättyneen. Näin ei kuitenkaan ollut. Cole beattasi oddsit ja nosti olkapään ylös. We fucked up! Jep. Matsi ei ollut yhtään liian pitkä, koska se loi erittäin uskottavan near fallin ja sen jälkeen pisti jokaisen miettimään. Eikä ROH anna vieläkään Elginille vyötä. Eikö se vieläkään ylitä estettä nimeltä Adam Cole. Lopullinen lopetus tuntui sata kertaa paremmalta, kun Elgin niittasin Colen lattiaan brutaalisti niin monta kertaa, että mies ei enää voinut nostaa olkapäätään matosta.

Lisäksi haluan myös antaa tunnustusta sille kohdalle, jossa Cole potkaisi Elginin jalan alta. Mies muutti fokustaan ottelussa, kun ensimmäinen suunnitelma ei toiminut. Tämä osoittaa itselleni todella suurta syvyyttä Colen hahmossa. Hän ei ollut ainoastaan heel mestari, jota on vaikea peitota, koska hän huijaa. Hän oli heel mestari, joka oli oikeasti hyvä painija, joka myös tiesi sen. Cole oli myös aivan äärettömän fiksu. Elginin tahdonvoima kuitenkin voitti Colen. Mainitaan nyt vielä, että Elginin vihasta turruttunut hahmo oli myös täydellinen. Rakastin tätä matsia.

--

Kokonaisuudessa siis pitäisin tätä ehdottomasti hyvänä tapahtumana ja erinomaisena ensimmäisenä live PPV:nä ROH:lle. Jos annoin NJPW:n ja ROH:n yhteistapahtumalle sen 9 kouluarvosanan niin tämä tapahtuma saisi minulta 8,5. Suosittelen, sillä ROH on minusta menossa hyvään suuntaan ja pääsemässä eroon siitä liiallisesta vakavuudesta, mitä Davey Richards -era oli mielestäni täynnä.
GOD OF ALERT Heeelp meee

Tajunnan Rakennelmia

MR.Off Topic
Viestit: 3971
Liittynyt: Ke 22.08.2007 17:34
Paikkakunta: GODLAND

Re: Ring Of Honor

Viesti Kirjoittaja MR.Off Topic » Su 22.02.2015 12:08

Kattelinpa uusimman tai kaiketi toiseksi uusimman Ring Of Honor TV:n. Oli ihan jees jakso, jonka kolme ensimmäistä ottelua eivät nyt hirveän ihmeellistä tarjonneet, mutta main eventtinä toiminut 6-Man Tag oli parhaita kuuden miehen koitoksia, jonka olen aikoihin nähnyt. Alkukortista mainittakoon Moose, joka oli yllättävän hyvä. Spear näytti miehellä hyvältä ja tuntui omistavan muutaman muunkin hienon liikkeen, joista ainakin Pop-up High Knee jäi mieleen.

3vs3 -matsina toimi eräälainen ROH versus Bullet Club -matsi, kun ROH:n ACH, Cedric Alexander ja Matt Sydal ottivat yhteen AJ Stylesin ja Young Bucksien kanssa. Toisinsanoen 6 amerikan mantereen parhaimpiin kuuluvia highflyeria ja erityisesti AJ on yksi maailman ehdottomasti parhaista painijoista. Tiimeiltä nähtiin perusspottien lisäksi muutama vähän isompi temppu, joista suurimpana jäi mieleen ACH:n pösilö Hurracanrana apronilla seisovalle AJ Stylesille. Hetken ajan piti miettiä, että kumpi kuoli. Lopun Stylesin ja Young Bucksien combottelu oli myös nättiä katsottavaa. Suosittelen tsekkaamaan!

Mainitaan nyt samaan hengenvetoon, että AJ Styles kyllä ansaitsisi oman runinsa WWE:ssä ja perusteluna käytetään, vaikka yleisön reaktiota tässä matsissa, kun miehen musiikki alkoi soimaan. Toki ROH-yleisö ja yms, mutta kyllähän Styles on suurin WWE:n ulkopuolella painiva amerikkalainen painija tällä hetkellä. Uskon vakaasti, että WWE voisi tehdä kivasti rahaa Stylesin muutaman vuoden runilla ja miehestä olisi muutenkin hyötyä WWE:n pienessä tähtipulassa kunnes saadaan NXT-talentti kunnolla kuvioihin mukaan. Tosin se, että haluaisiko Styles edes WWE:hen mennä on eriasia, sillä kaveri on jo 37 vuotias ja on todella hyvässä asemassa NJPW:ssä ja saanee indyissä tehdä niin paljon töitä kuin vain haluaa. Itselleni Styles on sellainen Once in a Lifetime Talent.
GOD OF ALERT Heeelp meee

Tajunnan Rakennelmia

Avatar
What
Viestit: 3066
Liittynyt: To 20.07.2006 13:07
Paikkakunta: Rivers Mouth

Re: Ring Of Honor

Viesti Kirjoittaja What » Ma 23.02.2015 10:46

Mr. Off Topic kirjoitti:Itselleni Styles on sellainen Once in a Lifetime Talent.
:tu:

MR.Off Topic
Viestit: 3971
Liittynyt: Ke 22.08.2007 17:34
Paikkakunta: GODLAND

Re: Ring Of Honor

Viesti Kirjoittaja MR.Off Topic » La 28.02.2015 17:18

Kunnian kehä tarjosi kyllä jäätävän kovan TV-shown tällä ensimmäisellä Winter Warrior Tourin -jaksollaan. Nähtiin, kun Alberto El Patron otti yhteen loistavan ACH:n kanssa, Mark Briscoe testasi Michael Elginin ottelukunnon ja main event käytiin Jay Lethalin TV-mestaruudesta Roderick Strongin ollessa haastaja. ACH:n ja Alberton ottelu oli arvosana asteikollani hyvä++, Briscoen ja Elginin ottelu hyvä, mutta Strong ja Lethal vetivät erinomaisen koitoksen. Suosittelen katsastamaan.

Paneudutaan tarkemmin tuohon ensimmäiseen matsiin, koska en ole El Patronia nähnyt pitkään pitkään aikaan kehässä. Mies ei ollut kyllä askeltakaan menettänyt WWE-runiin nähden vaan oli erinomaisessa vireessä. ACH ei sopi hyvin vastustajaksi ja yllättäen pääsi nopeudellaan hallitsemaan suurta osaa matsista. Yksi ottelun hienoista hetkistä oli, kun Alberto viskasi ACH:n Inverted Superplexillä yläköydeltä. Lisäksi lopun finishereiden countteeraus sai tämän parivaljakon näyttämään siltä kuin olisivat kohdanneet jo useita kertoja. Itseasiassa hyvällä bookkauksella tästä kaksikosta saataisiin erinomainen taistelupari! Toivottavasti saavat joskus aikaa 20+ minuuttia ja kunnon tarinan taakse, sillä sitten voitaisiin puhua jo klassikko matsista.


Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä olisi sitten luvassa ROH:n 13th Anniversary Show, joka muuten tulee töllöstä normi PPV:nä amerikassa. Kortti näyttää jäätävän kovalta ja Samoa Joe tekenee myös esiintymisen tapahtumassa. Suosittelen tsekkaamaan!

*Main Event - High Stakes 4 Corner Survival ROH World Championship Match*
Jay Briscoe (c) vs "Unbreakable" Michael Elgin vs "Sicilian Psychopath" Tommaso Ciampa vs "War Beard" Hanson

ROH World Television Championship
Jay Lethal (c) w/ Truth Martini vs Alberto El Patrón

ROH World Tag Team Championship
reDRagon (c) vs The Young Bucks

Singles Match
"The Phenomenal" AJ Styles vs ACH

Singles Match
ODB w/ Mark Briscoe vs Maria Kanellis w/ Michael Bennett

Triple Threat Tag Team Match
The Addiction (Chris Daniels & Frankie Kazarian) vs The Kingdom (Michael Bennett & Matt Taven) vs The Bullet Club (Doc Gallows & "Machine Gun" Karl Anderson)

Grudge Match
"Mr ROH" Roderick Strong vs The Decade's BJ Whitmer

Wikipedia on ilmoittaa korttiin myös ottelut:
Singles Match:
Mark Briscoe VS. Moose

Singles Match:
Matt Sydal VS. Cedric Alexander
GOD OF ALERT Heeelp meee

Tajunnan Rakennelmia

Griffin
Viestit: 1097
Liittynyt: Ti 30.09.2008 17:39

Re: Ring Of Honor

Viesti Kirjoittaja Griffin » Ti 03.03.2015 11:23

Ikinä en ole indyjä seurannut tai kokonaista ROH showta katsonut, joten nyt oli sen aika.

Suurempaa raporttia en juuri nyt jaksa raapustaa mutta; wow!

Todella hyvää painia ja etenkin tuo joukkuemestaruus matsi, sekä AJ Styles-ACH olivat todella kovia matseja! Tykkäsin tosi paljon, joten aion ehkä pitää tätä vähän silmällä. :)

MR.Off Topic
Viestit: 3971
Liittynyt: Ke 22.08.2007 17:34
Paikkakunta: GODLAND

Re: Ring Of Honor

Viesti Kirjoittaja MR.Off Topic » Ke 04.03.2015 20:26

Mitään huikean suurta raporttia tähtiarvosanoineen kaikkineen en minäkään tule tapahtumasta kirjoittelemaan. Meni taas pari päivää välissä ennen kuin jaksoi alkoi asiasta kirjoittelemaan ja nykyään muutenkin tuntuu, että jos jonkinlaisia tähtiarvosanoja jakelee niin pitää lähes muistikirja kädessä katsella otteluita. Heittelen kuitenkin kommentteja, mitä nyt matseista muistan!

Singles Match:
Matt Sydal VS. Cedric Alexander
- Tämä oli kiva hyvän mielen matsi. Matt Sydal on olemassaa muutenkin sellainen hyvän mielen painija. Cedric on alkanut vähitellen saada lihasta luiden väliin näin painijan persoonankin kannalta, mutta edelleen mies on aika persoonaton. Tämä oli kiva opener, jossa oli todella kiva lopetus. Ei mitään ihmeellistä, mutta kertakatselun arvoinen.

Singles Match:
Mark Briscoe VS. Moose
- Tulin ajatelleekseni matsin aikana, että Moose on ehkä ensimmäisiä amerikkalaisen jalkapallon puolelta painin pariin hypänneitä, joka oikeasti on tehnyt vähään aikaan vaikutuksen. En nyt tosin muista, että miksi ja tulihan se Reigns jenkkifutiksen parista painin pariin niin ajatukseni ovat vähän huonoja. No muistan, että matsi oli ihan jees sellainen kolmen tähden koitos, jossa Moose oli ihan viihdyttävä. Mies tekee ainakin Spearinsä hienosti, sillä mies tekee itse ikään kuin voltin puskiessaan vastustajan kumoon. Moosella saattaa olla lisäharjoittelulla todella valoisa tulevaisuus painin parissa.

Grudge Match
"Mr ROH" Roderick Strong vs The Decade's BJ Whitmer
- Minä yksinkertaisesti rakastan Roderickkia kehässä ja, vaikka tämäkään ottelu ei ollut muuta kuin vahva alakortin ottelu, niin oli tämä todiste taas Roderickin hyvyydestä. Mies saavuttaa huippunopeuden kehässä parilla askeleella ja esimerkiksi miehen Sick Kick on ultimaattisesti siistimmän näköinen kuin Hideo Itamin tämän hetkinen finisher. Roderick ei ole vain nopea vaan hänellä on myös se "freaky Roderick strenght". Teknisesti parhaita ja voisin listata ylistyssanoja puoleen yöhön asti. Matsina tämä taas kerran on katselemisen arvoinen, mutta erityistä muistettavaa ei minulle jäänyt.

Triple Threat Tag Team Match
The Addiction (Chris Daniels & Frankie Kazarian) vs The Kingdom (Michael Bennett & Matt Taven) vs The Bullet Club ("Machine Gun" Karl Anderson)
- Tämä matsi oli hieman outo, koska Karl Andersonin joukkuepartneri Doc Gallows ei ollut päässyt lentämään paikalle. Mutta koska Anderson on melkonen paha p**se, päätti mies painija yksikseen tässä ottelussa ja hyvinhän se paini. Tärkeimpänä asiana ottelusta jäi kuitenkin mieleen, että Michael Bennett ja Matt Taven olivat fuusioituneet melko hyvän näköiseksi tiimiksi. Kingdom oli ainakin itselleni mielenkiintoinen, vaikka Cole nyt on sairaslomalla. Bennetille soisi vihdoin sen ensimmäisen tittelirunin jossain vaiheessa ja jospa Tavenin kanssa muodostettu joukkue sen hänelle soisi. Daniels ja Kazarian olivat omia itsejään eli loistavia.

Singles Match
ODB w/ Mark Briscoe vs Maria Kanellis w/ Michael Bennett
- Tästäkin oli onnistuttu tekemään varsin hauska matsi, kun Bennett vahingossa yritti tappaa Kanelliksen, jolla oli laittoman pienet uikkarit jalassa tässäkin tapahtumassa. Alun "I'm pregnant" -setti oli ihan pirun hauskaa ja pakko sanoa, että rakastin Corinoa tässä showssa selostamossa. Joskus mies on ollut jopa hieman ärsyttävä, mutta nyt mies on kyllä Kevin Kellyn kanssa muodostanut loistokkaan tiimin! Yhtenä asiana mainittava myös, että Briscoen poikien ja ODB:n reenausvideot oli ihan ykösiä. Why these guys ain't millionaires?

Singles Match
"The Phenomenal" AJ Styles vs ACH
- Griffin oli oikeassa, sillä tämä oli helposti illan paras singlesottelu, vaikka ACH:stä käy vähän sääliksi, sillä TV:ssä hävisi eka Alberto El Patronille ja nyt mies sai vuorollaan hävitä IWGP Heavyweight Champion AJ Stylesille. Ottelussa oli minusti ihan kiva tarina, sillä ACH tuli omalla erittäin swäägillä tavalla todistamaan, että on yksi kovimmista painijoista maailmassa. AJ Styles oli sen sijaan viileä veteraani, joka tuli hoitamaan vähän bisneksiä. Siinä, missä ACH yritti pilkata Stylesta eleillään ja huuteluillaan ei Styles tehnyt yhtään turhaa liikettä matsissa. Kevin Kellyltä loistava heitto tässäkin matsissa, kun sanoin "I know ACH is your third favorite Hardy", joka juontaa juonensa siihen, että Corino on vakuuttunut, että H ACH:n nimessä merkkaa Hardya. Tästä ottelusta on muuten pakko mainita lopetus, sillä se oli upea! Suosittelen tsekkaamaan tämän.

ROH World Tag Team Championship
reDRagon (c) vs The Young Bucks
- MOTN helposti. Tämä matsi oli huomattavasti parempi kuin vähän aikaa sitten NJPW:n puolella nähty ottelu, joka sekin oli hyvä, joten tämän täytyi olla upea. Olin aivan varma, että reDRagon tiputtaa vyöt tässä tapahtumassa ja painijat tuntuivat tietävän, mitä katsoja odottaa. Niimpä matsi oli ihan hiton jännittävän kutkuttava, joka ei kyllä missään vaiheessa paljastanut, että miten tässä ottelussa tulee käymään. Jos tiedät joukkueet, niin tiedät minkälaista äksöniä on luvassa ja tässä miehet kyllä antoivat aikalailla kaiken, mikä heillä on varmaankin antaa. Niimpä toivon, että nyt Kingdom pääsee haastamaan vöistä tai sitten Addiction. Toisaalta myös Rocky Romero ilmoitti, että alkaa tiimailemaan Trent Barretan kanssa, joten siinä yksi mielenkiintoinen joukkue mixiin myös.

ROH World Television Championship
Jay Lethal (c) w/ Truth Martini vs Alberto El Patrón
- Sanokaa, mitä sanotte, mutta Jay Lethal on loista ROH World Television Champion. Minulle nimittäin tuli oikeasti arvokas fiilis miehen päänahasta, vaikka herra paljon apua House of Truthiltaan on ilmeisesti taas viimeaikoina tarvinnut. Lethal ja Truth Martini kuitenkin muodostavat jotenkin erittäin mahtavan pahan kaksion. Alberto El Patronille tämä kaksikko olikin paras mahdollinen "ensivastus". Matsina erittäin hieno ja minulle välittyy Albertosta sellainen fiilis, että mies todella nauttii siitä, että saa "this is wrestling" ynnä muita chantteja. Miehen ROH-kyltin edessä poseeraus myös nosti hymyä omille huulilleni. Ei ihan yhtä hyvä kuin AJ Styles versus ACH, mutta lähes kuitenkin!

Main Event - High Stakes 4 Corner Survival ROH World Championship Match
Jay Briscoe (c) vs "Unbreakable" Michael Elgin vs "Sicilian Psychopath" Tommaso Ciampa vs "War Beard" Hanson
- Tämä oli mielestäni jopa varsin huono matsi. Ylibookattu eikä missään vaiheessa matsi löytänyt minkäänlaista flowta vaan tökittiin eteepäin. KODin sekaantuminen rikkoi kaiken vähänkin rakenteen loppuun mielestäni. Tämä oli kasa hyviä erillisiä spotteja ja hetkiä, mutta ei tästä oikein ehjää kokonaisuutta saatu. Suurin markout oli Tommaso Ciampan "Doctor Doom" -maski, josta ainakin itse tykkäsin! Matsin jälkeen nähty Samoa Joen ja Jay Briscoen silmiin tuijottelut oli varsin jees, mutta enemmän tykkäsin siitä, kun Elgin kohtasi Joen. Sen matsin haluan nähdä!


All in all tässä oli kasa varsin hyviä matseja muutamilla timanteilla. Heikkoja hetkiä ei ollut ja itselleni Kevin Kelly ja Steve Corino tekivät tapahtumasta entistä viihdyttävämmän. Sanottakoon myös, että Jimmy Jacobsilla on miellyttävä ääni selostamossa ja näkisin, että miehellä voisi tuolla alalla olla valoisa tulevaisuus! Suosittelen kahtomaan!
GOD OF ALERT Heeelp meee

Tajunnan Rakennelmia

MR.Off Topic
Viestit: 3971
Liittynyt: Ke 22.08.2007 17:34
Paikkakunta: GODLAND

Re: Ring Of Honor

Viesti Kirjoittaja MR.Off Topic » To 09.04.2015 19:55

Hirveästi katottuna painia taas, mutta aloitetaanpa pienellä raportilla ROH:n Supercard of Honor -tapahtumasta, joka ei sinänsä loppujen lopuksi ollut mitenkään muistettava tapahtuma. Sinänsä hieman harmi, että tämä oli näinkin vaisu tapahtuma, sillä mestaruusmatseissa oli lupausta, kun Jay Briscoe otti yhteen itse Samoa Joen kanssa, Jushin Liger haastoi Jay Lethalin mestaruudesta ja ReDragon ja Kingdom kilpailivat joukkuevöistä. Muu tapahtuma tuli kuitenkin kasaan randomeina singles -matseina ja yhtenä kuuden miehen Mayhem -otteluna.

Isoin vika itselleni oli melkein se, miltä tapahtuma näytti. Tämä tuntui pienemmältä kuin normaali ROH:n teeveelähetys, sillä areenalla oli semmonen kunnon house show -fiilis. Tämä tuntui menneen painijoidenkin luihin ja ytimiin ja kaikki suoritukset kehässä oli hyviä, mutta ei oikein nostattanut innostusta. Sinänsä tapahtumassa ei nähty yhtään huonoa matsia ja B.J. Whitmerin ja Jimmy Jacobsin matsi oli sinänsä ihan tunteikas. Ei nähty kuitenkaan yhtään loistavaa otteluakaan.

Muutamina "negatiivisina" huomioina näin alkuun, että Christopher Daniels ja Frankie Kazarian ovat aika stalejä ROH:ssa tällä hetkellä. He tulivat kahtena veteraanitähtenä yhtiöön ja ovat nyt muutamaan kertaan yrittäneet voittaa joukkuevyöt, mikä oli sinänsä hyvä aloitus Danielsin ROH-paluulle ja Kazarianin debyytille, mutta nyt miehet tarvitsevat jotain virkistystä. Itse ehkä haluaisin nähdä miehiltä singles -feudit, jotka hieman nostaisivat esille kumpaisenkin tavoitteita ja motiiveja ROH:ssa ja kasvattaisivat persoonaa. Virkistystä tarvitaan.

Jos haluat nähdä Samoa Joen nykykuntoa, niin en ehkä suosittele katsomaan tätä matsia. Toki tämä oli toimiva koitos Jay Briscoen kanssa ja ajoi asiansa, mutta matsina en sanoisi tämän olleen juuri kolmea tai kolmea ja puolta tähteä isompi koitos. Mieluummin suosittelen katsomaan ROH:n TV-lähetyksestä Joen ja Kyle O'Reillyn välisen ottelun, sillä tuo kyseinen oli erinomainen, vaikka lähetyksessä nähty versio oli toki leikelty. All in all Samoa Joe näyttää ihan hyvältä, odotan miestä innolla WWE:hen, mutta toivon myös, että kaveri ottaa itteään niskasta kiinni ja pistää kropan parempaan fyysiseen kuntoon.

Positiivisina asioina on sitten pakko mainita muutamia nimiä. Jay Briscoe, Jay Lethal, ReDragon, Michael Elgin, ACH, Roderick Strong ja vaikkapa vielä Kingdom. Kaikilla tuntuu olevan jonkinlaista tulta allaan. ReDragon on muovautumassa heel roolistaan ulos ja saamassa todellista feissikannatusta, kyllä tämä kaksikko on niin hyvä, että heille on mahdotonta buuata. Michael Elginillä on todellista persoonaa ja odotan mielenkiinnolla minne ROH:n bookkaus vie herraa. ACH:stä muovataan selvästi seuraavaa suurta babyface staraa, mutta hieman turhan paljon miestä on nyt pistetty häviämään, mutta toisaalta tämä vaikuttaa kuviolta, joten hyvältä näyttää. Roderick Strongilla on tavoite ja häntä bookataan sen mukaisesti. Kingdomista olen alkanut tykkäämään yhä enemmän ja Matt Taven vaikuttaa ekaa kertaa oikeasti hyvältä. Sitten viimeisenä käsittelyyn mestarit eli Jayt. Jay Lethal on kenties paras mestari USA:ssa tällä hetkellä ja mies on tehnyt TV-mestaruudesta äärettömän tavoitellun oloisen. Tulee mieleen RVD ja ECW:n TV-mestaruus. Sitten Jay Briscoesta on tehty eeppisene overi painija ja muistan yhä edelleen kuinka joku joskus sanoi, että Jay Briscoe on vakiomies häviämään sen hetkiselle mestarille. Nyt miestä ei ole selätetty kahteen vuoteen ROH:n kehässä. Badass.

Viimeisenä mainintana, että tapahtuma kärsi erittäin paljon siitä, että Kevin Kellyllä ei ollut partnerina Steve Corinoa. Kaksikko on painin viihdyttävin selostajakaksikko nykyään, mutta Kevin Kelly on varsin persoonatonta kuunneltavaa ilman Corinoa, jonka kanssa miehellä on syntynyt todellista kemiaa. Nyt selostamossa välillä kävi Adam Cole, joka alkuun oli aikasen huono selostamossa. Vähitellen mies tuntui kuitenkin saavan homman jujusta selvää ja hänen heel kommentointinsa alkoi jo toimia, mutta melko laiha korvike se oli Steve Corinolle.
GOD OF ALERT Heeelp meee

Tajunnan Rakennelmia

Griffin
Viestit: 1097
Liittynyt: Ti 30.09.2008 17:39

Re: Ring Of Honor

Viesti Kirjoittaja Griffin » Ma 13.04.2015 20:15

ACH vs. Mark Briscoe
Oikein hyvä opener, jonka suosittelen katsomaan. Briscoe taitavuutensa lisäksi toi huumoriarvoa hyvin ja taisi olla ensimmäinen Markin matsi, jonka näin. Nimi kyllä hyvin tuttu. ACH ei ole pettänyt vielä kertaakaan. Olen varsin tykästynyt hänen atleettisuuteen. Jatkuvalla syötöllä näyttäviä liikkeitä ja ylipäätään varsin energinen tapaus. Nämä kaksi saivatkin aikaan oikein hyvän ja viihdyttävän avausmatsin!

Michael Elgin vs. Frankie Kazarian
Samaa linjaa jatkettiin. Astetta aggressiivisempaa menoa tarjosivat nämä kaksi ronskia taituria. Kumpainenkin kyllä taitavia isoja miehiä. Näyttäviä liikkeitä, intensiivistä menoa ja myös puhdasta painia. Loraus myös extremeä joukkoon ja totean tämän olleen varsin onnistunut ottelu. Hyvä jatkumo ensimmäiselle ottelulle. Kenitys voisi dropata muutaman hyvän Kazin matsin TNA:n puolelta mikäli tätä lukee.

Six-Man Mayhem
Tässä oli kova mättö. Varmasti vielä antoisampi heille, jotka tuntevat ottelijat paremmin. Minulla oikeastaan Syndal ainut tuttu tapaus. Kivasti tässä oli tarinaa mukana mm. vanhan tag teamin muodossa. Pelasivat yhteen näteillä tag team iskuilla, kunnes "kusipää" osapuoli teki temput terävät ja tietysti hyökkäsi buddynsa kimppuun. Näyttävä koitos, joka ei ehkä ollut se "suurin ottelu" mutta oikein mukava ralli tähän väliin.

BJ Whitmer vs. Jimmy Jacobs
En osannut oikein syttyä tähän. Rehtiä mättöä tuoleilla ja muuta kikkailua mutta lähinnä mieleen jäi surkuhupaisat botchailut ja etenkin pöydän kanssa kikkailu oli varsin surullista suorittamista. En ymmärtänyt tarinaa ottelun jälkeisten tapahtumien takana mutta jotenkin nekin tuntuivat varsin typeriltä.

Roderick Strong vs. Daniels
Daniels tuli auttamaan kaveriaan Kazia tuossa aikaisemmin, kun Elgin pieksi tätä vielä ottelun jälkeen. Myös Daniels sai osansa Elginsiltä. Tämä ei ollut huono ottelu mutta ei kyllä hyväkään. Paikoitellen hyvää painia mutta jotenkin jäi lattea maku suuhun. Lisäksi, en tiedä kämmäsikö Strong liikkeissä vai myikö kokenut Daniels ne v***n huonosti mutta välillä meno oli kaikkea muuta kuin sulavaa. Ihan ok mutta ei sytyttänyt.

The Kingdom vs. reDRagons
Menevä joukkueottelu ja hyvä kuten tuppaa näissä joukkueottelut olemaankin. Ei sellaista menoa mitä Young Bucksit ovat tarjonneet mutta viihdyin tämänkin parissa. Oikein muuta pohdintaa tästä ei ole.

Jay Lethal vs. Jushin Liger
Aika ailahteleva ottelu. Välillä oli puuduttavan tylsää kun taas välillä oikein nättiä teknistä osaamista ja intensiivistä menoa. Parhaiten ehkä mieleen jäi näyttävät lukotukset molemmin puolin sekä se, että Lethal on showmies minun mieleeni.

Samoan Joe vs. Jay Briscoe
Tämä tiivisti aika hyvin koko shown. Hyvää muttei häkellyttävää. Odotin ehkä piirun verran enemmän mutta tämä oli ihan hyvä setti näinkin. Eipä oikeastaan muuta jäänyt mieleen..

Ei loistava, ei huono mutta ihan hyvä show.

Vastaa Viestiin